Puutarha

Leikkaa muotopuu puutarhaan – tuttu havukasvi taipuu esimerkiksi palloksi tai spiraaliksi

Linjakkaiksi muotoillut pikkupuut tuovat puutarhaan tuulahduksen eurooppalaisista muotopuutarhoista. Arvokasvien ulkomuotoa pidetään yllä säännöllisellä leikkauksella tai nyppimisellä.

Hienoa havusilppua varisee maahan tasaista tahtia sitä mukaa, kun Olli Wuokko saksii muotoleikattua tuijaa siistimmäksi. Muotopuu ei pysy muodossaan ilman ihmistä.

”Yleisin synti muotopuiden hoidossa on se, että niiden säännöllinen leikkaus unohdetaan. Muoto menee pilalle jo muutamassa vuodessa”, Viherlassila-puutarhamyymälässä havuasiantuntijana työskentelevä Wuokko muistuttaa.

Puun alkuperäistä muotoa on hankala palauttaa, kun vahinko on tapahtunut. Hyvin harvat muotopuina käytettävät lajit kestävät rajua saksimista kerralla.

”Lajista riippuen muotoleikattuja puita pitää saksia kerran tai kahdesti vuodessa, mutta ei niiden hoito sinänsä ole lainkaan vaativaa. Leikkaustarpeesta huolimatta ne ovat minusta paljon helpompia kuin vaikkapa kesäkukat tai ryhmäruusut.”

Geometrisen säntilliset muotopuut ovat Wuokon mielestä ehdottomasti omimmillaan rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi klassisen tai modernin tyylisuunnan puutarhassa. Ne ovat arvokkaita ja näyttäviä katseenvangitsijoita, joille annetaan puutarhasta paraatipaikka.

Lue myös: Havukasvit puutarhaan – näin onnistut oikean lajin valinnassa, istutuksessa ja hoidossa!

Saksi muotopuu tai nypi sormilla

Muotopuiden hoidon tarkoituksena on säilyttää niiden linjat selkeinä ja kasvusto tiiviin tuuheana luonnollisesta kasvusta huolimatta. Tämä tapahtuu typistämällä pois enin osa tuoretta vuosikasvua siten, että uutta kasvua jää aina vähän jäljelle.

Havukasveilla uusi kasvu on helppo tunnistaa etenkin alkukesällä muusta kasvustosta poikkeavasta sävystä.

”Tavalliset keittiösakset sopivat hyvin tuijien ja sypressien ohuiden ja hentojen nuorten versojen leikkaamiseen”, Wuokko opastaa.

Mäntyjen vuosikasvuja on hänestä helpointa nyppiä sormin. Kumihanskat suojaavat vuosikasvuista tihkuvalta pihkalta.

Jos nypittävää on paljon, pensassaksetkin käyvät työvälineeksi, mutta työn jälki kärsii.

”Nyppimisen ja leikkaamisen eron näkee männyissä selvästi. Nyppiessä neulaset eivät katkeile kuten saksiessa. Katkaistun neulasen leikkuupinta muuttuu ruskeaksi.”

Muotopuu muotoutuu monesta lajista

Tutut tuijat ovat yleisimpiä muotopuita, mutta niiden lisäksi moni muukin Suomessa menestyvä havupuu sopii muotoiltavaksi, esimerkiksi sypressit, katajat, metsäkuuset, marjakuuset ja lehtikuuset.

Hemlokkejakin voi leikellä, mutta niitä ei Wuokon kokemusten mukaan saa muotoiltua kovin tarkasti.

”Mänty on minusta helpoin ja kestävin. Tavallisen metsämännyn lisäksi suosittelen kokeilemaan euroopanmustamäntyä, joka on hienon syvän vihreä. Se on metsämäntyä arempi, mutta viihtyy ainakin Turun seudulla ja muualla etelärannikolla”, Wuokko vinkkaa.

Aitakasveinakin usein käytetyt timanttituija ’Smaragd’ ja kartiotuija ’Brabant’, sopivat mainiosti rungollisiksi muotopuiksi. Näistä tiiviskasvuisemmassa timanttituijassa on vähemmän leikattavaa.

Vaihtoehto puksipuulle

Eurooppalaisista muotopuutarhoista tutut, taidokkaasti leikatut ainavihannat puksipuut eli koiranpensaat ovat yleistyneet suomalaisissa puutarhoissa.

Ilmastonmuutoksen ja kestävien lajikkeiden takia ne menestyvät melko luotettavasti eteläisessä Suomessa, suotuisilla kasvupaikoilla jopa 3-kasvuvyöhykkeellä.

”Puksipuita vaivaa Euroopassa parikin vakavaa kasvitautia, ja siksi niiden käyttö on viime vuosina vähentynyt. Jos omassa puutarhassa kasvaa jo ennestään puksipuita, kannattaa harkita uusien taimien hankintaa, koska sama tautiuhka on meilläkin”, Wuokko kertoo.

Hän suosittelee tutustumaan puksia muistuttaviin lajeihin. Esimerkiksi japaninorjanlaakeri (Ilex crenata) muistuttaa puksia mutta on terveempi. Sen lajikkeiden kestävyydestä on tosin vasta vähän tietoa.

Lue myös Anna.fi: Pihasuunnittelija Helga kertoo: tällaisen pihan kaikki haluavat juuri nyt

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 5/2024.