Puutarha

Syövätkö peurat puutarhan kasvit? Asiantuntija listaa 6 keinoa peurojen karkotukseen

Peurojen karkotus voi olla tarpeen, jotta vältytään tuhoilta puutarhassa. Asiantuntija neuvoo 6 vinkkiä peurattomaan pihaan.

Peurat ovat yhä yleisempi näky puutarhoissa. Erityisesti valkohäntäpeurat liikkuvat entistä rohkeammin asutusalueilla ja kaupunkien tuntumassa. Kaikki viherpeukalot eivät tervehdi sorkkaeläintä ilolla, ja peurojen karkotus kiinnostaa.

”Puutarhaharrastajat ovat tosi kypsiä peuroihin. Ne aiheuttavat sekä ammattiviljelmissä että kotipuutarhoissa tosi isoja tuhoja”, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori sanoo.

Suurin riski peurojen tuhoille on keväällä poikimisaikaan, kun vihreää kasvua on vielä luonnossa niukasti. Talvella peurat saattavat paremman ruoan puutteessa kajota puutarhan kasveihin, kuten tuijaan.

”Tuhojen määrä riippuu paljon siitä, millaista ruokaa peurat löytävät luonnosta, ja mistä niiden kulkuväylät liikkuvat. Jos niillä riittää ruokaa, ne eivät viitsi syödä puutarhakasveja. Kun on oikein nälkä, lähes mikä tahansa kasvusto vaikuttaa kelpaavan”, Taulavuori kertoo.

Peurojen karkotus – 6 erilaista keinoa

1. Pihan tai istutusalueen aitaaminen verkolla

Toimiva keino torjua peurat on tontin aitaus. Aita voi olla esimerkiksi kuusiaita, mutta sen täytyy olla hyvin tiivis. Peura pääsee kulkemaan pienestäkin raosta.

Kunnollinen aita rakennetaan teräsverkosta, joka pystytetään maahan upotettavien betonipylväiden avulla. Aidan pitää olla noin kaksi metriä korkea, jotta peurat eivät pääse hyppäämään sen yli. Verkko kannattaa upottaa vähintään 30 cm syvyyteen maahan, jotta se estää myös kanien, jänisten ja rusakoiden tulon.

Aitaus on tehokas ja se säilyy hyvänä vuosia. Mutta se on ratkaisuissa kalleimmasta päästä.

”Kunnollisen peura-aidan tekeminen on todella kallista. Se voi olla yli sata euroa metriltä”, Taulavuori sanoo.

Halvempi ratkaisu on aidata pelkästään peuroille maittavimmat istutusalueet, esimerkiksi kasvimaa, jonka kasvusto on peuroille suurta herkkua. Kun aita kiertää pienemmän istutusalueen, matalampikin aita voi olla riittävä.

”Olen huomannut, että peura ei uskalla hypätä pienelle aidatulle alueelle. Se ei halua joutua umpikujaan, vaan se katsoo ensin, että aitauksesta on ulospääsy. Minun noin sadan neliömetrin kasvimaallani on metrin korkuinen aita, ja alue on saanut olla rauhassa”, Taulavuori sanoo.

Joskus riittää, että yksittäiset lajit suojaa kaikista kriittisimpänä vuodenaikana. Esimerkiksi tulppaanit ja nuoret omenapuut kannattaa ympäröidä keväällä kananverkosta tehdyllä aidalla. Aidan voi poistaa, kun luonto alkaa vihertämään, ja peuroilla riittää muutakin syötävää.

2. Sähköpaimen

Esimerkiksi lampaiden aitauksessa käytetty sähköpaimen on tehokas tapa torjua peurat ilman, että tarvitsee nähdä aidan pystyttämisen vaivaa. Valkoiset langat kiinnitetään lasikuitutolppiin, jotka pistetään maahan.

Isolla alueella, jossa aitaus jatkuu silmänkantamattomiin, aidan on hyvä olla kaksimetrinen. Pienemmällä alueella voi riittää matalampikin aita.

Sopiva määrä tolppien välissä kulkevia lankoja on 3–5 kerrosta noin 20–30 senttimetrin välein. 

Sähköpaimenten tekniikka on viime vuosina kehittynyt. Ne voivat hyödyntää aurinkoenergiaa, jolloin suoraa sähkölähdettä ei tarvita.

”Aidan ei myöskään tarvitse enää kiertää lenkkiä ympäri, vaan se voi kulkea yhdensuuntaisesti vaikkapa ainoastaan tontin rajalla”, Taulavuori kertoo.

3. Hirvieläinten karkotusnauha

Hirvieläinten karkottamiseen myydään noin viiden senttimetrin levyistä keltaista nauhaa, joka voidaan kiinnittää esimerkiksi puihin tai sähköpaimenen tapaan lasikuitutolppiin. Hirvieläimet säikähtävät keltaista nauhaa, joka värähtelee tuulessa.

Nauha on todettu toimivaksi hirvien karkotuksessa. Peurat ovat kuitenkin niin uteliaita, että ne saattavat tottua nauhaan, ja pyrkiä sen lävitse. Siksi se ei välttämättä ole takuuvarma valinta.

”Keltainen muovinauha ei ole myöskään kauniin näköinen kotipihalla”, Taulavuori lisää.

4. Liiketunnistimella toimiva äänivaroitus tai pelätin

Myynnissä on erilaisia liiketunnistimilla toimivia laitteita, jotka päästävät varoitusääniä peurojen lähestyessä. On myös olemassa pressu-ukkoja, jotka nousevat puhaltimen avulla pystyyn joko tietyin väliajoin tai liiketunnistimen havaitessa liikettä.

Tällaiset ratkaisut ovat melko harvinaisia kotipihoilla. Varoitusäänet ja pelättimet voivat olla häiriöksi asukkaillekin.

5. Hajusteet

Peuroja voi karkottaa erilaisilla hajusteilla. Taulavuori suosittelee Trico Garden -nimistä tuotetta. Tuote on valmistettu lampaanrasvasta, jonka hajusta peurat eivät pidä. Kun tuotetta ruiskuttaa kasveihin, peurat jättävät yleensä kasvit rauhaan.

”Mutta jos sataa, haju liukenee pois kasveista ja ainetta pitää käydä lisäämässä”, Taulavuori huomauttaa.

Taulavuori on kuullut, että omenapuita voi suojata tuhoilta ripustamalla lampaanvillatuppoja puun oksille. Myös ihmisten hiuksilla ja koirankarvoilla saattaa olla peuroihin karkottava vaikutus.

6. Kasvien valinta

Tietyt kasvit ovat enemmän peurojen mieleen kuin toiset. Peurojen erityistä herkkua ovat vaalealehtiset kuunliljat, omenapuut, tulppaanit, varjoliljat, mansikat, perunanvarret, artisokan varret, kesäkurpitsa, korkeat maksaruohot ja kellokukat.

Peurojen karkotus apajilta voi onnistua istuttamalla kukkapenkin reunoihin voimakkaasti tuoksuvia kasveja, joiden hajusta peura ei välitä. Ne saattavat pitää peurat loitolla vieressä kasvavista herkkukasveista. 

Nälkäisinä peuroista tulee kaikkiruokaisempia, joten mikään kasvi ei ole täysin riskitön.