Suhteet

Lasten poismuutto voi olla kriisi parisuhteelle – näin selviät

Lasten poismuutto pois kotoa on uusi elämäntilanne, ja se voi olla vanhemmille kriisin paikka. Miten puolisoa voisi oppia lähestymään uudelleen?

Lasten poismuutto voi olla kriisin paikka parisuhteelle. Vanhemmat ovat uuden elämänvaiheen äärellä, kun lapset itsenäistyvät ja muuttavat lapsuudenkodistaan. Tyhjän pesän syndrooma voi vaikuttaa myös parisuhteeseen.

Lue myös: Rasittaako uniongelma parisuhdetta? Näin saatte molemmat unta

Yhteinen koti saattaa tuntua tyhjältä ja oma puoliso vieraalta, kun kotia asutaan kahden ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Väestöliiton vastaava psykoterapeutti Tarja Santalahti kertoo, miksi lasten poismuutto voi olla kriisi ja vanhemmat eivät aina osaa nauttia uudesta vapaudestaan.

”Vanhempien voi olla vaikea luopua äidin ja isän rooleistaan ja muuttua taas ensisijaisesti puolisoiksi. Uusi elämäntilanne voi hämmentää, jos illat ja viikonloput ovat kuluneet aiemmin lasten harrastuksissa ja niihin liittyvän logistiikan sumplimisessa. Vanhempien olisi syytä muistaa, että lasten poismuutto kuuluu elämän luonnolliseen jatkumoon. Se aika, kun lapset asuvat kotona, on vain välivaihe. Parisuhde on lopulta se, mikä pysyy”, psykoterapeutti Tarja Santalahti muistuttaa.

Lasten poismuutto voi ajaa vanhemmat erilleen

Vanhempien jäätyä kahden pintaan voi nousta tyytymättömyys parisuhteeseen. Yhteiseen aikaan, läheisyyteen ja seksiin olisi vihdoin mahdollisuus, mutta toisen lähellä ei osata enää olla.

”Vastaanotollani käy runsaasti pariskuntia, jotka ovat lasten muutettua havahtuneet siihen, ettei heillä ole mitään keskusteltavaa. Seksi toisen kanssa ei sytytä, vaikka sitä olisi mahdollista harrastaa vapaasti. Alkoholin käyttö saattaa lisääntyä, kun vastuu lapsista ja nuorista hellittää. Siitä seuraa usein ongelmia parisuhteeseen ja seksielämään”, Santalahti kertoo.

Lue myös:Kati Tervo ja tyhjenevä pesä: ”Olen pidätellyt itkua”

Itsetunnon ongelmat, puhumattomuus, vuosien varrella kasaantuneet väärinkäsitykset ja asenneongelmat seksuaalisuutta ja seksiä kohtaan voivat myös rasittaa parisuhdetta.

”Vaihdevuosioireilut, ikääntyminen, sairaudet ja lääkitykset muuttavat suhdetta seksuaalisuuteen ja seksiin. Ongelmia voi aiheuttaa myös oma minäkuva, erityisesti naisten kohdalla, ja se, ettei luota omaan seksikkyyteensä. Omien tarpeiden ja toiveiden muuttumisesta voi olla vaikeaa kertoa kumppanille. Lapsiperheen kiireisimpinä vuosina harrastettiin pikaseksiä, mutta nyt toiveissa olisi toisenlaista läheisyyttä, josta ei ehkä kehdata kertoa toiselle.”

Sohva vain meille kahdelle

Miten puolisoa sitten lähestytään uudelleen ja opitaan nauttimaan yhteisestä ajasta, kun lapsi muuttaa pois kotoa?

”Ensin olisi tärkeää muistuttaa itselleen, miksi on alun perin kiinnostunut toisesta. Mikä on aikanaan herättänyt kipinän ja milloin se kipinä on viimeksi syttynyt? Romanttisen suhteen herättelemiseen tarvitaan yhteistä ajanviettoa ja keskusteluyhteyttä. Kumppanille kannattaa kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan sen sijaan, että vain sättisi toista tämän sanomisista ja tekemisistä. Jos parin välillä ei ole mitään jaettavaa ja yhdessä ollaan vain tottumuksesta, harvemmin seksikään on silloin hyvää.”

Läheisyyttä voi lisätä vaikkapa niinkin konkreettisesti kuin vaihtamalla olohuoneen nojatuolit sohvaan.

”Nojatuolien tilalle voi hankkia sohvan, johon televisiota katsomaan mahdutte vain te kaksi. Sen avulla voi totutella olemaan jälleen toisen lähellä.”

Läheisyys ja seksuaalisuus heräävät usein luonnostaan, kun keskusteluyhteys parin välillä on saatu avattua.

”Siihen ei tarvita useinkaan kovin ihmeellisiä temppuja. Tärkeintä on herättää tunne toista kohtaan”, Santalahti tietää.

Vihdoin kahden

Aina tilanne ei ratkea itsestään. Santalahden mielestä pariterapiaan kannattaa hakeutua, jos tunteet toista kohtaan eivät lähde syntymään luonnostaan, parin välillä on vihamielisyyttä ja jatkuvaa arvostelevaa kritiikkiä tai toinen masentuu koettuaan elämäntarkoituksensa katoavan lasten muuton myötä.

”Kannattaa pysähtyä miettimään, onko huolissaan itsestään vai parisuhteestaan. Onko päällimmäisenä huolenaiheena se, miten löydämme taas toisemme ja seksuaalisuutemme vai se, miten itse pärjää ilman lapsia? Jotkut parit ratkaisevat asian hankkimalla koiran, josta voivat yhdessä huolehtia sen jälkeen, kun lapset ovat muuttaneet omilleen.”

Joskus vanhemmat huomaavat lasten itsenäistyttyä, etteivät haluakaan viettää tulevaisuuttaan kahden. Silloin on tärkeää, että he eivät sälytä vastuuta erosta lastensa niskoille.

”Monilla on tarve pitää koti ehyenä lasten aikuistumiseen saakka. Lapsista saattaa silloin tuntua, että vanhemmat ovat joutuneet riutumaan yhdessä heidän vuokseen.”

Santalahti toivoo, että lasten poismuutto ja itsenäistyminen voisi olla vanhemmille haikeista tuntemuksista huolimatta ilon – ja helpotuksen – hetki. Uusi elämänvaihe tuo mukanaan mahdollisuuden uudenlaiseen yhteyteen puolisoiden välillä, keskusteluun, yhdessä ikääntymiseen, erillisyyteen ja yksinoloon.

”Vihdoin ja viimein koittaneesta vapaudesta saa ja pitääkin nauttia. Silloin voi hyvällä omalla tunnolla huokaista, että huh, vihdoinkin ne lähtivät”, Santalahti naurahtaa.