Sisustus

Janni ja Tommi remontoivat vanhan puutalon ilman aiempaa kokemusta – ensimmäisen vuoden ajan kodin yläkerta oli varattu bilettämiselle

Jos vanha puutalo osaisi kertoa liki satavuotisesta historiastaan, jutut polveilisivat tiiviistä asumisesta väljempään ja bileistä seesteiseen perhearkeen. Ehkä se osaisi kertoa myös seinän sisästä löytyneen kirjeen tarinan.

Liki satavuotias puutalo on ehtinyt historiansa aikana muuntautua moneksi. Alun perin Salon keskustan tuntumassa sijaitsevassa mansardikattoisessa talossa on asunut kolme perhettä. Talon yläkerta on kuulunut yhdelle perheelle ja alakerrassa on ollut kaksi pienempää erillistä asuntoa.

Ensimmäinen, jota käytiin katsomassa

Kun Janni Areva ja Tommi Erkkilä ostivat talon kolmetoista vuotta sitten, se oli jo edellisten omistajien toimesta remontoitu yhden perheen kodiksi. Talon pintoja peittivät 70- ja 80-lukujen värit ja materiaalit. Perusteellisen remontin tarve ei huolettanut parikymppisiä asunnonostajia.

”Halusin talon, ja tämä oli ensimmäinen, jota kävimme katsomassa. Olimme nuoria ja teimme nopeita ratkaisuja täysin tunnepohjalta. Onneksi emme osanneet murehtia ja pelätä, sillä valintamme on osoittautunut meille oikeaksi”, Janni sanoo.

Janni ja Tommi halusivat muuttaa kerrostalokaksiosta vanhaan omakotitaloon, vaikka heillä ei ollut aiempaa kokemusta vanhoista taloista.

”Minulla oli unelma, jonka halusin toteuttaa heti ilman remonttirahaa. Teimme paljon itse. Minä ja isäni purimme kovalla kiireellä nurkan sieltä ja toisen täältä. Tommi tuli perässä ja teki uutta. Olemme vuosien varrella yrittäneet korjata silloin tehtyjä virheitä.”

Varhaiset remonttikokemukset naurattavat pariskuntaa, joka pyörittää nykyään omaa suunnittelutoimistoa. Bakery tekee tilasuunnittelua sekä brändi- ja konseptisuunnittelua. Ammattilaisuus on johtanut kuitenkin siihen, että oman kodin remonteille on haastavaa löytää aikaa ja intoa.

”Talo ei ole koskaan valmis. Kun hyväksyy keskeneräisyyden, on helpompi olla”, Janni toteaa.

Lue myös: Näyttelijä Hilma Kotkaniemi sisusti boheemin yksiönsä kirppislöydöillä – kurkista sisään kotiin!

Ruokailusalista on näkymä olohuoneeseen ja keittiöön. Ryhtiä vaaleille pinnoille antavat tummansiniset seinät. ­ Janni halusi ­tilaan klassisen perinnesävyn, joka on kestänyt hyvin aikaa. Ruokapöydän ja senkin Janni peri mammaltaan. Tuolit tulivat ­taloon ystävän kautta, joka löysi ne kirpputorilta. Ruokasalin pöydällä on usein kesken iso palapeli, jota kootaan eri kokoonpainoilla.
Ruokailusalista on näkymä olohuoneeseen ja keittiöön. Ryhtiä vaaleille pinnoille antavat tummansiniset seinät. ­ Janni halusi ­tilaan klassisen perinnesävyn, joka on kestänyt hyvin aikaa. Ruokapöydän ja senkin Janni peri mammaltaan. Tuolit tulivat ­taloon ystävän kautta, joka löysi ne kirpputorilta. Ruokasalin pöydällä on usein kesken iso palapeli, jota kootaan eri kokoonpainoilla. © Mikko Kaaresmaa
90-luvun keittiö purettiin ja tilalle asennettiin Saari-keittiön modernit valkoiset kalusteet. Ikean ruokapöytä löytyi kirpputorilta. Tuolit kuuluvat salolaisen Made By Choicen mallistoon. String-hyllyillä käyttöesineet ja ruokatarvikkeet ovat helposti käden ulottuvilla.
90-luvun keittiö purettiin ja tilalle asennettiin Saari-keittiön modernit valkoiset kalusteet. Ikean ruokapöytä löytyi kirpputorilta. Tuolit kuuluvat salolaisen Made By Choicen mallistoon. String-hyllyillä käyttöesineet ja ruokatarvikkeet ovat helposti käden ulottuvilla. © Mikko Kaaresmaa
Janni sanoo olevansa hillittyjen värien ystävä. Kirpputorilöydöt sekä äidiltä ja mammalta perityt lasiesineet ja astiat ovat väripilkkuja, jotka saavat olla esillä.
Janni sanoo olevansa hillittyjen värien ystävä. Kirpputorilöydöt sekä äidiltä ja mammalta perityt lasiesineet ja astiat ovat väripilkkuja, jotka saavat olla esillä. © Mikko Kaaresmaa
Keittiön puuhella ja leivinuuni ovat etenkin talvella kovassa käytössä. Janni aloittaa aamunsa laittamalla puuhellaan tulen. Leivinuunissa paistetaan pizzaa ja leipiä.
Keittiön puuhella ja leivinuuni ovat etenkin talvella kovassa käytössä. Janni aloittaa aamunsa laittamalla puuhellaan tulen. Leivinuunissa paistetaan pizzaa ja leipiä. © Mikko Kaaresmaa
Janni tykkää tehdä erilaisia asetelmia ja hyödyntää niissä oman puutarhan antimia. Keskeneräinen taulu on kirpputorilöytö.
Janni tykkää tehdä erilaisia asetelmia ja hyödyntää niissä oman puutarhan antimia. Keskeneräinen taulu on kirpputorilöytö. © Mikko Kaaresmaa
Olohuoneessa on rikkonaisia seiniä ja aukkoja, mikä tekee tilan sisustamisesta haastavan. Suurin osa kodin kalusteista on kierrätettyjä. Pöytä, kattovalaisin ja senkki ovat peräisin Jannin isoäidiltä. Kaveri kunnosti kierrätyskeskuksesta löytyneen sohvapöydän itse.
Olohuoneessa on rikkonaisia seiniä ja aukkoja, mikä tekee tilan sisustamisesta haastavan. Suurin osa kodin kalusteista on kierrätettyjä. Pöytä, kattovalaisin ja senkki ovat peräisin Jannin isoäidiltä. Kaveri kunnosti kierrätyskeskuksesta löytyneen sohvapöydän itse. © Mikko Kaaresmaa

Lue myös: Seija ja Pentti kunnostivat 400-vuotiaan sukutorpan – lopputulos on suorastaan häkellyttävä

Muuttunut käyttötarkoitus

Ensimmäisen vuoden rakennus oli enemmän biletalo kuin koti. Talossa vietettiin Tommin dj-keikkojen jatkoja, ja yläkerran huoneissa majoitettiin vieraita. Kaikille huoneille ei ollut käyttöä, joten niiden kunnostamista lykättiin.

Elämä muuttui ja talosta tuli kunnolla koti, kun perheen esikoinen Luka syntyi. Kolme vuotta myöhemmin perhe kasvoi Leo-pojalla.

Vuosien varrella huoneita on siirrelty kuin palapelin paloja perheen tarpeiden muuttuessa. Esimerkiksi yläkerran huoneiden käyttötarkoitus on vaihtunut monta kertaa. Lasten nykyisessä leikkihuoneessa on ollut vanhempien makuuhuone ja Jannin toimisto, jossa hän työskenteli kolmen henkilön kanssa.

Nykyään yläkerrassa on aula, vanhempien makuuhuone sekä poikien leikki- ja makuuhuoneet. Talon alakerrassa on keittiö, ruokailusali, olohuone, vaate- ja harrastusvälinehuone sekä kodinhoitotila.

”On ollut onni onnettomuudessa, että kaikkea ei tehty valmiiksi kerralla”, Janni ajattelee nyt.

Olohuoneen senkki on peritty Jannin mammalta. Se on muokattu vanhasta kirjahyllystä maalaamalla ja poistamalla yläosa. Kattovalaisin on ollut aiemmin Jannin äidin ja isoäidin ensimmäisissä kodeissa.
Olohuoneen senkki on peritty Jannin mammalta. Se on muokattu vanhasta kirjahyllystä maalaamalla ja poistamalla yläosa. Kattovalaisin on ollut aiemmin Jannin äidin ja isoäidin ensimmäisissä kodeissa. © Mikko Kaaresmaa
Lapsiperhe tarvitsi kodinhoitohuoneen, joten alakerran sauna sai uuden käyttötarkoituksen. Yhdelle seinälle puhkaistiin ovi katetulle kuistille.
Lapsiperhe tarvitsi kodinhoitohuoneen, joten alakerran sauna sai uuden käyttötarkoituksen. Yhdelle seinälle puhkaistiin ovi katetulle kuistille. © Mikko Kaaresmaa
Yläkerran huoneen käyttötarkoitus on vaihtunut jo moneen kertaan. Se on toiminut muun muassa Jannin työhuoneen ja nyt toisen pojan huoneena.
Yläkerran huoneen käyttötarkoitus on vaihtunut jo moneen kertaan. Se on toiminut muun muassa Jannin työhuoneen ja nyt toisen pojan huoneena. © Mikko Kaaresmaa
Yläkerran aulan ikkunasyvennys saatiin hyötykäyttöön tekemällä siihen kiinteä säilytyskaluste. Portaissa oli aiemmin 90-luvun sälekaiteet, jotka muutettiin paremmin vanhaan talon tyyliin sopiviksi jykeviksi kaiteiksi.
Yläkerran aulan ikkunasyvennys saatiin hyötykäyttöön tekemällä siihen kiinteä säilytyskaluste. Portaissa oli aiemmin 90-luvun sälekaiteet, jotka muutettiin paremmin vanhaan talon tyyliin sopiviksi jykeviksi kaiteiksi. © Mikko Kaaresmaa
Perheen ehdoton lempipaikka on vanhempien suuri sänky, jonne kokoonnutaan koko porukalla juttelemaan päivän asioista. Leolla ja Jannilla on usein tapana pelata sängyssä korttia. Sängyn takana oleva ikkuna saadaan piiloon pimennysverhoilla.
Perheen ehdoton lempipaikka on vanhempien suuri sänky, jonne kokoonnutaan koko porukalla juttelemaan päivän asioista. Leolla ja Jannilla on usein tapana pelata sängyssä korttia. Sängyn takana oleva ikkuna saadaan piiloon pimennysverhoilla. © Mikko Kaaresmaa
Vuonna 1931 valmistuneessa talossa on ollut aikoinaan kolme asuntoa. Talon edelliset asukkaat ovat remontoineet siitä yhden perheen kodin 80-luvulla.
Vuonna 1931 valmistuneessa talossa on ollut aikoinaan kolme asuntoa. Talon edelliset asukkaat ovat remontoineet siitä yhden perheen kodin 80-luvulla. © Mikko Kaaresmaa

Lue myös Anna.fi: ”Punaisen värin teoria” alkoi levitä laajasti – sisustusvinkki jakaa jyrkästi mielipiteitä

Salaperäinen kirje

Kodin sisustuksessa näkyvät ajan kerrostumat. Jannin mammaltaan perimät kalusteet, valaisimet, astiat ja värikkäät lasiesineet yhdistyvät kirpputorilöytöihin ja harvoihin uutena hankittuihin kalusteisiin.

”Sisustimme kotimme aluksi pienellä budjetilla. Uutena hankittiin vain sohva. Isoäitini kuoli samoihin aikoihin, kun me sisustimme ensimmäistä yhteistä kotiamme. Perin häneltä huonekaluja, maljakoita ja astioita, jotka ovat käytössä vieläkin.”

Tässä kodissa monella esineellä ja kalusteella on tarinansa, niin kuin talollakin.

”Remontin yhteydessä rakenteista on löytynyt muistoja 30-luvulta. Yläkerran aulan seinän välistä löytyi muun muassa rakkauskirje. Onko se saatu vai jäänyt lähettämättä? Monta seinää on vielä avaamatta, joten tiedä mitä kaikkea talo kätkee sisäänsä”, Janni sanoo.

Juttu julkaistu Dekossa 4/2024.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Janni ja Tommi remontoivat vanhan puutalon ilman aiempaa kokemusta – ensimmäisen vuoden ajan kodin yläkerta oli varattu bilettämiselle

Sinun täytyy kommentoidaksesi.