Kasvosokeus voi aiheuttaa painajaismaisia tilanteita – bloggaaja Stella Harasek kertoo, miten kasvojen tunnistamattomuus vaikeuttaa elämää

Kun kadulla tulee vastaan ihminen, kasvosokea bloggaaja Stella Harasek ei välttämättä tunnista, onko kyseessä tuttu vai tuntematon. Miten kasvosokea selviää tilanteista, joissa on tunnistettava toiset ihmiset?

Kun bloggaaja Stella Harasek oli teini, hänen kysymyksensä ärsyttivät loputtomuuteen asti pikkuveljeä:

Oliko tämä henkilö tuossa äskeisessä kohtauksessa? Miten tuo äsken kuollut tyyppi onkin nyt elossa?

Elokuvien ja tv-sarjojen katsominen oli tuskaa, kun samanoloiset henkilöt menivät sekaisin keskenään. Pikkuveli joutui kertomaan elokuvien henkilöistä, eikä se suinkaan tuntunut aina mieluisalta tehtävältä.

Vasta aikuisena Stella tajusi, että televisiosarjojen henkilöiden sekoittuminen ei johtunut hajamielisyydestä tai keskittymiskyvyn puutteesta. Ilmiölle on olemassa nimi: kasvosokeus.

Lue myös: Onko sinulla huono kasvomuisti? Kyseessä voikin olla kasvosokeus – Psykologi neuvoo, miten asian voi testata

Kasvosokea sekoittaa tuttujenkin henkilöiden kasvot

Kasvosokeus on synnynnäinen neurologinen häiriö, joka saa aikaan sen, että ihmisten tunnistaminen kasvojen perusteella on haastavaa.

Jotkut kasvosokeat henkilöt eivät välttämättä tunnista edes perheenjäseniään kasvojen perusteella, toiset saattavat oppia tunnistamaan tutut ihmiset useiden kohtaamisten jälkeen.

Stella Harasekin mieleen jotkut ihmiset jäävät kerrasta, mutta toisia hän ei opi tunnistamaan, vaikka kohtaisi heidät säännöllisesti vuosien ajan.

”Asiaan vaikuttaa myös se, tunnenko monia muita samanoloisia ihmisiä. Jos tuttavapiirissä on vaikkapa useita parrakkaita miehiä, jotka viihtyvät tietynlaisissa vaatteissa, minun on vaikea erottaa heidät toisistaan.”

”Helpoiten tunnistan ihmiset, joiden ulkonäössä tai olemuksessa on jokin persoonallinen piirre, kuten erottuva tatuointi, pukeutumistyyli, poikkeuksellinen pituus tai näyttävä kampaus. Mutta jos kampaus vaihtuu, olen taas pulassa. Kerran kadulla luulin läheistä ystävääni hänen siskokseen, koska hän oli leikannut ja värjännyt hiuksensa hiukan samalla tavalla kuin siskonsa”, Stella kertoo.

Saksalaistutkijat ovat arvioineet, että väestöstä noin 2–2,5 prosenttia olisi kasvosokeita. Suomen väestössä tämä tarkoittaisi noin 107 000–135 000 kasvosokeaa. Kuitenkin lähes kymmenellä prosentilla voi olla heikentynyt kyky tunnistaa kasvoja.

Kasvosokeus vaikuttaa Stellan elämään päivittäin. Vastaan tulee usein tilanteita, jolloin joku tulee juttelemaan Stellalle tuttavallisesti kaupungilla tai jossakin tapahtumassa, eikä Stella kykene sanomaan, kenestä on kyse.

”En vieläkään pysy kärryillä elokuvien henkilöhahmoista, jos heillä on samankaltaiset vaatteet tai hiukset. Pahimmat ovat sotaelokuvat, joissa kaikilla on samanlainen univormu.”

Stellan aiempi työ toi eteen painajaismaisia tilanteita

Kasvosokeus aiheuttaa monille haasteita työelämässä, erityisesti ammateissa, joissa kasvojen tunnistaminen on tärkeää. Opettajana, poliitikkona tai asiakaspalvelijana työskenteleminen voi olla vaikeaa.

Haasteita oli myös Stellalla, joka työskenteli aikaisemmin viestinnän parissa. Hän järjesti työssään muun muassa tapahtumia toimittajille ja alan vaikuttajille.

”Se oli kasvosokean painajainen. Vilkuilin salaa ilmoittautuneiden listaa ja yritin yhdistellä nimiä oikeisiin kasvoihin. Kollegani oppivat kuiskimaan nimiä korvaani vieraiden saapuessa. Painoin heidät mieleen asuvalintojen perusteella: punamekkoinen nainen oli muotilehden päätoimittaja, raidalliseen villapaitaan pukeutunut mies musiikkikritiikko. Systeemi petti heti, jos paikalle saapui toinen punamekkoinen tai raitapaitainen.”

Nykyään Stella työskentelee vapaana kirjoittajana ja valokuvaajana.

”Kasvosokeus ei ollut ainoa syy lopettaa työt viestinnän ja markkinoinnin parissa, mutta se teki työstä erityisen stressaavan. Olen todella iloinen siitä, ettei minun tarvitse emännöidä tapahtumia.”

Kuitenkin kasvosokeus vaikuttaa yhä myös monissa työtilanteissa:

”Kun olen menossa palaveriin, tarkistan etukäteen miltä palaverikumppanini näyttävät, vaikka olisin tavannut heidät aiemmin.”

Lue myös: Kammottavia hallusinaatioita, tukehtumisen tunne, halvaantuminen… Torju pelottava unihalvaus ja nuku paremmin

Kasvosokea pystyy tunnistamaan ihmiset muiden piirteiden avulla

Synnynnäisen kasvosokeuden syytä ei vielä tiedetä tarkasti. On kuitenkin viitteitä siitä, että kasvosokeus on perinnöllistä. Tästä syystä kasvosokeutta ilmenee yleensä tietyissä suvuissa tai perheissä.

Stella kertookin, että myös hänen äidillään on kasvosokeutta.

”Äitini kasvosokeus oireilee pahempana kuin minulla. Jos tapaamme vilkkaalla paikalla kuten kaupungin keskustassa, hän kysyy etukäteen, mitä minulla on päälläni.”

Stellalla itsellään on myös pitkä lista erilaisia tekniikoita ihmisten tunnistamiseen:

”Joitakin ihmisiä tunnistan olemuksesta, esimerkiksi tyylistä tai ryhdistä. Tutuimmat tunnistan, kun kuulen heidän äänensä. Etäisempien tuttavuuksien kanssa saatan johdattaa keskustelun perheeseen tai työhön, sillä kuulumisten yksityiskohdat usein paljastavat kenen kanssa keskustelen. Olen myös tottunut käyttämään kikkaa, jossa esittelen ihmisiä toisilleen oletteko muuten tavanneet -tyylillä: se saa heidät kertomaan nimensä itse ja sen jälkeen minäkin saan selville, keiden seurassa seison.”

Tunnistamistilanteessa myös ystävät ja tuttavat voivat tehdä paljon. Tärkeää on, ettei loukkaannu siitä, vaikka kasvosokea ei tunnistaisikaan. Stellan ystävät ovat oppineet suhtautumaan hänen kasvosokeuteensa paitsi ymmärryksellä myös huumorilla.

”Jos etsin ystäviäni ravintolasalista, he kaikki huitovat käsiään ja kiljuvat”, Stella kertoo.

Lue myös Annasta: Kasvosokeudesta kärsivä kirjailija Kaari Utrio: ”En tunnista aina tuttujakaan ihmisiä”

Tunnistaminen ei korreloi sen kanssa, onko ihminen kiinnostava vai ei

Useimmat, kenelle Stella on kertonut kasvosokeudestaan, ovat suhtautuneet asiaan uteliaisuudella. Monet eivät ole kuulleet ilmiöstä aikaisemmin lainkaan. Kasvosokeus ei kuitenkaan ole asia, josta hän kertoisi kaikille uusille tuttavuuksilleen automaattisesti.

”Mainitsen kasvosokeuteni lähinnä kiusallisissa tilanteissa, kun olen taas kerran esittäytynyt ihmiselle, jonka olen jo tavannut. On parempi kertoa heti todellinen syy kuin jättää toinen siihen kuvitelmaan, etten ole vaan vaivautunut painamaan häntä mieleeni”, Stella toteaa.

Kasvosokeita saatetaan monesti luulla epäkohteliaiksi tai tylyiksi, jos he eivät tervehdi kadulla tai tapahtumassa. Siksi olisikin tärkeää, että muut oppisivat ymmärtämään, ettei kyse ole huonosta käytöksestä tai välinpitämättömyydestä.

Kasvosokeus ei myöskään tarkoita sitä, että kasvosokea ei muistaisi käytyjä keskusteluja ja ihmisen persoonaa. Ne palautuvat kyllä mieleen, kunhan kasvot yhdistyvät henkilöön.

”Toivon ihmisten ymmärtävän, että kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta eikä tunnistaminen tai tunnistamattomuus korreloi mitenkään siihen, onko joku mielestäni kiinnostava”, Stella painottaa.

Lähteenä on käytetty myös Kati Tiirikaisen kirjaa Tunnistatko kasvot? Näin selviydyt kasvosokeana (Finn Lectura 2014)

Keskustelu

Hei ! Olen toiminut asiakaspalvelutyössä n. 40v . Minulle on aina ollut vaikeaa tunnistaa ihmisiä. Olenkin joutunut panemaan mieleen vaikka ihmisen käyttämän vaatetuksen. Vasta nyt olen saanut tietää, että vaiva onkin niin yleinen.

Ensio Mäkinen http://www.enskansivut.fi

Kruununprinsessa Victoria on varmaan joutunut paljon työtä tekemään kasvovokeutensa takia, hänenhän ”kuuluisi” tunnistaa ja muistaa tapaamansa ihmiset.

On paljon muitakin sairauksia, jotka estävät tunnistamista ja kohtaamista, esim. tulehdus- ja kipusairauksissa, huomio on keskittynyt kipujenhallintaan, energiaa ei riitä tunnistamisiin, eikä sen selittämiseen, miksi ei riitä. Tämä aiheuttaa kiusallisia tilanteita, kun toiset luulevat, ettei halua olla kontaktissa, tai on ylimielinen tms.

Kommentoi juttua: Kasvosokeus voi aiheuttaa painajaismaisia tilanteita – bloggaaja Stella Harasek kertoo, miten kasvojen tunnistamattomuus vaikeuttaa elämää

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X