Helena ei käynyt kaupassa 40 päivään – kokeilu kirkasti, mitä voi jatkossa jättää ostoslistalta pois
Kirkkonummella asuva Helena Hietanen kokeili olla käymättä kaupassa – hän aloitti tammikuussa ja jatkoi helmikuun loppuun. Yhden ruoka-aineen loppuminen heti alkumetreillä harmitti, mutta siitä huolimatta Helena kaupattomia päiviä kertyi 40 päivää.
Idea kaupassa käymättömästä helmikuusta sai alkunsa saappaista. Helena Hietanen oli ostanut itselleen kalliit saappaat, joista tuli sanomista ystäviltä. Helenalla ei ole tapana tehdä vastaavia kalliita ostoksia, joten hän uhosi ystävilleen, että saappaiden hinta olisi säästetty helmikuun loppuun mennessä.
Kyse oli vitsistä, sillä suurempi motivaattori kaupattomalle helmikuulle oli hänen kuivamuonavarastonsa suuruus. Kuivamuonatarvikkeita löytyi kaapeista 40 kilon edestä.
”Ei haittaa, vaikka tulisi pari maailmansotaa, kun minulla on nämä kuivamuonavarastot”, Helena naurahtaa.
Hyllyihin oli kätkeytynyt muun massa linssejä, keltaherneitä, kikhernettä, erilaisia papuja, hernistä, pastaa ja erilaisia jauhoseoksia. Kaupassa käymättömyyden tavoite oli saada syötyä kuivamuonavarastoja pienemmäksi.
”Vaikka tuotteissa on päivämäärää vielä hyvin jäljellä, minulle tulee kova vuosi tässä näitä varastoja pienentäessä.”
Maidon loppuminen harmitti, mutta ei keskeyttänyt kokeilua
Helenan mukaan kaupaton helmikuu onnistui hyvin – hän otti varaslähdön haasteeseen jo tammikuun puolella. Ainoastaan muutaman ruoka-aineen, kuten rasvattoman maidon, loppuminen heti alkumetreillä harmitti. Onneksi pelastukseksi löytyi maitojauhe, jota riitti kuukauden viimeiseen päivään saakka.
Porkkana, kaali, peruna ja juusto loppuivat nekin jo kokeilun alussa. Kuitenkin vain marjojen loppuminen olisi voinut keskeyttää kaupattoman helmikuun.
Helenan suuri pakastin täyttyy joka kesän lopussa marjoilla.
”Kun marjavarasto hupenee, täyttyy pakastimeen vapautuva tila itsetehdyllä hapanruisleivällä. Leivälle syntyy hintaa euron verran kilolta sähköineen päivineen, ja se on suuri säästö, sillä syön paljon leipää.”
Helena kertoo hintatietoisuuden olevan hänen toinen luontonsa. Kaupassa käydessään hän ei katso pelkästään raaka-aineiden kilohintoja, vaan laskee niistä aterian lautashinnan ja miettii kokonaisuuden ravintosuhdetta ja ulkonäköä.
”Minulle ei jää koskaan tähteitä, koska ideologiani on syödä ruoka loppuun saakka.”
Omien kaappien antimet eivät myöskään kyllästyttäneet kaupattoman kokeilun aikana, koska kaapeista löytyi vain ruokia, joista Helena pitää. Kokeilun aikainen ruokavalio ei juurikaan poikennut hänen tavallisesta syömisestään muuten kuin kuun alussa loppuneiden ruoka-aineiden osalta.
”Punajuuret, palsternakat ja perunat puuttuivat, mutta se oli lopulta aika pieni muutos, kun oli koko ajan kylläinen.”
Ruokafilosofia perustuu kuuden värin sääntöön
Helena on pohjannut ruokavalionsa lapsesta saakka kuuden värin sääntöön. Säännön taustalla on ajatus siitä, että aterian tai välipalan sisältäessä kuutta eri väriä, saa ruuasta kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Kokeilun aikana hän joutui hieman säännöstään tinkimään, kun paprika loppui jo toisella viikolla.
Monella voisi samankaltaisen kokeilun aikana annokset näyttää melko yksipuolisilta, ja no, ankeilta. Helenan kohdalla näin ei käynyt, sillä hänelle ruoan esteettisyys on tärkeää.
Kaupattoman kuukauden aikana Helena sai taiottua annoksiinsa kauneutta muun muassa etikkaliemessä olleilla punasipuleilla, jotka olivat näin säilyttäneet kauniin värinsä, ja pakastimeen säilötyn punajuuren liemen avulla.
”Ne on lopulta tosi pieniä asioita, joilla annoksiin saa esteettisyyttä.”
Helena valmistaa paljon keittoruokia ja hernis-kasvis-makaronilaatikkoa, koska niitä voi tehdä ison määrän edullisesti. Pakastimesta löytyy myös itsetehtyjä kasvipihvejä, jotka hän on valmistanut linsseistä, pavuista ja keltaherneistä.
Helenan kaupatonta helmikuuta ei voi kutsua millään muotoa kituuttamiseksi, vaikka monesta 40 päivää on pitkä aika olla käymättä kaupassa. Tuona aikana hän onnistui tarjoamaan kaksitoista kertaa ystävilleen ateriat ja kahvit. Eivätkä ystävät edes olleet tietoisia hänen kokeilustaan.
”En maininnut asiasta heille, sillä muuten he olisivat tulleet ruokakassien kanssa ovelleni, ja se ei ollut tarkoitus.”
Lue myös Anna.fi: Tortellini on arjen pelastaja – näillä ohjeilla teet kaupan valmistortellineista ravintolatason herkun!
Budjetti asettaa raamit ostoskorin hintalapulle
Helena kertoo oivaltaneensa neljänkymmenen kaupattoman päivän aikana, että kuivamuonavaraston suuruuden taustalla on turvallisuuden tunteen etsiminen varastoimalla asioita. Sen hän uskoo olevan meillä kaikilla sisään rakennettuna.
Ennen kokeilua Helenalla oli tapana käydä usein kaupassa. Kokeilun seurauksena tiettyjen tuotteiden kaipuu hävisi, kuten omenataskujen ja pretzeleiden. Jatkossa ostoslistalta karsiutuvat elintarvikkeet, joiden ravintoarvo on mitätön.
”On tunnenälkää, fyysistä nälkää ja herkkunälkää. Jos haluaa pitää ruoan hinnan kestävänä, niin silloin joutuu vähän miettimään näitä juttuja.”
Helenan tämän vuoden tavoite on pienentää kuivamuonavarastoja alun 40 kilosta 15 kiloon. Ruokaostoksilleen hän on asettanut 80–90 euron kuukausibudjetin.
Entä millaisen neuvon Helena antaisi niille, jotka haluavat kokeilla kaupassa käymättömyyttä?
”Kokeilu kannattaa tehdä omista lähtökohdista. Jos jotain elintarviketta on jo kaapissa, niin pyrkii käyttämään sen ennen kuin menee kauppaan. Voi myös ostaa vaikka UHT-maitoa tai maitojauhetta, että saa nämä toiset tuotteet kulumaan.”
Helena myös suosittelee jakamaan oman kokeilun muiden kanssa. Hän itse jakoi kaupatonta kokeiluaan Facebookin Penninvenytystä kotikeittiössä -ryhmässä.
”Muut ihmiset tekivät kokemuksesta vielä paremman. Olisin varmaan onnistunut yksinkin kokeilussani, mutta näin siitä tuli hauskempi. Kommenttien määrä muilta ihmisiltä yllätti minut täydellisesti.”
Juttua korjattu 12.3.: Ingressistä sai käsityksen, että Helenan kokeilu kesti vain helmikuun ajan. Kaupattomuus alkoi tammikuussa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Helena ei käynyt kaupassa 40 päivään – kokeilu kirkasti, mitä voi jatkossa jättää ostoslistalta pois
”Helena Hietanen kokeili olla käymättä kaupassa helmikuun ajan.” Helmikuussa oli 29 päivää, ei 40.