Puutarha

Vegaaninen viljely vaalii kaikenlaista elämää – näin kokeilet eläimille hellävaraista kasvatustapaa

Isoin ero vegaanisessa viljelyssä perinteiseen puutarhanhoitoon on lannoituksessa ja tuholaisten torjunnassa.

Vegaanisessa viljelyssä kaikki tähtää siihen, ettei eläimille aiheudu siitä riistoa tai hyväksikäyttöä. Ideologia ei välttämättä näy päällepäin, sillä vegaaninen piha voi edustaa oikeastaan mitä tahansa tyyliä.

Yleensä puutarhat ovat melko luonnonläheisiä, sillä sellaiset ympäristöt ovat hyönteisten, pikkulintujen, sammakoiden ja muiden puutarhassa asustavien tai siellä vierailevien eläinten mieleen.

Vegaanisuus näkyy eniten viljelytavoissa, sillä eläinperäiset lannoitteet korvataan kokonaan kasvipohjaisilla lannoitteilla. Kaikki varsinaiset tuholaistorjunta-aineet ovat pannassa, sillä kaikkia elämänmuotoja pidetään arvokkaina.

Vegaaninen viljely käyttää kasvilannoitteita

Eläinperäiset lannoitteet ja maanparannusaineet, kuten hevosenlanta, kanankakka tai luujauho, linkittyvät yleensä tuotantoeläinten pitoon. Esimerkiksi kananlantavalmisteet saavat alkunsa suurkanaloiden sivuvirroista. Tämän vuoksi eläinperäisiä lannoitteita ei käytetä lainkaan vegaanisessa viljelyssä.

Kasveille tarjotaan niiden sijasta vaikkapa ravinteikasta kasvijätteistä muhitettua kompostia tai hapattamalla valmistettua bokashi-kompostia. Bokashi-rouheiden valinnassa pitää olla tarkkana, sillä kaikki niistä eivät ole vegaanisia.

Multapinnan päälle levitetyllä tuoreella ruohosilpullakin on lievästi lannoittava vaikutus. Lisäksi kate vähentää kastelun tarvetta ja ehkäisee rikkaruohojen levittäytymistä. Mitä hienompaa silppu on, sitä enemmän ja nopeammin siitä liukenee ravinteita kasvien käyttöön.

Typpipitoinen nokkosvesi sopii koko kesäkauden aikana käytettäväksi kastelulannoitteeksi. Kerää sitä varten ämpärillinen nokkossilppua ja täytä astia vedellä. Seisota litkua noin viikon verran. Laimenna valmis nokkosvesi vedellä 1:10.

Bokashista erottuvassa nesteessä ei ole juurikaan typpeä, mutta muuten ravinnepitoinen bokashi-neste tekee kasveille hyvää. Liemi pitää laimentaa vedellä ennen käyttöä. Hyvä laimennussuhde on 1:200.

Vegaaninen viljely hyödyntää huussijätteet

Monet vegaaniviljelijät hyödyntävät kasvijätteiden lisäksi myös omat käymäläjätteensä puutarhan lannoittamiseen, sillä vegaaniruokavaliota noudattavan jätteetkin ovat vegaanisia.

Virtsa eli kultavesi sopii vedellä 1:9 laimennettuna kastelulannoitteeksi. Vielä laihempaa seosta on turvallista käyttää taimien lannoittamiseen. Lorota kultavettä kasvin juurelle, älä lehdille.

Ruukkukasveille ja kesäkukille kultavettä voi antaa jokaisella kastelukerralla, syötävän sadon lannoittamisessa tarve vaihtelee. Paljon typpeä tarvitsevia kurpitsoja, valkosipuleita, tomaatteja, kaaleja ja purjoja voi lannoittaa kultavedellä kerran viikossa, muille lajeille riittää kaksi–kolme kertaa kesässä. Syötävien kasvien kultavesilannoitus pitää lopettaa noin kuukausi ennen sadonkorjuuaikaa.

Laimentamaton pissa sopii kompostin herättelyyn keväällä.

Huussikomposti eli täysin palanut ihmislanta käy kaikenlaisten kasvien lannoittamiseen. Sitä pitää jälkikompostoida tavallista pidempään, vähintään kahden talven yli. Huussikompostia riittää noin kaksi ämpärillistä neliölle.

Eläimet ja ötökät torjutaan hellävaraisesti

Tuholaisia ehkäisee tehokkaasti se, että kasvit ovat mahdollisimman hyväkuntoisia terveyden perikuvia eli ne ovat saaneet osakseen riittävästi vettä, valoa ja ravinteita.

Terhakkaat taimet selviävät usein ilman ihmisen apuakin siitä, että joku hyönteinen välillä vähän nakertelee niiden lehtiä. Satoa mahdollisesti verottaviin eläimiin käytetään vain helliä otteita.

Taimien ympärille viritetty tiivis ja tiheä kaaliverkko tai harso estää fyysisesti vaikkapa kirppoja pääsemästä kaalikasveihin käsiksi.

Suoja pidetään taimien yllä ainakin alkukesän ajan, kun hyönteisiä on eniten liikkeellä. Kesällä suojat voi poistaa, mutta ne voi jättää paikoilleenkin koko kasvukaudeksi.

Hedelmiä tekevien kasvien suojia pitää raottaa kukinta-aikaan, jotta pölyttäjähyönteiset pääsevät kukkiin käsiksi, ja kasvit tuottavat satoa.

Järeämpiä verkkoja käytetään suojaamaan esimerkiksi hedelmäpuiden taimia pupujen ja kauriiden hampailta. Jotkut vegaanitarhurit pussittavat satoa tekevät puut ja pensaat harsojen sisään suojaan linnuilta.

Lue myös Anna.fi: Pihasuunnittelija Helga kertoo: tällaisen pihan kaikki haluavat juuri nyt

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 3/2023.