kolumnit

Anna Rotkirch: ”Miksi ihmeessä äitien pitää puolustaa valintojaan?”

Tapasin vastasyntynyttä vauvaansa imettävää äitiä uimarannalla.

”En olisi tehnyt tätä kolmatta, jollei mieheni olisi aina jakanut kanssani lastenhoidon ihan 50–50”, hän kertoi.

”Olen aina halunnut palata töihin kun lapsi on noin yksivuotias”, hän jatkoi hieman uhmakkaasti.

Vähän myöhemmin hän mainitsi, miten vahvasti arkaili kertoa töissä siitä, että jää uudelleen äitiyslomalle. Huolestutti, mitä esimies sanoo.

Lue myös: 10 yllättävää asiaa vanhemmuudesta – näin eri tavoin äitiys vahvistaa naista

Äiti hehkui tyyneyttä, vanhemmat lapset leikkivät ympärillä. Katsoin heitä kuin perhepolitiikkamme saavutusten ruumiillistumaa. Hyvinvoivat ja tasa-arvoiset vanhemmat, onnelliset lapset.

Uskallusta tehdä kolmas lapsi, mikä alhaisen syntyvyyden aikakautena on myös merkittävä panos kansantalouteemme.

Mutta miksi ihmeessä äidin pitää puolustaa valintojaan? Miksi hän saattaa tavata ihmisiä, jotka paheksuvat joko sitä, että hän jää äitiyslomalle tai sitä, että hän palaa lomalta töihin?

Lapsi ei tarvitse joko äitiä tai tarhaa vaan yhteisöä.

Suomessa on kaksi ärsyttävän pinttynyttä leiriä. Toisaalta vanhempien keskuudessa on vahva usko siitä, että päivähoitoon ei saisi viedä ennen kuin lapsi on täyttänyt kaksi tai jopa kolme vuotta.

Kuitenkin tuoreiden tutkimusten mukaan päivähoidosta ei ole haittaa lapsille. Turun yliopiston ja VATT:n tutkijat ovat seuranneet lasten kehitystä aikuisuuteen asti. Päivähoidon aloitusiällä on olematon tai pieni vaikutus.

Toisaalta väitetään päinvastoin, että kaikkien tulisi tehdä paljon palkkatöitä. Lapsia hoitavat naiset nähdään laiskoina ja ongelmallisina. Tätä kuulee erityisesti työnantajien taholta. On kuin he unohtaisivat, että lapsista kasvaa niitä työtätekeviä aikuisia.

Lue myös: Rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen: ”Äitiys on tehnyt minusta herkemmän”

Kun Suomeen nyt syksyllä aletaan pohjustaa uutta lapsistrategiaa, voisimme vihdoinkin haudata tämän kotihoito vastaan päivähoito -asettelun. Lapsi ei tarvitse joko äitiä tai tarhaa vaan yhteisöä.

Hän tarvitsee perhettään, sukulaisiaan, puistoja ja päivähoitoa, eri yhdistelmissä. Äidit tarvitsevat joustavia siteitä opiskeluun ja työelämään. Työnantajat tarvitsevat koulutusta perheystävällisyyden viestittämisessä.

Lapsiystävällinen Suomi ei paheksu vanhempien valintoja vaan korostaa, että jokainen lapsi on tervetullut ja häntä kasvatetaan yhdessä.

avatar - Anna Rotkirch

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Anna Rotkirch: ”Miksi ihmeessä äitien pitää puolustaa valintojaan?”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X