Talous

Sijoita taiteeseen – näin pääset alkuun taidesijoittamisessa

Taidesijoittamisella voi tehdä huomattavan arvonnousun, mutta pikavoittoja ei ole luvassa. Parhaimpia nousuja voi antaa katutaide.

Kovinta tuottoa etsivälle taidesijoittajalle katutaide on nyt kuumin kohde. Suomessa katutaidetta saa vielä halvalla, mutta muutos on ilmassa: näyttelyt alkavat myydä loppuun jo avajaisissa.

Kansainvälisesti kaksi merkittävintä tekijää ovat Banksy ja Basquiat, jonka teoksesta maksettiin viime vuonna 110,5 miljoonaa dollaria Sothebyllä. Vuonna 1988 27-vuotiaana edesmennyt Basquiat on välittäjä Jeffrey Deitchin New York Timesiin antaman kommentin mukaan nyt ”samassa sarjassa Francis Baconin ja Pablo Picasson kanssa”.

Lue myös: Tunnelmia Mäntän Serlachius-museossa

Vaatimatonkin katutaide myy

Hintoja nostaa se, että katutaidetta tulee markkinoille säästeliäästi. Niinpä vaatimattomampikin myy: Banksyn 150 kappaleen seripainosarjan yksilö myytiin 122 000 dollarilla, kun alkuperäinen hinta vuonna 2004 oli 150 puntaa.

Katutaiteeseen vuosikymmenien ajan perehtynyt kriitikko Otso Kantokorpi (1957-2018) arvioi keväällä, että Suomessa EGS on investointina varmin, mutta jo aika kallis: ”Jani Tolin ja Jussi TwoSeven sen sijaan tulevat nostamaan arvoaan merkittävästi”. ”Ilmaisun kehittyminen näkyy katutaiteessa niin taiteellisessa osaamisessa kuin kehittyneissä hinnoissakin, ainakin minulla”, Jussi TwoSeven kertoo.

Paperiteoksilla ote sijoittamiseen

Jo nimensä vakiinnuttaneiden tekijöiden suurteokset ovat usein kalliita investointeja, ja jos haluaa hajauttaa sijoituksensa, voi kokoelmaan joutua kiinnittämään pääomaa huomattavasti. Kansainvälinen taiteilijoiden trendi on ollut tehdä osa teoksista kankaan sijaan paperille, jolloin ne voi hinnoitella edullisemmiksi. Toki myyntihintakin muodostuu sen mukaan, mutta paperiteosten suhteellisen nousun on arvioitu kehittyvän kankaalle maalattuja suotuisammin. Myös suomalaisten katutaiteilijoiden näyttelyissä näkee usein paperiteoksia.

Taide ei sovi pikavoittoja metsästävälle. Pitkäjännitteisyys kyllä palkitsee valistuneen ostajan, mutta ”vasta parinkymmenen” vuoden syklillä: ”Jos haluaa nopeasti tuottoa, markkinoilta löytyy varmasti parempiakin instrumentteja”, Helsinki Contemporary -gallerian Mari Männistö sanoo.

Lue myös: Reidar Särestöniemi, Pohjoisen Picasso

Ole aikaisin liikkeellä

Suomalaisen taidekentän erikoisuus on se, että täällä on valtavasti koulutettuja taiteilijoita, mutta vain harvoja gallerioita, joiden taiteilijat ovat galleristin itse valikoimia. Tällaisia ovat muun muassa galleriat Zetterberg, Kenetti, Forsblom, Heino ja Anhava sekä Helsinki Contemporary.

”Näihin gallerioihin päässeet taiteilijat säilyttävät arvonsa”, Mari Männistö kertoo. ”Kannattaa seurata, kuka taiteilija pitää ensimmäisen näyttelynsä ja kehen galleristi sitoutuu pitkäjännitteisesti. Hänen teoksensa tulevat tekemään nousun tulevaisuudessa.”

Mediataide tulee seuraavaksi

Mitä aiemmin ostat, sitä enemmän tietoa vaaditaan, sillä ennen ensimmäistä gallerianäyttelyä hinnat ovat erittäin maltillisia. Samoin on vuokragallerioissa näyttelyään pitävillä, mutta koska heitä ei ole kuratoitu, takeita tulevaisuudesta ei välttämättä ole. Tulevaisuuden katutaide voi olla mediataidetta. Suomessa tiettävästi kukaan ei vielä keräile vakavasti laajaa yksityistä mediataidekokoelmaa, mutta kansainvälisesti tilanne on toinen. Saksalainen taoteilija Julia Stoschek rakentaa jo valtavaa kokoelmaa. Suomessa varmoja mediataitelijanimiä ovat ainakin Tuomas Aleksander Laitinen, Adel Abidin ja kansainvälisesti menestynein nykytaiteilijamme Eija-Liisa Ahtila, mutta heidän teoksensa ovat jo arvokkaampia. Nouseva nimi voi olla esimerkiksi Tuomo Tammenpää. ”Nuorten tekijöiden teokselle voi olla merkityksellisintä jakaa se ilmaiseksi internetissä. Malli ei astu markkinarakenteeseen sijoittajaa tyydyttävällä tavalla. Mallit tähän ovat kuitenkin kehittymässä”, Mari Männistö sanoo.

Jos et ole aloittamassa valtavan sijoitustaiteen kokoelman keräämistä, kannattaa ostaa sellaisia teoksia, joita haluat pitää olohuoneen seinällä arvon nousua odottamassa. Hyvä sisältö on toki myös kaupallisuuden ehto”, Mari Männistö sanoo.

Lue myös: Värikäs ite-taiteilija Enni Id

Työhuonelöytöjä

Kun valokuva taidemuotona nousi Suomessa esiin 2000-luvun alussa, moni teki hyvän tilin – esimerkiksi ensimmäisen aallon Helsinki School -kuvaajien teoksia sai ostaa kympeillä, nyt niistä maksetaan kymppejä mutta tuhansina.

Valokuvia on erityisen tärkeää ostaa etabloituneista gallerioista, jos haluaa pelata varman päälle. Samoin on katutaiteessa, jossa uskottavin galleria on Make Your Mark. Silti oma tutkimustyö palkitsee: parhaat nousut tehdään tuntemattomilla tekijöillä.

Työhuoneostaminen on hyödyllistä myös vakiintuneiden nimien kohdalla. ”Ostajia käy paljon. He saavat nähtäväkseen teoksia, joita ei ole muualla nähty”, Jussi TwoSeven kertoo. ”Hinnat ovat kuitenkin linjassa gallerianäyttelyiden kanssa. Alennuksella ei voi myydä.”

Riskiä ottava sijoittaja suuntaa katseensa marginaaliin. Esimerkiksi katutaiteessa villin Traman teokset muodostunevat tulevaisuudessa halutuiksi.

Riskisijoittaja voi sijoittaa uuteen suomalaiseen lasimuotoiluun ja kuvanveistoon, joiden hinnat voivat olla vielä matalalla tasolla. Vanhemman designlasin suurimmat voitot on jo tehty.

Lue myös: Kotilieden vuoden 1967 vauvasta tuli taiteilija