Juba Tuomola – Klassiset kurvit ja sarjakuvasika

Sarjakuvapiirtäjä Juba Tuomola opiskelee Barcelonassa klassista piirtämistä. Kun hän siinä oppii uutta ilmaisua, hänen piirroshahmonsa eivät opi: Viivi vänkyttää ja Wagner säilyy ihan sikana.

Juba Tuomola

Juba Tuomola seisoo kuvattavana kadulla Barcelonassa. Kuvaaja yrittää saada häntä riisumaan lippalakin ja aurinkolasit, jotta hän näyttäisi helpommin lähestyttävältä.
– En minä halua näyttää helposti lähestyttävältä, Juba sanoo ja kuulostaa vastaan haraavalta Wagnerilta.

Ei sitten. Lähestytään työn kautta. Se on tuttua lähes kaikille sanomalehden lukijoille, sillä sian ja naisen parisuhdetta käsittelevä Viivi ja Wagner ilmestyy yli 30 lehdessä Suomessa.

Juba on pitänyt sarjakuvista aina. Jo parivuotiaana hän innostui Kotilieden Kieku ja Kaiku -sarjakuvasta niin, että äiti kokosi hänelle niistä oman kansion. Monia loruja poika oppi ulkoa.

Ensimmäiset omat sarjakuvat syntyivät kuusivuotiaana, sitten niitä onkin syntynyt tuhansia strippejä. Piirtäjänä Juba on itseoppinut. Taideopinnot ovat kuitenkin aina kiinnostaneet. Kolme vuotta sitten Juba meni Helsingin Taidehalliin avoimelle kurssille piirtämään alastonmallia.
– Se olisi kuin olisi leffaan mennyt. Kuuden euron maksulla sai piirtää, mutta opetusta ei ollut.

Oikeista opinnoista hän kiinnostui lukiessaan Johanna Oraksen haastattelua. Juba kävi taiteilijan kotisivuilla, jossa tämä kertoi opiskelleensa klassista piirtämistä Firenzen taideakatemiassa.
– Se houkutteli. Mietin, oppisinko sitä.

Juba lähetti hakemuksen. Hän pääsi sisään ja aloitti opinnot tammikuussa 2013.
– Opiskelu oli hirveän rankkaa. Siellä piirrettiin seisten, 10-11 tuntia päivässä. Ja viikonloput piirsin sarjakuvastrippejä, vapaa-aikaa ei ollut.

Alastonmallit ja koiranpökäleet

Kesäksi Juba palasi Suomeen, mutta opinnoista jäi kutka. Syksyllä hän haki Barcelonan Taideakatemiaan, jossa on opiskellut tammikuusta lähtien. Tällä kertaa osa-aikaisesti.

Juba Tuomola

Akatemiassa opiskellaan piirtämistä vuosisataisen menetelmän mukaan. Opetellaan mittasuhteita, anatomiaa, valon ja varjon suhteita. Piirretään kipsinaamioita ja alastonmalleja.

Juba hämmästelee, miten hän kärsimättömänä ihmisenä viihtyy koulussa, joka vaatii äärimmäistä kärsivällisyyttä.
– Tämä on aivan erilainen kieli kuin sarjakuva. Nyt ei tehdä ääriviivaa, vaan pintoja, joissa on erilaisia harmaan sävyjä.
Välillä Juba tekee myös pikaisia luonnoksia.

– Kerran puistoon tuli mies koiran kanssa. Koira sattui kakkaamaan – ja minä piirsin, kuinka pökäleet tulivat sen takapuolesta. Se oli nopeaa ja humoristista, sarjakuvamaista.

Juba myöntää, että ei hän oikeasti koe tarvitsevansa opintoja, vaikka niistä nauttiikin.
– Ehkä mulla on viidenkympin kriisi. En aio ostaa moottoripyörää, mutta haen taidekouluihin.

Viivit ja vauvat

Taidekoulu ja Juban asunto sijaitsevat Barcelonassa Sarrian kaupunginosassa. Juban mielestä se on kuin Helsingin Töölö.
– Tämä on tylsä ja aika kallis, täällä on vain luksus‑autokauppoja ja rasvaimuklinikoita. Mutta mä tykkään tylsästä, sillä alan olla vanha.

Juban arki on säännöllistä ja kunnollista: opiskelua, espanjan tunteja, strippien piirtämistä, kuntosalia. Opiskelukavereiden kanssa ei juuri hengailla.
– Ne on niin nuoria, etteivät ne halua tällaista vanhaa äijää mukaansa.

Myös Suomessa Juba on tottunut viettämään aikaa itsekseen. Joskus saattaa mennä viikkokin, ettei tule puhuttua kuin kaupan kassan kanssa.
– Tässä iässä on vaikea löytää uusia kavereita. Lapsuusaikaisista ystävistä olen aika vieraantunut, osittain omastakin syystä.

Useimmilla Juban ikäisillä on perhe, jonka kanssa he viettävät aikaa.
– Olen yksinäinen mies, se on vähän surullista.

Juballa ei ole lapsia, eikä juuri nyt omaa Viiviä.
– Mielelläni vakiintuisin, mutta jostain syystä sitä ei ole suotu mulle. Kohta alkaa perheenperustaminen olla jo myöhäistä, en jaksaisi enää kansaneläkeiässä riidellä jonkun 15-vuotiaan kanssa.
– Siskollani on kaksi lasta ja veljelläni pian kolme, joten vanhempani ovat vain tyytyväisiä. Käydessään luonani he saavat olla rauhassa. Minä kokkaan heille, eikä heitä tarvita lastenhoitajiksi.

5000 strippiä Viivä ja Wagneria

Juba on piirtänyt Viiviä ja Wagneria 17 vuotta.
– Tajusin juuri, että 5 000 strippiä tulee täyteen ensi vuonna, kun täytän 50.

Viivi ja Wagner

Päivässä hän piirtää koko viikon stripit. Toki ideoiden kehittelyyn menee kauemmin. Niitä kertyy luonnosvihkoihin mappikaupalla.
– Olen kaupallinen piirtäjä, en mikään taiteilija. En odottele inspiraatiota tai jumalallista ilmestystä. Ideat tulevat tekemällä ja niistä valitaan parhaat.

Niin siassa kuin naisessakin on paljon tekijää itseään. Viivin maailmaan Juba saa ideoita lukemalla naistenlehtiä. Ja katsomalla ympärilleen.

Viivillä ja Wagnerilla oli äsken suhdekriisi. Nyt on palattu hetkittäin hyvään arkeen. Kumpikin yrittää silti yhä muuttaa, tai edes sietää toistaan.
– Kyllä ne toisiaan rakastavat. Välillä huomaan piirtäväni ihan hempeitä.

– Sen olen havainnut, että niillä menee hyvin sängyssä. Seksi varmaan pitääkin ne yhdessä.
Juba puistelee päätään. Hänestä on kummallista puhua kuvitteellisista hahmoista kuin oikeista ihmisistä.

– Joskus nauran piirtäessäni, mikä on vähän noloa. Mutta en mä mikään hauska tyyppi ole.
Hauskaa Jubasta on Nyrok Dolls, taiteilijoista ja mediaväestä koottu bändi. Se keikkailee kirjamessuilla ja sarjakuvafestivaaleilla. Bänditreenit voivat käynnistyä taas kesällä Juban palattua Suomeen.

Syksyllä on kirjakiireitä, mutta jo nyt Juban ajatuksissa on tuleva talvi. Missä sen viettäisi? Päätös on vielä auki, mutta sieltä löytyy se, mikä meiltä tammikuussa puuttuu: ihana valo. Se on tärkeää sekä taiteilijalle että kaupalliselle piirtäjälle.

Kuvat: Päivi Koskinen

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Juba Tuomola – Klassiset kurvit ja sarjakuvasika

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X