Kulttuuri

Lukemisen hyödyistä puhuminen pitäisi lopettaa, sanoo tutkija – mutta miten nuoret sitten saadaan innostumaan kirjoista?

Jos nuoret halutaan saada lukemaan, puheet lukemisen hyödyistä pitäisi lopettaa, väittää nuorten lukumotivaatiota tutkinut Lotta-Sofia La Rosa.

Se, että nuoret eivät lue kirjoja, ei ole varsinaisesti mikään uutinen. Viime vuosina otsikoihin on noussut yhtenään tutkimustuloksia nuorten heikentyneestä lukutaidosta. Uutisten mukaan nuoret eivät lue, koska he eivät ymmärrä lukemaansa.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, jos asiaa kysyy nuorilta itseltään, toteaa Lotta-Sofia La Rosa tuoreessa väitöskirjassaan. Nuorten mielestä kaunokirjallisuuden lukeminen on yksinkertaisesti tylsää.

”Nuorten keskuudessa esiintyy paikoin jopa ylenkatsomista kirjoja kohtaan. Kun nuorilta kysyy, miksi lukeminen ei kiinnosta, vastaus on ’en lue, koska puhelin on keksitty’”, La Rosa sanoo.

Puhelin tarjoaa nuorelle jatkuvasti viihdykettä: on pelejä, internetiä, musiikkia ja sosiaalista mediaa videoineen, kuvineen ja chateineen.

Tutkijan mukaan puhelimella roikkuminen ei ole aina tietoinen valinta, vaan osa laajempaa lukemisen kulttuurin murrosta, joka johtuu digitaalisen viestinnän kehittymisestä. La Rosa väittää, että moni nuori lukisi, jos puhelinta ei olisi.

”Kyse ei ole siitä, että kaikki nuoret suhtautuisivat kärjistetyn negatiivisesti kirjoihin. Puhelimella oleminen on vain niin koukuttavaa”, La Rosa sanoo.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija La Rosan tutkimuksen aineisto perustuu kahdeksasluokkalaisten omiin kokemuksiin lukemisesta.

Lue myös: Eikö lapsi tai nuori lue? Asiantuntijan 14 kirjavinkkiä, jotka saavat lapsen tai nuoren lukemaan

Ensimmäiseksi pitäisi lopettaa puhuminen lukemisen hyödyistä

Mitä sitten pitäisi tehdä, että nuori saataisiin tarttumaan kirjaan? Ei ainakaan vedota siihen, että lukeminen kehittää empatiakykyä, ymmärrystä ja kriittistä lukutaitoa. Puheet lukemisen hyödyistä tutkija heittäisi romukoppaan heti ensimmäiseksi.

”Hyötypuhe on punainen vaate lukemiseen negatiivisesti suhtautuville nuorille. Heidän näkemyksensä on, että kyllä me osaamme jo lukea. Keskiöön olisi tuotava nuorten omat kokemukset”, Lotta-Sofia La Rosa sanoo.

La Rosan mukaan ongelmallista on se, ettei lukemista karttavat nuoret näy missään. Esimerkiksi kirjamessuilla nuoret ovat harvoin äänessä – ja silloinkin, kun ovat – vain aktiivisesti lukevien nuorten ääni kuuluu.

”Ei pidä katsoa pelkästään innokkaita lukijoita ja sanoa nuorelle, joka ei lue, että ’tule tuon kaltaiseksi’. Myös heitä, jotka suhtautuvat lukemiseen negatiivisesti, pitäisi kuunnella, jotta negatiivisia asenteita saataisiin purettua ja lukukokemusta muutettua positiiviseksi”, La Rosa sanoo.

Usein lukemattomuudessa on kyse yksilöä laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista.
La Rosa kasvoi perheessä, jossa oli kirjahylly täynnä kirjoja ja kirjoja lukevat vanhemmat. Hän ahmi Jane Austenin romaaneja ja Vihervaaran Anna -kirjoja alakouluikäisestä lähtien.

Kun La Rosa sai ensimmäisen sijaisuuden suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana yläkoulusta, hän huomasi, ettei kaikilla ole samoja lähtökohtia lukemiseen. La Rosa ymmärsi, että lukemiseen liittyy myös sosiaalista eriarvoisuutta: kynnys tarttua kirjaan nousee, jos lukemisen malli puuttuu kokonaan.

Koululuokassa nuorten lukemattomuus näkyy kasvavina eroina oppilaiden välillä. Lukemaan tottunut oppilas saattaa lukea tunnissa neljäsosan kirjasta. Toiselle oppilaalle kokonaisen kaunokirjallisen teoksen lukeminen ja tekstin sisäistäminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä.

”Tämä ei ole vain äidinkielen oppiaineen ongelma. Monesta tuntuu haastavalta lukea historian kirjasta yhtä kappaletta kokonaan – ja siinä puhutaan kahdesta sivusta”, La Rosa sanoo.

Tällaiset oppilaat tarvitsevat tekstiin kiinni pääsemisessä tukea. Omassa opetuksessaan La Rosa on saattanut lukea kirjaa ensin oppilaalle ääneen. Kouluarjessa opettajan ei kuitenkaan ole mahdollista johdattaa jokaista kirjan äärelle kädestä pitäen, hän muistuttaa.

”Toivoisin, että ei mietittäisi vain pelkästään lukemisen hyötyjä ja siksi tungeta painettua kirjaa pakolla käteen. Tärkeämpää olisi, että edes jollain keinolla saataisiin nuorille kirjallisia kokemuksia ja elämyksiä”, La Rosa sanoo.

Äänikirja voi olla yksi ratkaisu lukumotivaation herättämiseen

Jos kerran ääneen lukeminen auttaa pääsemään kirjassa alkuun, voisiko vaihtoehtona olla se, että nuori, jolle lukeminen on syystä tai toisesta hankalaa, kuuntelisi kaikki opetussuunnitelmassa pakollisiksi tarkoitetut kirjat?

”Näen sen huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin sen, että nuori väkisin lukee kirjat tai pahimmassa tapauksessa jättää ne kokonaan lukematta”, Lotta-Sofia La Rosa sanoo.

La Rosan väitöskirjan mukaan lukemiseen uppoutumisen tai tarinaan eläytymisen kannalta ei ole väliä, onko kyseessä painettu kirja, e-kirja vai äänikirja. Kaikkia kirjamuotoja on mahdollista kuluttaa sekä pinnallisesti että syventyen.

”Tutkimukseni antaa viitettä siitä, että äänikirja voi tukea eläytyvää ja reflektoivaa lukutaitoa, sanavaraston kasvua ja mielikuvitusta yhtä lailla kuin painettu kirjakin. Tietenkään teknisen lukutaidon opettelun vaiheessa äänikirja ei voi mitenkään korvata tekstin lukemista. Mutta yläkoulussa tekninen lukutaito on jo kehittynyt, jolloin puhutaan enemmän muista lukemisen ulottuvuuksista”, La Rosa sanoo.

Välinettä enemmän kirjaan uppoutumiseen vaikuttaa nuoren lukumotivaatio. Kun lähtökohtainen asenne lukemiseen on huono, on tarinaan mahdotonta päästä sisälle – oli kirja sitten mikä hyvänsä.

”Heikosti motivoituneet eivät uppoudu kirjoihin. Se voi johtaa kierteeseen. Kun nuori suhtautuu lukemiseen negatiivisesti, hän ei pääse tekstiin sisään eikä saa mieleisiä lukemisen kokemuksia, jotka kannustaisivat lukemaan lisää”, La Rosa sanoo.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että äänikirjat yleistyvät myös paljon lukevien keskuudessa. Äänikirjaa on mahdollista kuunnella esimerkiksi kotitöitä tehdessä, autoa ajaessa tai samalla maalaten. Kirjan lukeva äänenkäytön ammattilainen ja muu äänisuunnittelu mahdollistavat myös elämyksiä, joita painettu kirja ei pysty tuottamaan.

Kaikilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollisuutta kustantaa lapselleen äänikirjojen suoratoistopalvelua. La Rosa peräänkuuluttaakin koulujen ja kirjastojen välistä yhteistyötä, jotta äänikirjojen näkyvyyttä ja saatavuutta voitaisiin parantaa.

Sosiaalinen media jää hyödyntämättä – nuoret tarvitsevat myös uusia esikuvia

Kesäkuussa 2023 valtaan astunut hallitus on ehdottanut kännykkäkieltoa kouluihin. Ideana on, että puhelimettomuus parantaisi oppilaiden keskittymiskykyä ja siten oppimistuloksia. Voisiko puhelimen käytön rajoittaminen vaikuttaa nuorten lukumotivaatioon jollain tavalla?

Väitöskirjatutkija Lotta-Sofia La Rosa ei usko, että kiellolla olisi suurta vaikutusta lukemiseen. Kouluissa kun luetaan kokonaisia kirjoja vain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa ja silloinkaan lukeminen ei usein ole oma valinta vaan osa koulunkäyntiä. Vapaa-ajan lukemiseen kouluaikaiset rajoitukset tuskin vaikuttavat.

La Rosa on sitä mieltä, että esimerkit lukemisestä pitäisi viedä sinne, missä nuoret ovat. Tutkimukset osoittavat, että nuoria kiinnostavat sosiaalisessa mediassa suositellut kirjat.

”Olen huomannut, että jos omat oppilaani saavat valita kirjan, he tarttuvat Yksi meistä valehtelee -sarjaan, josta on tehty supersuosittu Netflix-sovitus, tai johonkin muuhun Netflixistä tai somesta tuttuun teokseen. Niitä ei kannata lainkaan väheksyä”, La Rosa sanoo.

Tutkija hyödyntäisikin lukumotivaation kasvattamisessa Tiktokin kaltaisia nuorten suosimia sosiaalisen median alustoja ja nuoria kiinnostavia lukijaesimerkkejä, kuten tubettajia ja urheilijoita. Omasta lukuharrastuksestaan ovat kertoneet esimerkiksi nuorten keskuudessa suosittu entinen tubettaja Miklu eli Mike Bäck ja jääkiekkomaalivahti Kevin Lankinen.

Tällöin lukemisen mallit valuisivat vahvemmin osaksi nuorten arkea. Tällä hetkellä peräti neljä viidestä nuoresta ei koskaan keskustele kirjoista toisten nuorten kanssa, kertoo La Rosan tutkimus.

Lue myös Anna.fi: Some-ilmiö bookstagram ja muut inspiroivat vinkit – innostu kirjoista uudella tavalla