Kodinhoito

Vilahtiko lattialistan alle vaalea toukka? Kyseessä voi olla suomalaiskotien uusi tuholainen – tällainen on kalvastoukka

Lattianrajassa vipeltävä valkea toukka voi olla kalvastoukka, paperitoukan ja sokeritoukan läheinen sukulainen. Asiantuntija kertoo, kuinka ehkäiset ja torjut kalvastoukkia.

Näitkö sisätiloissa valkean mutta vieraan ötökän sujahtavan piiloon? Kyseessä voi olla kalvastoukka. Se on kotien tuore mutta toistaiseksi vielä harvinainen tuholainen.

Kalvastoukka on kolmisukashäntäisiin kuuluva toukkalaji, eli se on läheistä sukua sokeritoukalle ja paperitoukalle.

Näistä kahdesta sen erottaa parhaiten värinsä puolesta. Kalvastoukan sävy on helmenvaalea, jopa melko viehättävä.

Se ei myöskään kasva aivan yhtä isoksi kuin paperitoukka. Kalvastoukan pituus on noin 8 mm.

Lue myös: Sokeritoukka vai paperitoukka? Testaa, tunnistatko kodin tuholaiset pahan paikan tullen

Kalvastoukka tunnetaan myös haamutoukkana

Toisin kuin esimerkiksi kylpyhuoneissa viihtyvä sokeritoukka, kalvastoukka viihtyy parhaiten kuivissa olosuhteissa. Sen vuoksi se ei olekaan levinnyt Suomessa kovin tehokkaasti, sanoo Tuholaistorjunta Täystuhon asiantuntija Sanna Oinonen.

Ensimmäiset havainnot kalvastoukasta on tehty vuonna 2017. Vasta vuonna 2023 se on saanut ensimmäisen suomenkielisen nimensä.

”Jossain yhteyksissä lajia kutsutaan haamutoukaksi ja toisaalta kalvastoukaksi”, Oinonen sanoo.

Englanniksi toukka tunnetaankin nimellä ghost silverfish.

Joidenkin arvioiden mukaan toukka olisi saapunut Suomeen Sri Lankan suunnalta, mutta todellista alkulähdettä on vaikea vahvistaa. Harvinainen laji on toistaiseksi mysteeri tutkijoillekin.

Oinonen kertoo, että heille viime vuosina tulleet kalvastoukkahavainnot voidaan laskea yhden käden sormilla. Kun kalvastoukasta tulee yhteydenottoja, useimmiten kyseessä onkin paperitoukka.

Lue myös Anna.fi:stä: Siivouskaappi on usein täyteen ahdettu sekamelska – tältä näyttää ammattijärjestäjän nerokas imurikaappi

Kyseessä on harmiton tuholainen

Toisin kuin esimerkiksi kirjakokoelmia ja tapetteja vahingoittava paperitoukka, kalvastoukka ei juurikaan tee mitään tuhoja.

Siksi toukka ei vaadi välttämättä ammattitorjuntaa, jos siitä tekee kotona havainnon.

”Paitsi toki silloin, jos kanta on päässyt kasvamaan isoksi ja leviämään. Silloin laji kuin laji on hyvä hävittää. Mutta tuhojen takia torjuntaa ei tarvitse tehdä”, Oinonen sanoo.

Kalvastoukka syö tärkkelyspitoista materiaalia, kuten liimoja, sienirihmastoja, kuonaa tai muiden hyönteisten raatoja. Siksi yksi hyvä tapa ehkäistä toukkaa on siivoata sen ravinto pois, eli pitää huolta kodin yleisestä siisteydestä.

Toinen hyvä tapa ehkäistä toukkaa on välttää pahvilaatikoiden tuomista kotiin. Tuholaiset viihtyvät hyvin huokoisen pahvin onteloissa, ja tällä tavoin ne myös usein leviävät asunnosta toiseen.