Hyvinvointi

Miksi kannattaa tehdä sukututkimusta? Nämä 7 asiaa saavat sinutkin innostumaan siitä: "Löydetyt skandaalit voivat olla todella palkitsevia"

Syyt oman alkuperän selvittämiselle ovat säilyneet samoina läpi vuosisatojen. Nyt sukututkimuksesta on tullut myös itsensä löytämisen apuväline. Mitä me oikein etsimme, kun alamme tutkimaan sukuamme?

Sukututkimusta on tehty yhtä kauan kuin ihmisistä on ­ollut kirjallisia lähteitä. Jo Kaksoisvirtainmaan kulttuurissa tehtiin sukuluetteloita ja Raamatusta niitä löytyy runsaasti.

”Alunperin sukupuun tarkoitus oli säilyttää tietoa perheen alkuperästä. Se oli todiste esi-isien sukulinjan puhtaudesta tai suvun loistokkaasta menneisyydestä”, kertoo Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa.

Sukupuun avulla pystyttiin osoittamaan oikeus esimerkiksi arvonimeen, titteliin tai uskonnolliseen asemaan. Nykyäänkin perukirjoilla halutaan osoittaa, että jollakin on oikeus johonkin asiaan, esimerkiksi perintöön tai hautapaikan käyttöön.

Suvun tutkimiseen on monia muitakin syitä:

1. Periytyvien sairauksien selvittäminen

Niin kauan kuin ihminen on käsittänyt, että tietynlaiset sairaudet saattavat periytyä biologisesti, on ollut halu selvittää miten ne periytyvät. Lääketieteellinen ja biologinen periytyminen on alkanut taas kiinnostaa ihmisiä uusien DNA-tutkimusten myötä. Ne ovat tulleet osaksi modernia sukututkimusta.

Lue myös: Kiinnostaako sukututkimus? Tässä parhaat vinkit, linkit ja tärkeät vuosiluvut sukututkijalle

2. Halu kasvattaa itsetuntemusta

Nykyään sukututkimukseen kannustavat entistä enemmän henkilökohtaiset syyt, ennen kaikkea halu kasvattaa itsetuntemustaan.

Perhe on ihmisen olemuksen perusta, joka kulkee mukanamme halusimmepa sitä tai emme. Olemme myös osa pitkää jatkumoa, ja siksi sukupuun tutkiminen voi auttaa meitä ymmärtämään keitä olemme ja miksi olemme juuri sellaisia kuin olemme.

Arvot, asenteet, vuorovaikutustaidot, kasvatusmallit, ammattiroolit ja elämäntyylit siirtyvät suvussa tietoisesti tai tiedostamatta eteenpäin. Sukututkimus voi auttaa ymmärtämään esimerkiksi, mistä johtuvat vanhempien omaksuma poliittinen suuntautuminen, suhde uskonnollisuuteen tai ideologioihin.

Suvun elämäntarinoiden avulla voi ymmärtää myös sen, miksi koulutusta omassa suvussa vähäteltiin, kun naapurissa siihen kannustettiin.

3. Arvoituksen ratkaisu

Joskus sukututkimukseen motivoi suvun vaiettu salaisuus tai arvoitus, jonka sukututkija haluaa selvittää. Miksi isä oli niin katkera? Miksi jotkut eivät tulleet toimeen keskenään? Miksi emme koskaan vierailleet tiettyjen serkkujen perheessä?

Kun asioista ja suvun tabuista vaietaan, ne kerryttävät pelkoja ja hämmennystä. Tällaisissa tapauksissa sukututkimuksella voi olla hyvin tärkeä psykologinen merkitys.

”Traumat ja niihin liittyvät häpeät voivat siirtyä yli sukupolvien ilman että nyt elossa olevilla on niiden alkuperästä mitään tietoa. Niiden takia meillä ei aina ole selvää, miksi ajattelemme jostain asiasta jollain tietyllä tavalla”, Elomaa sanoo.

Hänen oma isoäitinsä ei suostunut koskaan puhumaan omasta taustastaan mitään, eikä Elomaa siksi tuntenut sen puolen sukuaan. Sukututkimuksen avulla selvisi, että vaikenemisen syy oli häpeä: isoäiti häpesi omaa äitiään, joka oli synnyttänyt kaksi ensimmäistä lastaan avioliiton ulkopuolella.

”Kun vastauksia alkoi löytyä, saatoin myös ymmärtää miksi isoäitini tai äitini suhtautuivat joihinkin asioihin hyvin jyrkästi. Tiedostamattaan he välittivät omaa häpeäänsä ja siihen liittyviä arvoja eteenpäin. Ymmärsin myös, ettei isoäiti ollutkaan katkera tai vihainen juuri minulle, vaan taustalla oli jotain aivan muuta.”

Lue myös Anna.fi: Psykoanalyytikko Harri Virtanen oppi elämään traumojensa kanssa: ”Syvimmän trauman aiheuttaa toinen ihminen”

4. Esikuvien löytyminen

Joskus ihminen voi tuntea olevansa väärässä ammatissa ja lahjojensa viittaavan tyystin muualle. Sukupuutaan tutkimalla voi löytää esikuvan, joka vahvistaa omia ajatuksia ja saattaa auttaa ammatinvaihdoksessa tai elämänmuutoksessa.

”On vaikea sanoa, periytyvätkö jotkut asiat geneettisesti vai kulttuurisesti. Saattaa olla, että esimerkiksi käsillä tekemisen arvostaminen periytyy, mutta kumpi siinä vaikuttaa enemmän, biologiset vai ympäristötekijät? Itse uskon, että hyvinkin monet asiat voivat periytyä tällä tavoin jopa yli sukupolvien.”

Myönteisten samastumismallien löytyminen voi tukea oman persoonallisuuden kasvua itsetunnon vahvistumisen kautta.

Lue myös: Koetko itsesi vääränlaiseksi? Tuntuuko, ettei sinua hyväksytä sellaisena kuin olet? Terapeutti kertoo, miten asiaa kannattaa lähteä purkamaan

5. Tarve kuulua johonkin

Joskus ihminen ei tunne olevansa kotona oikein missään. Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä moni on kadottanut yhteyden juuriinsa ja tuntee siksi olonsa eksyneeksi.

Sukututkimuksen ansiosta ihmissuhteiden verkosto kasvaa ja tunne yhteisöön kuulumisesta voimistuu. Se voi puolestaan auttaa oman paikan löytymisessä.

”Sukututkimus on siis eräänlaista yhteiskunnallista liimaa, joka auttaa meitä kytkeytymään toinen toisiimme”, Elomaa sanoo.

Sukua voi lähteä tutkimaan ihan siksikin, että löytäisi uusia ihmisiä elämäänsä. Tietoisuus yhteisistä juurista voi lähentää, ja eri puolilla maata asuvat ihmiset voivat tunnistaa jotain tuttua toisissaan. Itsestäänselvää hengenheimolaisuus ei ole, mutta ­mitä enemmän uusia sukulaisia löytyy, sitä todennäköisemmin vastaan voi tulla kivakin uusi ihminen.

”Itse tunnen suurta yhteenkuuluvuutta löytämiini sukulaisiin, ­jotka ovat niinkin kaukaisia kuin kolmansia serkkuja eli vanhempamme ovat pikkuserkkuja keskenään. Se on ­jotain sellaista, jota ei pysty arkijärjellä selittämään”, Elomaa kertoo.

6. Suvun kotiseutuun tutustuminen

Identiteetti vahvistuu myös, kun suku­tutkijalle alkaa kertyä tietoa eri sukupolvien asuinpaikoista. Matkoista esi-isien asuinpaikoille voi tulla yllättävänkin suuria tunne-elämyksiä.

”Olonsa voi tuntea kotoisaksi hyvin monissa paikoissa, kun tiedostaa että siellä on elänyt omia sukulaisia – jopa sellaisissa paikoissa, joissa ei ole koskaan ennen käynyt”, Elomaa sanoo.

Kun maisemia katsoo esi-isänsä tai esiäitinsä silmin, ne voi kokea ­jopa omaksi sielunmaisemakseen.

”Äitini suku on Satakunnasta, ja kulkiessani siellä tietyissä pitäjissä tunnen aivan valtavaa rauhalli­suutta ja hyvää oloa. Jotain siinä maape­rässä on, mikä saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi.”

Lue myös: Maarit Tastula perehtyi vanhempiensa vaikeisiin vaiheisiin: ”Haluan ymmärtää, miten sukuni kokemukset vaikuttavat minuun” 

7. Jännien tyyppien haku

Yksi sukututkimuksen kannustin on silkka uteliaisuus ja halu löytää jännittäviä esivanhempia. Verkon suku­tutkimusalustat ja yhteisöpalvelut ovat tehneet sen helpoksi. ­Siinä ­missä osa haluaa kiillottaa omaa kilpeään kuuluisilla sukulaisilla, osa innostuu poikkeavista yksilöistä.

”Halutaan löytää ihmisiä, joilla on ollut tarina. Joskus sukututkimus saattoi tyssätä siihen, kun ensimmäinen hirtetty hevosvaras löytyi, mutta tänä päivänä sellaista pidetään mielenkiintoisena löytönä.”

Nuhteettomasti eläneestä torpparista ei välttämättä löydy muuta tietoa kuin että hän on viljellyt maata ja käynyt kirkossa neljä kertaa vuodessa. Mutta jos tuo torppari on riidellyt rajoista naapurinsa kanssa tai syyllistynyt rikokseen, lähteitä löytyy paljon enemmän ja ihminen saa lihaa luiden ympärille.

”Siksi sukututkimuksen avulla löydetyt skandaalit voivat olla sukututkijalle todella palkitsevia”, Elomaa sanoo.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 5/2023.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Miksi kannattaa tehdä sukututkimusta? Nämä 7 asiaa saavat sinutkin innostumaan siitä: "Löydetyt skandaalit voivat olla todella palkitsevia"

Sinun täytyy kommentoidaksesi.