Parantaako kehopositiivisuus terveyttä? Asiantuntijat vastaavat kiisteltyä ilmiötä koskeviin väitteisiin

Meitä on viime aikoina kehotettu kehopositiivisuuden nimissä rakastamaan kaikenlaisia kroppia. Toisaalta ylipaino on kansanterveydellinen uhka. Miten liikakiloihin pitäisi suhtautua? Aiheeseen perehtyneet toimittaja Hanna Kinnunen ja urheilulääkäri Pippa Laukka vastaavat.

Huh, mitkä allit! Kannattaako tuon pullukan syödä noin paljon? Entä pitäisikö minunkin laihduttaa muutama kilo?

Moni meistä suhtautuu kriittisesti ja tuomiten sekä toisten kehoihin että omaan kroppaansa. Tästä syystä viime aikoina Suomessa laajasti puhuttanut kehopositiivisuus painottaa, että kaikenlaiset kehot ovat kauniita ja että omaan kehoon pitäisi suhtautua hyväksyvästi.

Samaan aikaan ihmiset kamppailevat paino-ongelmien kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin. Kehopositiivisuutta onkin syytetty ylipainon ihannoimisesta ja epäterveellisiin elämäntapoihin kannustamisesta.

Mitä kehopositiivisuudesta pitäisi oikein ajatella?

Aiheesta kirjan kirjoittanut toimittaja Hanna Kinnunen ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka vastaavat seitsemään kehopositiivisuutta koskevaan väitteeseen.

Väite 1: Kehopositiivisuus on tärkeää, koska se korostaa, että kaikenlaiset kehot ovat kauniita.

Hanna: Juuri tätä kehopositiivisuus pyrkii tekemään ja osittain on onnistunutkin. Joissakin kohdin keskustelu on kuitenkin kärjistynyt, ja kehopositiivisuudesta puhuminen on kirvoittanut kommentteja siitä, että kehopositiivisuus on läskien lässytystä. Olisi tärkeää, että kaikki ymmärtäisivät, että kenenkään kehon arvostelu ei ole hyväksyttävää. Ymmärrys lähtee kotikasvatuksesta, sillä sieltä saadaan mallit, miten erilaisista kehoista puhutaan. Myös päiväkodin ja koulun rooli on merkittävä: miten kiusaamiseen puututaan, kun haukutaan ulkonäköä?

Pippa: Kehopositiivisuus on ehdottomasti tärkeää. Lääkärinä haluan kuitenkin korostaa myös terveysnäkökulmaa. Kehopositiivisuuden ei mielestäni pitäisi edustaa vain ulkonäköä, vaan kehoa pitäisi arvostaa kokonaisuutena. Sekin on kehopositiivisuutta, että pitää itsestään ja kehostaan huolta.

Lue myös: Opi rakastamaan kehoasi – 3 askelta oman vartalon hyväksymiseen

Väite 2: Kehopositiivisuus ihannoi lihavuutta ja kannustaa ihmisiä lihomaan.

Hanna: Olen ihan täysin eri mieltä. Kehopositiivisuus on hyväksyvää, lempeää ja armollista suhtautumista omaan kehoonsa. Pahinta vihapuhetta on väittää, että kehopositiivisuus on lihavuuden ihannointia. Se on asian ja teeman väärintulkitsemista. En usko, että rankaiseva suhtautuminen saa arvostamaan omaa kehoaan.

Pippa: En ajattele, että kehopositiivisuus ihannoisi lihavuutta. Yhteiskunnassa on paha tapa, että yritetään asettaa kaikki ihmiset yhteen muottiin. Se on erityisen vahingollista lapsille ja nuorille, jos heille tulee sellainen olo, että he eivät voi poiketa muotista. Kehopositiivisuusaatteen myötä ne ihmiset, jotka kokevat, että eivät sovi muottiin, ovat nousseet ääneen. Jokaisen pitäisi kuitenkin saada olla sellainen kuin on.

Väite 3: Oman kehon hyväksyminen johtaa terveyden kannalta positiivisiin vaikutuksiin.

Hanna: Kyllä, samaa mieltä. Uskon siihen, että kun suhtautuu itseensä hyväksyen, haluaa myös pitää itsestään huolta. Itsemyötätunnon kautta kasvaa halu hoitaa kehoaan.

Pippa: Mikä tahansa myönteinen suhtautuminen itseä ja omaa kehoaan kohtaan vahvistaa terveyttä. Positiivinen itseen suhtautuminen vaikuttaa myös ihmisen ympärillä oleviin positiivisella tavalla ja on siis myös sosiaalisesti hyväksi.

Väite 4: Jos haluaa laihduttaa, halun pitäisi kummuta terveydellisistä eikä ulkonäöllisistä syistä.

Hanna: Mielestäni se olisi ihanne. Koska kuitenkin elämme ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa, voiko kukaan rehellisesti sanoa, että ulkonäkö ei vaikuta laihdutuspäätökseen? Syyn pitäisi olla ensisijaisesti terveydellinen, mutta ulkonäkö varmasti liittyy useimmilla päätökseen.

Pippa: Ehdottomasti. Tämä on hyvin tärkeä pointti. Laihduttamisen pitäisi lähteä terveydellisistä syistä.

kehopositiivisuus, rakasta kehoasi

Väite 5: Kehopositiivisuus on hyväksi mielenterveydelle.

Hanna: Uskon, että itsemyötätunto parantaa suhtautumista omaan kehoon, ja siitä seuraa halo-efektinä terveydentilan kokonaisvaltainen paraneminen. Esimerkiksi ylipainoa pitäisi tarkastella yhä enemmän psyykkisenä ilmiönä. Uskon, että ylipainon taustalla on monesti psykologisia haasteita, esimerkiksi tunnelukkoja.

Pippa: Väitteelle pitäisi saada jokin lähde, jotta voisin ottaa kantaa. Kehopositiivisuus varmasti lisää itsetuntoa, mikä on mielelle hyväksi, mutta en allekirjoita suoraan väitettä, että kehopositiivisuus parantaisi mielenterveyttä. Jollekulle kehopositiivisuus voi toki olla ilmiö, joka vahvistaa itsetuntoa ja tsemppaa pitämään itsestä huolta.

Väite 6: Lääkärin pitää sanoa suoraan, mikäli potilaan paino aiheuttaa terveysriskin.

Hanna: Ehdottomasti kyllä, mutta kyse on siitä, miten asioista puhutaan ja miten potilas kohdataan. Totta kai lääkärillä on velvollisuus sanoa, että jos potilas pudottaa viisi prosenttia painostaan, se vaikuttaa hänen verenpaineeseensa positiivisesti. Lääkärin pitäisi kuitenkin miettiä, miten sanoa asiasta. Pitäisi aina muistaa nähdä ihminen kokonaisuutena eikä ainoastaan ylipainoisena.

Pippa: Ehdottomasti. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lihominen ja alkoholi ovat suurimpia riskejä suomalaisten terveydelle. Suomessa lihavuuden hoito on surkealla tasolla. Lihavuuteen puuttuminen ei saisi olla asia, joka johtaa törmäykseen potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä. Valitettavasti viidentoista minuutin vastaanottoaika ei riitä siihen, että potilasta voi hoitaa kokonaisvaltaisesti. Suomessa terveydenhuolto on usein tulipalojen sammuttamista. Meillä on paljon erilaisia keinoja tarkkailla terveydentilaa ja ennakoida sairauksia, mutta olemme menossa väärään suuntaan, jos näitä mahdollisuuksia ei hyödynnetä.

Lue myös: Kohutun Olet mitä syöt -ohjelman ensimmäinen juontaja Hanna Partanen: ”Pippa Laukan on oltava tiukka, se kuuluu formaattiin”

Väite 7: Kehopositiivisuudesta puhuminen on saanut aikaan enemmän hyvää kuin pahaa.

Hanna: Lähtökohtaisesti kyllä. Kehopositiivisuus on tuonut monenlaisten ihmisten ääntä kuuluviin ja tehnyt monenlaisista kehoista hyväksyttyjä. Puhumista ja faktoihin perustuvaa argumentointia pitää jatkaa. Esimerkiksi mediassa ja mainoksissa näkyy edelleen kurvikkaita ja pyöreitä kehoja paljon vähemmän kuin hoikkia.

Pippa: Ehdottomasti, mutta ajattelen, että tarvittaisiin kehopositiivisuuden versio 2.0, joka korostaisi terveyttä. Nyt moni ajattelee, että kehopositiivisuus on vain ylipainoisten aate, vaikka sen pitäisi kuulua kaikille. On myös tärkeää painottaa, että ihmisellä on oikeus saada apua lihomiseen, mikäli hän sitä haluaa. Kehopositiivisuutta voi kannattaa, vaikka haluaisi laihtua. Kehopositiivisuus ja terveys eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Parantaako kehopositiivisuus terveyttä? Asiantuntijat vastaavat kiisteltyä ilmiötä koskeviin väitteisiin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X