Satavuotias Kotiliesi saa oman juhlakorun – millaisen riipuksen Kalevala Korun kultasepät Taru ja Tiina suunnittelevat toimeliaille ja harrastaville tekijänaisille? 

Kotiliesi viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlia, ja sen kunniaksi valmistetaan oma koru. Omat ehdotuksensa pronssiseen riipukseen laativat Kalevala Korun suunnittelijat Tiina Lahtinen ja Taru Harmaala Chaloff. Millaista tarinaa juhlakoru voisi kertoa?

Ollaan seppien salissa modernissa, valoissa tehdastilassa. Tiina Lahtisen ja Taru­ Harmaala­ Chaloffin työpisteet ovat vieretysten Kalevala Korun tiloissa Helsingin Konalassa. Käsien ulottuvilla on hyvässä järjestyksessä korujen osia sekä työvälineitä kuten pihtejä, pinsettejä ja pieniä sahoja.

Lue myös: Äänestä Kotiliedelle oma juhlakoru – osallistu valintaan ja kerro, mikä on suosikkisi kolmesta erilaisesta kaulariipuksesta 

Ryhtyessään valmistamaan koruja naiset pukevat ylleen tyylikkäät, nahkaiset esiliinat.

”Ei tällaisia valmisteta enää missään. Nämä ovat erään sepän tekemät”, Taru Harmaala Chaloff kertoo.

Kultaseppiä ja muotoilijoita Tiina ja Taru ovat itsekin sekä pitkän linjan kalevalakorulaisia. Nyt heillä on tärkeä tehtävä: suunnitella juhlakoru vuonna 2022 vietettävää Kotilieden satavuotisjuhlaa varten.

Kyseessä on pronssista valmistettava riipus, jota varten kumpikin suunnittelija tekee omat ehdotuksensa. Lukijat saavat äänestää niistä suosikkinsa 18.3.2021 alkaen. Eniten ääniä saanut ehdotus valmistetaan koruksi, joka tulee myyntiin syksyllä.

Lue myös Seura.fi: Kaleva Korun klassikkokorut ovat haluttuja netin myyntiryhmissä

Kätten jälki on tärkeä

Vaikka korujen teossa käytetään nykyisin niin 3D-mallinnusta, tietokoneella piirtämistä kuin monenlaista konettakin, käsillä tekeminen on Taru Harmaala Chaloffille tärkeintä hänen työssään. Se oli syy, miksi hän nuorena hakeutui alalle.

”Olin nähnyt kotona äidin yllä Lapponian koruja ja halusin opiskelemaan taiteelliselle alalle, jossa pääsen tekemään työtä käsilläni, kovien ­materiaalien parissa. Opiskelin Lahden kultaseppäkoulussa ja luin sittemmin taiteen maisteriksi.”

Harmaala Chaloff työskentelee malli­seppänä tuotekehityksessä.

”Käsillä tekeminen palkitsee minua erityisesti, kun katson valmista työtä, jossa koen onnistuneeni.”

Tiina Lahtinen puolestaan on kulta­seppämestari ja diplomigemmologi, mikä tarkoittaa sitä, että hän tuntee jalokivet läpikotaisin. Kalevala Korulla hän on ollut 1990-luvun lopulta lähtien ja tekee pääasiassa mallisepän työtä.

”Kun taiteilija suunnittelee korumallin, me tuotannollistamme sen tuotekehitystiimissämme. Se tarkoittaa, että teemme sen muotoon, josta ­sitä voi ryhtyä valmistamaan teollisesti.”

Mutta on hän suunnitellut myös omia mallistoja.

”Olen aina ollut kiinnostunut piirtämisestä, maalaamisesta ja suunnittelutyöstä. Korusuunnittelijana olen minimalisti.”

Kun hän suunnittelee Kalevala Korulle, ajattelun pohjana on koko sen valtava historia.

”Se on voimavara, ja siitä on helppo jatkaa modernimpaan suuntaan.”

Kalevala Korun suunnittelija, malliseppä Taru Harmaala-Chaloff työpisteellään.

Kalevala Korun suunnittelija, malliseppä Taru Harmaala-Chaloff työpisteellään.

Historiasta modernisti

Taru Harmaala Chaloffkin tunnustautuu minimalistiksi, joskin hän sanoo pitävänsä kovasti myös Kalevala Korun historiallisista koruista, joissa on runsaasti ornamentiikkaa.

”Toisaalta esimerkiksi kolmesta renkaasta koostuvat Ähtävän korvakorut, joiden esikuva on peräisin 600-luvulta, ovat nykyihmisen silmiin hyvinkin modernit.”

Muinaiskorut eli hautalöytöjen perusteella tehdyt, joista Kalevala Koru sai yli 80 vuotta sitten alkunsa, ovat yhä mukana yrityksen tuotannossa. Niiden rinnalla on aina suunniteltu myös moderneja koruja.

Pitkään historiaan yhdistetty moderni ote on heidän mielestään yhtälaista Kotiliedessä ja Kalevala Korussa, ja sitä voi miettiä juhlavuoden riipusta suunnitellessa.

”Tällä hetkellä Kalevala Korussa katsotaan enemmän historiaan kuin vielä jokin aika sitten. Ajattelen, että se liittyy aikaamme, joka vie ajatuksia kotiin päin, ja silloin otetaan usein inspiraatiota myös omasta historiasta”, Taru Harmaala Chaloff miettii.

Tarina luo siteen

Hyvällä korulla on suunnittelijoiden mielestä tarina. Tiina Lahtisen mukaan tarina antaa korulle merkityksen ja oikeuden olla olemassa.

”Ostaessaan korun ihminen ajattelee usein jotain merkitystä, jota koru hänelle edustaa. Silloin hänellä syntyy henkinen side koruun.”

Koska maailma on nykyisin täynnä tavaraa ja esineitä, hän uskoo, ­että esiin nousevat tarkasti mietityt esineet. Ne, joilla on oikea tarina.

Heijastuksia-sarjaa suunnitellessaan Tiina Lahtinen oli katsellut pimeässä illassa valopilkkuja ja valon liikettä veden pinnalla.

”Koru kertookin siitä, miten pienistä asioista voi löytää iloa, kun osaa vain katsoa.”

Taru Harmaala Chaloffille korut ovat itseilmaisun välineitä, eikä hän voi kuvitella käyttävänsä korua, johon hänellä ei ole tunnesidettä.

”Koru, johon minulla on voimakas tunneside, antaa minulle voimaa. Kaiho-sarjaa suunnitellessani ajattelin ajan virtaa: kuinka nopeasti nykyhetkestä tulee menneisyyttä. Siksi rannekoru koostuu ikään kuin valokuvakehyksistä, joissa kuvan kohdalla on aukko, josta aika virtaa läpi.”

Kalevala Korun suunnittelija, kultaseppämestari Tiina Lahtinen työn ääressä.

Kalevala Korun suunnittelija, kultaseppämestari Tiina Lahtinen työn ääressä.

Millainen juhlakoru sopii Kotilieden sukupolvien ketjuun?

Entä millaista tarinaa suunnittelijat haluavat kertoa Kotilieden korulla?

”Ensimmäiseksi minulla tuli mieleen koti ja liesi eli kodin lämpö. Koti, jossa on hyvä olla ja paikka, josta on myös turvallista lähteä”, Taru Harmaala Chaloff kertoo.

Omat haasteensa korujen suunnitteluun ja tarinan kertomiseen tuo käytettävä materiaali, valmistustapa sekä korun koko. Jos juhlakoru on kooltaan hyvin pieni, sanoman esiintuominen vaatii paljon tiivistämistä ja karsimista.

Tiina Lahtinen sanoo ajattelevansa korua miettiessään Kotilieden lukijoita, toimeliaita ja harrastavia tekijänaisia. Naisia eri sukupolvissa: isoäitejä, äitejä ja tyttäriä.

”Näen heissä eläväisyyttä ja lämpöä.”

Sukupolvien ketju on mielessä myös Taru Harmaala Chaloffilla: asiat siirtyvät äidiltä tyttärelle.

”Koen, että sekä Kotiliesi että Kalevala Koru ovat modernisoituneet ajan mukana. Ne ovat kulkeneet pitkän historiansa ajan vierekkäin, käsi kädessä aikaa tulkiten.”

”Ajattelen, että Kotilieden juhlakoru voi kertoa, että kuuluu tiettyyn ryhmään tekijänaisia.”

Tiina Lahtinen sanoo pitävänsä ajatuksesta, että korun tarina kestää aikaa. Sitä hän hakee omissa töissään.

Korulla voi viestiä myös ryhmään kuulumisesta.

”Ajattelen, että Kotilieden juhlakoru voi kertoa, että kuuluu tiettyyn ryhmään tekijänaisia.”

Lue myös: Kotilieden Kummikerho on auttanut hädässä jo yli 80 vuotta

Luonto innoittaa tekijöitä

Korujen suunnittelu ei ole kahdeksasta neljään -työtä. Taru Harmaala Chaloff sanoo luomisprosessin olevan jatkuva.

”Ideoita pompsahtelee mieleeni missä vain. Luovimpia hetkiä ovat flow-tilat, jollaiseen voi päästä esimerkiksi hiihtäessä.”

Kilpailu koruissa on nykyisin suurta, ja välillä tuntuu, että kaikki on jo keksitty.

”Ei kannatakaan jatkuvasti katsoa, mitä muut suunnittelijat ovat tehneet, koska se voi vaikuttaa omaan ajatteluun.”

Luonto on molemmille naisille tärkeä inspiraation lähde.

”Liikun luonnossa paljon, ja se on minulle loputon innoittaja”, Taru sanoo.

Aina keväisin Tiinalle tulee pakottava tarve päästä katsomaan avointa vettä. Hän tuntee veden tuoksun ja kuulee äänet, jotka veden pinnan kautta tulevat.

”Luonto on suurempi kuin kukaan meistä, ja me olemme osa sitä.”

Avainsanat

Keskustelu

Juttu ja ideat ovat hienoja. Arvokas asia 100-vuotiaan kunniaksi.

Osallistuminen kilpailuun oli arvoitus; mainoksia vilisi koko kirjoittamishetken ruudulle. Mitään vastausta ei tullut: Olenko minä tai liikuntavammainen ystäväni mukana kilpailussa? Emme tiedä!

Kommentoi juttua: Satavuotias Kotiliesi saa oman juhlakorun – millaisen riipuksen Kalevala Korun kultasepät Taru ja Tiina suunnittelevat toimeliaille ja harrastaville tekijänaisille? 

Vastaa käyttäjälle Virpi Suuriniemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X