Ilmastonmuutos voi tuoda mitä eksoottisimmat lajit sinun takapihallesi – ”Lähestulkoon kaikki kasvit ovat siirtyneet yhden kasvuvyöhykkeen pohjoisemmaksi”

Kasvuvyöhykkeet eivät välttämättä kerro tarkkaan, missä kukin kasvi voi kasvaa. Nyt kasveja nähdään hämmästyttävän pohjoisessa ja uudet lajit tekevät tuloaan Suomeen. Katso, mitkä yllättävät lajit pärjäävät sinun paikkakunnallasi!

Kasvuvyöhyke on alue, jonka ilmastossa, ympäristössä ja maaperässä tietyt kasvilajit pärjäävät. Suomessa kasvuvyöhykkeet on jaoteltu kahdeksaan vyöhykkeeseen.

Lue myös: Voiko viiniköynnöksiä kasvattaa Lapissa? Kyllä voi, todistaa sallalainen Jorma ja jakaa parhaat vinkkinsä kotipuutarhureille

Ilmaston lämpeneminen on muuttanut kasvien käyttäytymistä ja tuonut Suomeen uusia lajeja. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo, mitkä yllättäjät voivat kasvaa jo sinun paikkakunnallasi!

Suomen kasvuvyöhykkeet kartalla

Kasvuvyöhykkeet perustuvat kasvukauden pituuteen, lämpötilaan ja talviolosuhteisiin.

Suomen kasvusto on hypännyt yhden kasvuvyöhykkeen pohjoisemmaksi. Kuva: Ilmatieteenlaitos

Kasvuvyöhykkeet ja lämpösumma — ilmastonmuutos laajentaa kasvien kasvualuetta

Kasvuvyöhykkeet jakautuvat Suomen kartalle kasvukauden pituuden, tehoisan lämpötilan summan ja talviolosuhteiden perusteella.

Tehoisan lämpötilan summa

Summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Perinteisesti kasvit viihtyvät hyvin tietyllä kasvuvyöhykkeellä eli tietyntyyppisissä kasvuolosuhteissa. Ilmaston lämmettyä kasvuvyöhykkeiden kasvuolosuhteet ovat muuttuneet ja monet kasvit laajentavat reviiriään yhä pohjoisemmaksi.

”Lähestulkoon kaikki kasvit ovat siirtyneet yhden kasvuvyöhykkeen pohjoisemmaksi. Ne kasvit, jotka olivat ennen toisen vyöhykkeen kasveja menestyvät nyt hyvällä kasvupaikalla kolmannella kasvuvyöhykkeellä”, Taulavuori sanoo.

Vuoden 2018 kasvukauden lämpösumma oli Etelä-Suomessa noin 1900, kun se normaalisti on noin 1400. Lämpösumma kertoo hyvin siitä, kuinka paljon kasvit pystyvät hyödyntämään kasvukautta. Syy tähän on, että talvet ovat lyhempiä ja leudompia kuin ennen.

Esimerkiksi tammi on levinnyt selkeästi pohjoista kohti. Ennen puulajia kasvoi niukasti pohjoisessa, etenkin Itä-Suomessa. Pohjoisimmat tammet viihtyvät jo hyvin Peräpohjolassa, kuten Torniossa.

Lue myös: Näin viljelet luonnonmukaisesti kotipuutarhassa – 5 tärkeää vinkkiä luomuviljelyyn

Kotimaiset vesimelonit, aprikoosit ja persikat… Nämä kasvavat nyt Suomessa!

Suomeen on rantautunut lajeja, joita ei aikaisemmin maassa nähty. Jotkin eksoottiset kasvit ovat saattaneet aikaisemmin pärjätä Suomessa kasvihuoneissa ja sisätiloissa, mutta nyt yhä useampi kasvi on pärjännyt talvia ulkonakin.

”Kun talvikausi on pidentynyt, etenkin syksystä, monet kurpitsat ja maissit, jotka vaativat pitkän kasvukauden, ovat tulleet kaupallisiksi kasveiksi. Aikaisemmin satoa ei ehtinyt tulla ennen talven tuloa.”

Suomessa on kasvatettu vesimeloneita, aprikooseja ja persikoitakin viimeisen parin vuoden aikana. Taattua näiden viljelykasvien menestys Suomessa ei kuitenkaan ole.

”Taimien ostohetkellä pitää tunnistaa riskit eksoottisten kasvien osalta, sillä vuosien välinen vaihtelu on suurta. Nyt olemme nauttineet vuosia lauhoista talvista. Pitkä pakkastalvi tai oikukkaat sääolot saattavat koitua monen monivuotisen kasvin turmaksi.”

Muita Suomeen vasta viime vuosina tulleita kasveja ovat Turun saaristossa havaittu misteli, hitaasti mutta varmasti kasvava kiinalainen neidonhiuspuu, lauhoista talvista nauttivat erikoisemmat köynnösruusut, Espoossa ja Turun seudulla talvehtinut monivuotinen muratti ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja aina Keski-Suomessa asti talvehtinut magnolia.

Kasvuvyöhyökkeet kertovat siitä, millaiset kasvuolosuhteet kullakin vyöhykkeellä on. Nyt kasvuvyöhykkeet ovat lämmenneet kauttaaltaan ja kasvit ovat hypänneet pohjoisemmille kasvuvyöhykkeille.

Vesimeloni on tuore tulokas Suomessa. Viime vuosina ruokakaupoista on saanut kotimaisia vesimeloneita. Kuva: iStockphoto

Viiniköynnöksiä voi kasvattaa jopa Tampereen korkeudella

Yksi Suomeen rantautunut viljelykasvi on viiniköynnös, jota Taulavuori suosittelee kokeilemaan Etelä-Suomessa.

”Viiniköynnösten kasvattamista kannattaa ehdottomasti kokeilla. Se kasvaa Tampereen korkeudella asti suojaisessa paikassa, eteläseunustalla, jossa valoa tulee syksylläkin mahdollisimman pitkään.”

Viiniköynnöksiä on kasvanut avomaalla Lohjalla ja Turun saaristossa etelärinteillä. Tampereellakin köynnökset ovat pärjänneet talven yli harsolla, havuilla tai turpeella suojattuna.

”Itse olen saanut satoakin. Söin rypäleet ihan tuoreena, koska satoa tuli sen verran vähän. Maukkaita olivat!”

Kasvuvyöhykkeet eivät ole enää kasvuolosuhteiltaan samanlaisia kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Viiniköynnös voi Suomessakin tehdä satoa, mutta sitä voi joutua odottamaan pari ensimmäistä vuotta. Taulavuoren ruukkuun istutettu viiniköynnös on tehnyt mukavasti satoa. Kuva: Timo Taulavuori

Lumettomalla talvella on kääntöpuolensa

Vaikka pitkät kesät tuovat monia lajeja Suomeen ja laajentavat monien lajien kasvualuetta, jotkin pitkään Suomessa kasvaneet lajit saattavat kärsiä lumettomista talvista.

”Ongelma on, että ilman suojaavaa lumipeitettä maa routaantuu ja jäätyy helpommin. Jos maa jäätyy noin -5 asteiseksi, maan alla talvehtivat kasvit kärsivät. Kun maan peittää lumipeite, maan lämpötila laskee hyvin harvoin -5 asteeseen tai sen alle ja kasvit selviävät talven yli. Lumen puuttumisen pelätään haittaavan monen kasvin menestymistä.”

Etenkin kova pakkanen paljaalla maalla ja maan päällä seisova kosteus ovat monelle kasville haitaksi. Eniten tästä kärsivät perennat, sipulikukat ja mukulakasvit.

Viiniköynnös puolestaan hyötyy lumettomista talvista.

”Joillekin kasveille on tärkeätä, ettei ole liian kylmää ja joillekin on tärkeää, että kasvukauden pituus on riittävän pitkä. Tämä on monen summan peliä.”

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ilmastonmuutos voi tuoda mitä eksoottisimmat lajit sinun takapihallesi – ”Lähestulkoon kaikki kasvit ovat siirtyneet yhden kasvuvyöhykkeen pohjoisemmaksi”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X