Ruoka

Karrin isä kehitti legendaarisen porilaisen 60 vuotta sitten – näin syntyi suomalaisten rakastama grilliklassikko nakkikioskeille

Grilliherkku porilaisen valmistus ei ole asiakkaille yhdentekevää, vaan se herättää kuumiakin tunteita, paljastaa grilliyrittäjä. Näin legendaarinen annos valmistetaan oikeaoppisesti.

Porilainen on yksi Suomen tunnetuimmista grilliherkkuklassikoista. Porilainen syntyy, kun kahden leipäviipaleen väliin sujautetaan senttimetrin paksuinen sipulimakkara. Etäisesti hampurilaista muistuttava tuote viimeistellään sopivilla mausteilla.

Mutta mistä tämä gastronominen neroleimaus on saanut alkunsa? Kuten nimestä voi päätellä, ruoka on syntynyt Porin seudulla. Porilaista pidetäänkin paikkakunnan perinneherkkuna.

Tarkalleen ottaen porilainen kehitettiin entisellä Satakunnan teurastamolla yli 60 vuotta sitten.

Lue myös: Suomen kuuluisimman lihapiirakan resepti on tarkkaan varjeltu salaisuus – herkku on maistunut jopa Margaret Thatcherille ja Nelson Mandelalle

Jos on hampurilainen, miksei voisi olla porilainen?

Mies porilaisen takana on teurastamon talousosastolla työskennellyt Yrjö Kokko, kertoo hänen poikansa, runoilija Karri Kokko Kotiliedelle. Kauppaneuvos Yrjö Kokko julkaisi kymmenen vuotta sitten yksityiset muistelmat, jossa hän avannut porilaisen synnyintarinan.

”Isäni oli töissä Satakunnan osuusteurastamossa, ja siellä oli juuri kehitetty uusi makkaratuote”, Karri Kokko kertoo.

Kyseessä oli viljaporsaan lihasta valmistettu sipulimakkara. Metsästäjänmakkarana tunnettu tuote kulkee tänä päivänä nimellä jahtimakkara.

Yrjön toimenkuvaan kuului osallistuminen osuusteurastamon tuotekehittelyyn ja markkinointiin. Teurastamolla pohdittiin, miten uuden sipulimakkaran saisi markkinoitua nakkikioskeihin.

”Keksittiin laittaa makkarasiivu kahden leipäviipaleen sisään. Siihen isäni: Jos on kerran hampurilainen, eikö voisi olla myös porilainen? Ja näin syntyi nimi tuotteelle.”

Porilaisen myynti aloitettiin Helsingissä, ei Porissa

Kun porilainen oli syntynyt, seuraavaksi se piti saada myyntiin nakkikioskeille.

Teurastamon väki oli pistänyt merkille, että Helsingin keskustassa ylioppilastalojen välissä sijaitsevalla nakkikioskilla oli aina pitkä jono. Otettiin selvää, kuka nakkikioskin omistaa, ja se oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Teurastamosta otettiin Ylioppilaskuntaan yhteyttä, ja kysyttiin, olisiko heillä ollut kiinnostusta ottaa porilainen valikoimiinsa.

”Siitä se sitten lähti, ja loppu on historiaa”, Karri sanoo.

Ylioppilaskunnalla oli jonkin aikaa uuden tuotteen yksinmyyntioikeus Helsingissä, mutta pian se levisi ympäri maan.

Porilaisen tarina selvisi vasta Karri Kokollekin sen jälkeen, kun asia kävi ilmi isän julkaisemissa muistelmissa.

”Tämä ei ollut meidän perheessä sellainen legenda lapsuudesta lähtien, että olisin kulkenut maailmalla julistaen, että isäni keksi porilaisen. Ehkä isäni oli jollain tapaa nöyrä ja vaatimaton, että hän ei korostanut asiaa.”

Miten valmistetaan oikeaoppinen porilainen?

Espoossa sijaitsevan Pohjanmaan grillin omistaja Topi Tamppari kertoo, että porilainen ja sen valmistus herättää kuumia tunteita grillikansan keskuudessa. Asiakkaille ei ole yhdentekevää, miten porilainen valmistetaan.

”Meillä saa valita porilaisen sipulimakkaralla tai lauantaimakkaralla. Sitä kysytään aina asiakkaalta, ja moni vastaa, että tyhmä kysymys, jahdilla tietenkin”, Tamppari sanoo.

Miten aito porilainen sitten valmistetaan? Tampparin mukaan alkuperäisittäin valmistettuun porilaiseen tulee paahtoleivät. Lisäksi alkuperäiset mausteet, eli sipulihake, sinappi ja kurkkusalaatti ovat ensisijaisen tärkeät – joskus ketsuppikin.

Pohjanmaan grillillä asiakas saa päättää, haluaako hän sinapin sijasta talon oman sinappi-kurkkusalaatin. Lisäksi heidän leipänsä on omalla reseptillä valmistettu, lähileipomosta tuleva vuokaleipä, joka paistetaan rapeaksi parilalla.

”Lisäksi moni ottaa porilaisen munalla tai juustolla. Salaattiakin menee jonkun verran.”