Mainos: Otavamedia
SuklaapossuMainos

Moi, olen Suklaapossu

Kaupallinen yhteistyö: Otavamedia.

Valokuvan otti Suklaapossun tytär

Minä

Moikka! Olen Irina, Suklaapossu-blogin kirjoittaja, reseptien kehittelijä ja valokuvaaja. Blogille on kertynyt seuraajia jo niin paljon, että hyvä hetki hieman esittäytyä tarkemmin.

Olen noin nelikymppinen, Varsinais-Suomessa asuva kolmen lapsen (5 v, 8 v, 12 v) äiti, jonka lempiharrastuksiin kuuluu leipominen, valokuvaus, puutarhan kasvun ihaileminen ja ulkoileminen. Päätöissäni biostatistikkona autan muun muassa tutkijoita lääketieteellisen datan analysoinnissa ja tutkimuksen tekemisessä. Numeroiden pyörittely jatkuu myös vapaa-ajallani, kun kehittelen Suklaapossu-blogiin ohjeita ja mietin muun muassa taikinoille erilaisia mittasuhteita.

Blogi sai alkunsa keväällä 2013, kun olin leiponut jälleen kerran tuttavani lapsen synttäreille kakun ja sain kysymyksen: ”Onko sinulla omaa leivontablogia?”. Olin jo hieman aiemmin miettinyt paikkaa, mihin saisin hyväksi havaitut ohjeet talteen ja siitä se ajatus sitten lähti. Samana iltana syntyi blogi, jonka nimi oli yhdistelmä omasta ehdotuksestani ”suklaa” ja miehen huudahduksesta ”possu”. Eli Suklaapossu!

Höpinää arjesta

Niin paljon kuin leipomista rakastankin, olen viimeisen reilun vuoden aikana joutunut väkisinkin pitämään jarrua pohjassa sen suhteen. Aloitimme nimittäin puoli toista vuotta sitten talonrakennusprojektin suunnittelun.

Onneksi kesäkuun puolella saimme vihdoinkin kalusteet tilaukseen ja nyt odottelen unelmakeittiötä, jossa on varattu iiiiso saareke pelkästään leipomiselle ja reilusti laatikoista + kaappeja, joissa säilöä kaikkea arki- ja blogikäyttöön tarvittavia tarvikkeita. Muuttamaan pääsemme ennen joulua, joten vielä on hetki aikaa pohtia ja etsiä muutamia juttuja, kuten uuden keittiön laatikoihin ja kaappeihin sopivia säilytysastioita, uusia leivontavälineitä ja -tarvikkeita kauniita astioita unohtamatta.

Arki perheen ja uuden talon rakentamisen kanssa on ollut välillä jopa melko kaoottista ja kädet täynnä ohjelmaa, että leivonnaisharrastuksen helppousaste on pitänyt säätää ”helposti herkullista”-asentoon sen sijaan, että yrittäisi väsätä ”paljon vaivaa ja aikaa”-tyylisiä leivonnaisia. Tällöin pääsee myös herkuttelemaan nopeammin. 😊

Leipomisen ensiaskeleet ja kehityshistoria

Lapsena leivoin usein, mutta vain tiettyjä juttuja; kermaviilitäytteistä marjapiirakkaa, kookos- ja kanelipullaa, peltiomenapiirakkaa ja synttäreille täytekakkua mansikkabanaanitäytteillä.

Aloitin leipomisen laajemmin ja kunnolla vasta esikoisemme 1-vuotissynttäreiden jälkeen vuonna 2010. Ennen juhlia kuvittelin vielä osaavani leipoa, mutta kun katselin jääkaapissa makaavaa kakkua, jonka keskellä nökötti kynttilä vinossa ja jonka reunoja koristelleet kermapursotukset valuivat lautaselle, tuo kuvitelma karisi nopeasti. Silloin päätin opetella leipomaan.

Ideat tulevat mieleeni joko yhdistämällä päässäni erilaisia leivontaohjeita tai näkemällä somessa jonkin herkullisen kuvan, jonka voin jo miltei maistaa suussani. Joskus saan inspistä myös ”pakollisuudesta”. Poikani oli reilu puolivuotias, kun hänellä todettiin muna-allergiaa. Ensimmäinen ajatukseni oli ”Voi ei, mitä nyt leivon!”, mutta pian perässä tulikin ”Hei, mitä kaikkia herkkuja pystyisikään tekemään munattomana”. Allergian myötä innostuin kokeilemaan erilaisia munattomia ohjeita ja samalla huomasin, että munaton ruokavalio eri rajoita juuri mitään ja niin piirakoita, pannareita, makaronilaatikoita kuin marenkejakin voi tehdä munattomina.

Blogin valokuvat

Olen vuosien saatossa huomannut omaavani myös jonkin verran visuaalista silmää. Blogin alkuvuosien tärähtäneet kuvat ovat muuttuneet pikkuhiljaa sellaisiksi, että niistä näkee jo vähän paremmin mistä ruoasta on kyse.

Alla olevassa kuva pienistä kinkkupiirasista on peräisin leipomisen alkuajoilta. Todettakoot, että vanhemmat kuvat olivat vieläkin epämääräisempiä, eikä aina tiennyt, oliko kyse suolaisesta vai makeasta, piirakasta vai kakusta…

Alla oleva kuva sen sijaan on parin vuoden takaisesta Dr. Oetkerin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tästä näkee jo helpommin, mistä tuotteesta on kyse.

Blogin kaikki ruokakuvat ovatkin itseottamiani ellei toisin mainita.

 

Minä vaikuttajana

Kotilieden alla olen saanut tehdä erilaisia herkullisia yhteistöitä, joista ehkä jännittävin on ollut  Electroluxin kanssa tehty yhteistyö, jossa osallistuin Taste on Helsinki 2018 -tapahtumaan ja siellä leikkimieliseen kokkikisaan.

Tunnelmia Electroluxin leikkimielisessä kokkisodassa vuodelta 2018. / Kuva Kotilieden arkistosta.

Vaikuttajayhteistöissä minua kiehtoo monet asiat. Ensinnäkin on aina hienoa päästä tutustumaan johonkin minulle uuteen tuotteeseen ja kehitellä sille jonkin toimivan resepti tai käyttökohde. Mutta nautin myös siitä, jos pääsen miettimään jollekin omalle tutulle suosikkituotteelleni jonkin uuden käyttökohteen. Joudun molemmissa tapauksissa venymään hieman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja tutustumaan uusiin asioihin, jotka ehkä muuten jäisivät väliin. Mutta voi kuinka kivaa tämä on ollutkaan!

Muutamia vaikuttajayhteistöitä esiinnostaakseni mainitsen esimerkkinä Kikkomanin yhteistyön, jossa testailin soijakastikkeen sopivuutta makeisiin leivonnaisiin. Yhteistyön tuloksena syntyi lopulta muun muassa maailman paras kinuskikastike, voi nam! Tuon kinuskin jälkeen soijakastike löysi tiensä pysyvästi keittiööni ja tuotetta näkyy jatkossa myös muissakin ohjeissani.

Pääsin tämän vuoden pääsiäisenä toteuttamaan S-marketin kanssa yhteistyössä mämmijuustokakun, josta olin haaveillut jo jonkin aikaa. Ilmeisesti myös S-market on ollut tyytyväinen vaikuttajayhteistyöhön kanssani, sillä tämä oli jo kolmas yhteistyöpostaus heidän kanssaan viimeisen puolen vuoden sisällä.

Bernard Massardin kuohuviinien kanssa pari viime joulua on mennyt sutjakasti, kun taas viime jouluna sovitin heidän kuohuviineihinsä jo toistamiseen erilaisia makupareja yhteistyön merkeissä.

Vaikuttajayhteistöissä kerron rehellisen mielipiteeni. Menen mukaan yhteistyöhön vain, jos koen sen olevan ”minua” ja pystyn kertomaan siitä luontevasti. Jos koen, että jokin tuote ei kuulu käyttöarsenaaleihini, en yritä väkisin vääntää siitä mitään. Onhan blogi alunperin syntynyt omaksi hyvien/toimivien ohjeiden reseptipankikseni, johon nykyäänkin haluan laittaa vain ohjeita, joiden takana pystyn seisomaan.

Lopuksi

Haluan vielä kiittää kaikkia seuraajia! Kommenttejanne on ilo lukea ja mietin jatkossakin mieluusti kanssanne ratkaisuja kaikkiin leivontapulmiinne. Tervetuloa myös uusille seuraajille. Laittakaa ihmeessä kommentteja, kysymyksiä ja reseptiehdotuksia, niin vastaan niihin heti kunhan kerkiän 🙂

 


Monipuolinen vaikuttajayhteistyö Suklaapossun kanssa

Suklaapossu on Suomen suurimpia leivonta-aiheisia blogeja ja sen laadukkaissa, korkeatasoissa kuvissa reseptit pääsevät oikeuksiinsa.  Se tavoittaa kuukaudessa keskimäärin noin 200 000 kävijää.

Kiinnostutko yhteistyöstä? Ota yhteyttä Otavamediaan!

Kommentit

Kommentoi juttua: Moi, olen Suklaapossu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X