Tämä on paras suomalainen romaani! Äänestyksen kärkeen kiilasi kirja, joka on täynnä seikkailuja ja romantiikkaa
Kotilieden lukijoiden mielestä paras suomalainen romaani on Sinuhe egyptiläinen. Kymmenen kärkeen mahtuu niin klassikoita kuin arvostettuja nykyromaaneitakin.
Nyt otetaan kirjasta mittaa! Kotilieden lukijat saivat kertoa, mikä kotimainen romaani on paras. Vastauksia tuli yli 500, ja ehdotettavia romaaneja oli kaikkiaan 166. Kotilieden toimitus poimi lopulliseen 30 romaanin äänestykseen sellaiset kirjat, joita lukijat ehdottivat vähintään kolme kertaa.
Paras suomalainen romaani ei esittelyjä kaipaa. Äänestyksen voittajaksi nousi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1945), joka keräsi noin 15 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi sijoittui Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959–1962) ja kolmanneksi Tove Janssonin Muumipappa ja meri (1965).
Miksi juuri nämä romaanit puhuttelevat suomalaisia? Kotimaisen kirjallisuuden yliopistolehtori Anna Hollsten Helsingin yliopistosta kertoo.
Klassikot nousevat – paras suomalainen romaani tarjoaa seikkailua ja romantiikkaa
Listaus on klassikkopainotteinen. Kaikki kärkiviisikon teokset täyttävät klassikon kriteerit: ne ovat yleisesti arvostettuja ja tunnustettuja. Lisäksi niillä riittää lukijoita vuosikymmenestä – jopa vuosisadasta – toiseen.
Klassikkoaseman saavuttaneet kirjat ovat kielellisesti taidokkaita ja juonellisesti vetäviä. Tällainen on esimerkiksi ykköspaikan napannut, lähes 800-sivuinen Sinuhe egyptiläinen.
”Se on mukaansatempaava ja suhteellisen helppolukuinen romaani. Siihen pääsee sisälle, vaikka kirja onkin laaja. Siellä on paljon seikkailua ja romantiikkaa. Se on vetävä kirja”, Hollsten arvioi.
Kolmas klassikoita yhdistävä piirre on se, että ne kestävät aikaa. Klassikot käsittelevät teemoja, jotka puhuttelevat aina.
”Väinö Linnan tuotanto ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870) voidaan liittää suomalaisen identiteetin rakentamisen ja työstämisen teemoihin. Useimmilla on jokin käsitys näistä teoksista, vaikka he eivät olisi niitä itse lukeneetkaan”, Hollsten sanoo.
Kärkiviisikko edustaa pitkälti realistista proosaa. Poikkeus on Tove Janssonin Muumipappa ja meri, joka on lapsille suunnattu fantasiateos. Sen klassikkoasema on asiantuntijan mukaan kuitenkin kiistaton.
”Muumit ovat koko kulttuurin läpäiseviä suosikkeja. Niihin on viittauksia joka paikassa Muumimaailmasta ja animaatiosta lähtien. Olisi omituista, jos listalla ei olisi yhtään Muumi-kirjaa”, Hollsten sanoo.
Muumipappa ja meri vetoaa lasten lisäksi myös aikuislukijaan. Teos käsittelee Muumipapan kasvua, identiteettiä, keski-iän kriisiä ja tarvetta muutokseen.
Mennyt aika ja historia kiinnostavat suomalaisia
Valtaosa listan romaaneista katsoo jollain tavalla menneisyyteen. Sinuhe egyptiläinen sijoittuu muinaiseen Egyptiin. Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959–1962) kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutoksia 1880-luvulta alkaen. Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa (2020) ajoittuu Lapin sotaan, Sofi Oksasen Puhdistus (2008) kuvaa 1930–1990-lukujen Viroa ja Ulla-Lena Lundbergin Jää (2012) hyödyntää omaelämäkerrallisuutta.
Mukana on myös ilmestymisaikanaan aikalaisteoksiksi luettuja mutta nykypäivän näkökulmasta taakse jääneestä ajasta kertovia teoksia. Sellainen on esimerkiksi jatkosotaa käsittelevä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, joka ilmestyi kymmenen vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen, vuonna 1954.
”Se oli ilmestyessään aika tuore kuvaus. Nykypäivän näkökulmasta teos kuvaa Suomen historiaa. Seitsemän veljestä on sinänsä ajaton. Tarina ei sijoitu selkeästi mihinkään tiettyyn aikakauteen. Nykyihmiselle se kuitenkin kertoo, miten ihmiset 1800-luvun alkupuolella elivät”, Hollsten sanoo.
Mikä historiassa oikein puhuttelee?
Asiantuntijan mukaan suurta yleisöä kiinnostaa sellainen suomalainen kirjallisuus, jossa jollain tavalla työstetään kansallisidentiteettiä. Sotahistorialla on siinä ohittamaton roolinsa. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiastaja Tuntemattomasta sotilaasta on tehty lukuisia elokuva- ja näytelmäsovituksia, mikä kertoo niiden asemasta suomalaisessa kulttuurissa.
”Sinuhe egyptiläinen ei suoraan käsittele suomalaista identiteettiä – vaikkakin sitä on luettu sotien jälkeisen ilmapiirin ja mentaliteetin allegorisena kuvauksena. Romaanissa käsitellään pettymyksen tunteita ja kyllästymistä jatkuvaan sotaan”, Hollsten sanoo.
Kirjallisuudentutkija uskoo, että monet listan historiallisista nykyromaaneista saattavat nousta tulevaisuudessa klassikoiksi. Sekä Oksasen Puhdistus että Lundbergin Jää voittivat ilmestymisvuotenaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnot.
”Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa on uusi, nykykirjallisuuteen kuuluva teos. Emme voi oikeastaan vielä sanoa, tuleeko siitä klassikko tai ainakin arvostettu eli kanonisoitu teos. Tähän mennessä se on saanut aika paljon tunnustusta”, Hollsten sanoo.
Bestsellerit yllättävät
Kärkikymmeniköstä erottuvat dekkari Satu Rämön Hildur (2022) ja Elina Pitkäkankaan nuortenromaani Sang (2022). Ne eivät istu muiden listan teosten tavoin klassikon tai menneisyyttä kuvaavaan nykyromaanin muottiin.
Rämön ja Pitkäkankaan romaanit ovat bestsellereitä eli teoksia, joilla on paljon lukijoita. Hildur oli ilmestyessään 2022 vuoden myydyin romaani Suomessa.
Pitkäkankaan Sang on tulevaisuuden Japaniin sijoittuva yhteiskunnallisia valtasuhteita käsittelevä dystopia. Laajalle yleisölle tutuksi dystopiakirjallisuuden ovat tehneet amerikkalaisen Suzanne Collinsin Nälkäpeli-sarja ja sen elokuvaversiot. Genre on suosittu erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa.
”Vaikka dystopiat sijoittuvat tulevaisuuteen, ne kertovat myös aina jotain nykyajasta”, Hollsten sanoo.
Satu Rämön Hildurin menestyksen kirjallisuudentutkija uskoo liittyvän jossain määrin romaanin miljööseen. Tapahtumat sijoittuvat Islantiin, joka kiehtoo tällä hetkellä suomalaisia muutenkin.
Voisiko Hildurissa olla klassikkoainesta?
Hollsten on skeptinen. Hänen mukaansa vain harvat rikosromaanit vakiintuvat klassikoiksi.
”Dekkarit ovat huomattavasti enemmän ilmestymisaikansa kontekstissa kiinni. Tietysti suomalaisessakin dekkarikirjallisuudessa on poikkeuksia. Joensuun Harjunpää-sarja on saavuttanut jonkinlaisen kanonisoidun aseman”, Hollsten sanoo.
Lue myös Seura.fi: Tee kirjallisuuden klassikkovisa! Tämä testi paljastaa, tunnetko kirjaklassikot – Vastaa 12 kysymykseen!
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tämä on paras suomalainen romaani! Äänestyksen kärkeen kiilasi kirja, joka on täynnä seikkailuja ja romantiikkaa