
Havukasvit puutarhaan – näin onnistut oikean lajin valinnassa, istutuksessa ja hoidossa!
Havukasvit tuovat vihreyttä pihaan kaikkina vuodenaikoina. Myös pienille kaupunkipihoille löytyy sopivia lajeja. Lue lisää havujen valinnasta, istutuksesta ja hoidosta.
Havukasvit, kuten havupuut ja -pensaat, ovat pitkäikäisiä, joten kasvupaikka kannattaa harkita tarkkaan. Istuttajan on hyvä selvittää toivotun lajin vaatimukset, ja valita paikka ensisijaisesti niiden mukaan. Kun laji kasvaa oikeassa paikassa, se voi hyvin ja talvehtiminen on varmempaa.
Havukasveihin kuuluu sekä aurinkoisen että varjoisan paikan lajeja. Jotkut lajit viihtyvät kuivassa ja toiset kosteassa. Myös ravinteiden tarve vaihtelee lajeittain. Kalkinsuosijoita havut eivät ole, joten ne viihtyvät hyvin luonnostaan happamassa maaperässämme.
Tutustu havujen kasvupaikkavaatimuksiin ennen istuttamista
Alla olevat suositukset ovat ohjeellisia, ja ne voivat vaihdella kasvupaikan muiden olosuhteiden mukaan. Kasvit selviytyvät monenlaisilla paikoilla, mutta ota huomioon suositusten suuntaviivat.
Havukasvit aurinkoon
- Engelmanninkuusi (Picea engelmannii)
- Kotikataja (Juniperus communis)
- Siperianlehtikuusi (Larix sibirica)
- Serbiankuusi (Picea omorica)
Havukasvit puolivarjoon tai varjoon
- Pihdat (Abies sp.)
- Metsäkuusi (Picea abies)
- Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata)
- Kanadantuija (Thuja occidentalis)
Havut niukkaravinteisiin paikkoihin
- Kotikataja (Juniperus communis)
- Tuivio (Microbiata decussata)
- Metsämänty (Pinus sylvestris)
Havut, jotka viihtyvät keskiravinteisilla paikoilla
- Lännenpihta (Abies lasiocarpa)
- Serbiankuusi (Picea omorica)
- Siperiansembra (Pinus cembra ssp. sibirica)
- Valkokuusi (Picea glauca)
Havut, jotka tarvitsevat runsaravinteista ja multavaa maata
- Siperianpihta (Abies sibirica)
- Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii)
- Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata)
- Jättituija (Thuja plicata)
Lähde: Pentti Alanko ja Mikko Lagerström, Havupuut ja -pensaat puutarhassa (WSOY)
Istuta havukasvit keväällä tai loppukesällä
Havukasvien taimia viljellään Suomessakin, mutta monet puutarhamyymälöiden taimet ovat tuontitavaraa. Jos tarjolla on kotimainen vaihtoehto, se kannattaa valita. Kotimaiset taimet ovat jo valmiiksi pohjoisiin oloihimme sopeutuneita.
Taimet myydään useimmiten astiataimia, joiden istutus onnistuu läpi kasvukauden. Paras istutusaika on keväällä ja loppukesällä, jolloin taimet ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Keskikesälläkin voi istuttaa, mutta kastelua tarvitaan paljon.
Istuta havut näin
- Kastele taimet edellisenä iltana tai useita tunteja ennen istuttamista. Havut eivät nuudu helposti, mutta kostea juuripaakku on helpompi käsitellä.
- Poista kasvatusruukku, ja tarkista juuristo. Jos juuripaakku on tiivis ja ruukun reunoja pitkin kiertynyt, leikkaa juuristoon muutamia viiltoja, jotta kerä avautuu ja juuristo levittäytyy laajalle.
- Kaiva taimelle kuoppa, joka on puilla 60–80 senttiä ja pensailla 30–60 senttiä syvä ja leveä. Istuta taimet entiseen syvyyteensä ja kastele runsaalla vedellä. Jos maata pitää parantaa, käytä havuille tarkoitettua multaa.
- Jos istutat havuja kesällä, varjosta taimia keppien varaan levitetyllä harsolla tai säkkikankaalla. Myös kastelutarve on runsainta kesällä.
- Kastele vasta istutettuja taimia sään mukaan noin 2–3 kertaa viikossa. Kaiva istutuslapiolla kuoppa, ja tunnustele kosteutta pintaa syvemmältä. Kastelua saatetaan tarvita vaikka hieman sataisi.
Lue myös: Kuinka hyvin tunnet Suomen metsien puulajit? Tee testi!
Varjosta nuoret havut kevätauringolta
Havukasveja ei talvisuojata, mutta ensimmäisinä vuosina etenkin avoimilla paikoilla ne kaipaavat suojaa kevätauringolta.
Kun maa on vielä jäässä mutta kevätaurinko päivisin lämmittää, kasvit saattavat kuivua, kun ne eivät saa jäisestä maasta vettä haihduttamansa tilalle.
Sopivia varjostukseen ovat kevyet, muoviset verkot, jotka voi asetella suoraan oksille. Säkkikangas on kaunis, mutta se saattaa painaa oksia, jos sen päälle sataa painavaa lunta.
Kevättalvella lunta saattaa sataa niin, että se on syytä kopistella pois. Etenkin räntälumi on painavaa, mutta se putoaa pois kasvin oksia kopauttamalla.
Havukasvit ovat helppohoitoisia
Havukasvit kaipaavat leikkaamista ani harvoin, vain kuivat ja vahingoittuneet oksat poistetaan. Jos eläviä oksia poistetaan, runkoon jätetään 5–10 sentin mittainen tappi. Se leikataan pois oksankaulusta vahingoittamatta pihkan valumisen päätyttyä.
Havuja voi halutessaan muotoilla. Kuusiaitaa kasvatetaan tiheäksi leikkaamalla sitä vuosittain niin, että uusinta kasvua jätetään vain muutama sentti. Vuorimännyt tuuheutuvat, kun latvaversoista leikataan alkukesällä puolet pituudesta. Marjakuuset kestävät vanhojenkin oksien typistämistä.
Topiariaksi sanotaan havujen leikkaamista palloiksi tai muihin muotoihin. Oksat saattavat olla neulasista paljaaksi nypityt, mutta päissä on havupallot. Havuja voi leikata perinteisesti talvella, mutta ne kestävät myös kasvukauden aikana leikkaamista.
Lue myös Anna.fi:stä: Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä
Lannoita kohtuudella, kalkitse harkiten
Käytä lannoitteita kohtuudella etenkin, jos kyseessä on alueella talvenarka laji. Riittää, kun levität puutarhaan moniravinteista väkilannoitetta muutaman vuoden välein. Jos levität joka kevät kompostin keväällä kasvien katteeksi, se riittää.
Havukasvit eivät ole kalkinsuosijoita, joten maaperämme luonnollinen happamuus on niiden mieleen. Jos maan tiedetään olevan hyvin hapanta, puutarhaa perustettaessa kannattaa käyttää peruslannoitettua ja kohtuudella kalkittua kasvualustaa.
Viljelytutkimus on varmin tapa selvittää maan ravinne- ja kalkitustarve. Muutaman taimen istuttaja voi käyttää happaman maan kasvien erikoismultaa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Havukasvit puutarhaan – näin onnistut oikean lajin valinnassa, istutuksessa ja hoidossa!