Mannerheim söi päivittäin ”Kyyveijn kuhhoo” mikkeliläisravintolassa – tänä päivänä Marskin kuha on ravintolamaailman klassikko
Kuhaa Mannerheimin tapaan on monista ravintoloista tuttu kala-annos. Mikkelin Klubilla, paikassa, jossa Mannerheim ruokaili lähes päivittäin jatkosodan aikana, marsalkalle tarjottiin Kyyveijn kuhhoo eri tavoin valmistettuna.
”Kulinaristi.” ”Gastronomi.” ”Hyvän ruoan ystävä.” ”Kahvilan omistaja.” ”Syömämiehenä kosmopoliitti.” ”Ihminen, joka tiesi paljon ruoasta.”
Suomen kuudennen tasavallan presidentin, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin arvostus ruokaa kohtaan ei ole salaisuus. Mannerheimin vaikutus suomalaiseen ruokakulttuurin näkyy yhä. Siitä esimerkki on ravintoloista tuttu, Mannerheimin nimeä kantava klassikkoannos, kuhaa Mannerheimin tapaan.
Millainen tarina Mannerheimin nimeä kantavaan kala-ateriaan liittyy? Kysytään asiaa Mikkelin Klubilta, paikasta, jossa Mannerheim söi lounasta ja päivällistä päivittäin yli kolme vuotta jatkosodan aikaan.
Marsalkka Mannerheimille vuokrattiin oma ruokailutila vuonna 1898 miesten seurusteluyhdistykseksi perustetulta Mikkelin Klubilta, joka sijaitsi muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä Mikkeliin muuttaneesta Suomen Puolustusvoimien Päämajasta.
Kuhaa tarjottiin Mannerheimille monella tavalla laitettuna
Kuhaa Mannerheimin tapaan valmistetaan kuhan seläkkeestä, joka jauhotetaan korppujauhoissa, paistetaan voissa ja tarjotaan piparjuurella maustetun voin, sienikastikkeen ja keitettyjen perunoiden kera.
Mikkelin Klubin emerituspuheenjohtaja Mikko Pöyry uskoo, että marsalkka Mannerheim on nauttinut vastaavanlaisen kermaa ja voita sisältävän aterian myös Mikkelin Klubilla, vaikka sota-aikana kyseisten raaka-aineiden käyttö olikin säännösteltyä.
”Marskin pöydässä rajoitukset eivät hirveästi näkyneet, vaikka periaatteessa niitä sielläkin yritettiin noudattaa”, Pöyry sanoo.
Hänen mukaansa korppujauhoissa leivitettyä ja piparjuurella maustettua kuhaa olisi tarjottu Mikkelin Klubilla ainakin tammikuussa 1944, kun saksalainen kenraalieversti Eduard Dietl saapui Mannerheimin vieraaksi Mikkeliin.
Ateriaa ei kuitenkaan tuolloin tunnettu nimellä kuhaa Mannerheimin tapaan.
Mikkelin Klubilla Mannerheimille tarjottiin kuhaa eri tavoin valmistettuna: leivitettynä ja paistettuna seläkkeenä, fileinä, kalaliemessä kokonaisena haudutettuna, keitettynä ja savustettuna. Kuhaa kun riitti Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevassa tummavetisessä Kyyvedessä.
Tuolloin yleisnimitys kuharuoille oli savolaisittain ”Kyyveijn kuhhoo”. Kuha oli jokapäiväistä ruokaa Savossa silloinkin, kun elintarvikkeista oli pulaa. Sitä saatiin jatkuvasti tuoreena ja sitä osattiin valmistaa.
”Ja kyllä Mannerheim myös piti kalasta”, Pöyry sanoo.
Poikkeus oli hauki, jota Mannerheim nimitti rantarosvoksi. Mikkelin Klubilla kalamureke maistui marsalkalle siihen asti, kunnes tarjoilija lipsautti, että murekkeessa oli ”kuhhoo ja haukee”.
”Marski lopetti murekkeen syömisen siihen paikkaan. Sen jälkeen hänelle ei kalamureketta tarjottu.”
Mannerheimin ruokailuihin kuului legendaarinen ryyppy
Mannerheimin ruokailut Mikkelin Klubilla noudattivat samaa käsikirjoitusta. Seurue – presidentin ja pääministerin kaltaisia arvovieraita lukuun ottamatta – odotti adjutanttien kanssa saapuvaa marsalkkaa Mikkelin Klubin eteisessä rivissä seisoen.
Pöytään siirryttiin kättelyjen jälkeen hierarkian mukaisessa järjestyksessä. Vieraat asettuivat seisomaan heille osoitettujen paikkojen taakse. Istua sai sen jälkeen, kun Mannerheim oli kumartanut kevyesti.
Ruokailun alkuun tarjoilija nosti sivupöydällä olleesta jääkulhosta pullon ja kaatoi siitä piripintaiset ryypyt Riihimäen lasin pikariin, jonka vetoisuus oli reilut kuusi senttilitraa. Lounaalla nautittiin yksi ryyppy, päivällisellä kaksi. Tavan Mannerheim oli oppinut tsaarin armeijassa palvellessaan.
”Joskus kun erityistä aihetta oli, ryyppyjä saatettiin nauttia kolmekin”, Pöyry sanoo.
Ryyppyä ei nielaistu kerralla vaan ”puraistiin” kolmessa osassa.
”Kaikki seurasivat, paljonko Marski puraisi kerralla ja koittivat ottaa saman verran ja olla läikyttämättä. Varsinkin ensikertalaisilla aina läikkyi. Vanhemmille tuttaville Mannerheim leikkisästi läikyttelystä huomauttelikin”, Pöyry sanoo.
Ruokailuseurana oli oma ”sotaperhe”
Myös ruokailu oli omanlaisensa näytelmä. Vieraat tarttuivat ruokailuvälineisiin vasta, kun Mannerheim otti aterimet käsiinsä.
”Ja kun Marski laski aseensa, kaikki lopettivat ruokailun riippumatta siitä, missä vaiheessa ruokailu oli. Yleensä Marski oli huomaavainen ja katsoi, että kaikki kerkesivät syödä loppuun”, Pöyry kertoo.
Ruokailun jälkeen seurue siirtyi pyöreään kahvipöytään, jossa nuorempi adjutantti Osvald Rafael Bäckman tarjoili sikareita.
Useimmiten Mannerheim ruokaili Mikkelin Klubilla niin sanotun sotaperheensä kanssa. Siihen kuuluivat neljä kenraalia, eversti eli tiedustelupäällikkö sekä adjutantit.
Seurueen oli ruokailtava kaksi kertaa päivässä, seitsemänä päivänä viikossa määrättynä aikana Mannerheimin kanssa. Lounas alkoi kello 12.30 ja päivällinen kello 19.
”Mannerheim edellytti, että tämä porukka oli aina hänen käytettävissään. Hän ei myöntänyt heille mielellään lomiakaan”, Pöyry sanoo.
Kuhaa Mannerheimin tapaan -annos on tuttu monista ravintoloista – nimen alkuperä epäselvä
Entä se nimi? Mistä kuhaa Mannerheimin tapaan on tullut ja kuka nimityksen on keksinyt? Todennäköisesti ei kukaan Mikkelin Klubilta tai sen ruoista vastanneelta ravintola Kalevalta.
”Kalevassa ei 70-luvulla sinne töihin tulleen hovimestarin mukaan sellaista nimikettä tunnettu, vaikka juuri sillä tavalla valmistettua kuhaa siellä tarjottiin”, Pöyry sanoo.
Mikkelin Klubin emerituspuheenjohtaja uskoo, että nimi kuhaa Mannerheimin tapaan on saanut alkunsa, kun joku ravintola on keksinyt nimetä annoksen Mannerheimin mukaan myyntikeinona.
”Mikkelissä montaa asiaa myydään edelleenkin Mannerheimin nimellä. Se on tehokas nimike. Hyvin suosittu tuote on Osuuskauppa Suur-Savon leipomon Marskin arinaruisleipä.”
Helsingissä kuhaa Mannerheimin tapaan -nimistä annosta ovat tarjoilleet ainakin Ravintola Lasipalatsi, Elite sekä Mannerheimin kantapaikkana tunnettu Savoy, joka muisti kanta-asiakastaan kahdella juhlamenulla kesäkuussa 1992, kun Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Toinen ruokalista sisälsi piparjuurivoin kanssa tarjottua paistettua kuhaa eli kuhaa Mannerheimin tapaan, kertovat Risto ja Ritva Lehmusoksa kirjassaan Mannerheimin pöydässä (2009).
Mikkelin Klubi järjestää vuosittain marraskuun viimeisenä perjantaina Marskin illallisen. Pääruoaksi on toinen Mannerheimin suosima kuha-ateria: kuha Walewska eli paistettua kuhan seläkettä, sieniä ja duchesse-perunasosetta. Ruoan nimi tulee Puolasta, jossa Mannerheim vietti omien sanojensa mukaan elämänsä onnellisimmat vuodet.
”Välillä olemme keskustelleet, otettaisiinko pääruoaksi jotain muuta, mutta lopputulos on aina, että ei. Se on kuha Walewska.”
Lue myös: Mikkelissä Mannerheimin gastronomisilla jalanjäljillä
Lue myös Seura.fi: Mannerheim oli innokas golfari – Näin marsalkalla viuhui myös draiveri: ”Hän oli ehdottomasti niitä ihmisiä, jotka tarvitsivat adrenaliiniryöppyjä”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Mannerheim söi päivittäin ”Kyyveijn kuhhoo” mikkeliläisravintolassa – tänä päivänä Marskin kuha on ravintolamaailman klassikko