Suhteet

Miksi mies ei puhu tunteistaan? Syynä voi olla ”römpiöiden” pelko – näin tunnetaitoja voi opetella aikuisiälläkin

Perinteisesti miehet eivät ole osanneet kohdata tunteitaan kovin hyvin. Jokainen voi kuitenkin opetella tunnetaitoja. Ne parantavat elämänlaatua ja syventävät ihmissuhteita.

Psykologi, luennoitsija ja tietokirjailija Tony Dunderfelt kertoo, miten ”perusmies” oppii kohtamaan tunteensa. Hän on kirjoittanut kirjan Miksi mies ei puhu tunteistaan (Docendo, 2019).

Tunteiden römpiöt vievät voimia

”Tunne on ihmisen henkilökohtainen kokemus, mielipahan tai mielihyvän sävyttämä tietoinen elämys. Puhekielessä puhutaan usein ’fiiliksestä’. Voi olla fiilis, että tahtoo olla yksin tai fiilis, että haluaa kuunnella hevimetallia.

Tunne on henkilökohtainen kokemus mistä tahansa asiasta, joka tapahtuu. Tunne ei ole hyvä tai paha, ja se on aina totta. Tunteisiin on oikeus, mutta käyttäytymiseen täytyy vaikuttaa. Jos on huono päivä, on lupa olla huonolla tuulella. Ärsyyntymistä ei voi kuitenkaan esimerkiksi palveluammatissa kaataa asiakkaan niskaan.

Tunnekokemuksiin kiinnittyy aina ajatuksia. Esimerkiksi jos et halua lähteä sukuloimaan, saattaa nousta ajatuksia siitä, että viime kerrallakin vierailulla oli tylsää. Tunteen ja ajatuksen yhdistelmää kutsutaan emootioksi.

Suureksi kasvaneita emootioita kutsun römpiöiksi. Uudissana römpiö kuvaa tunnetta, johon on kiinnittynyt tulkintaa, uskomuksia, pelkoa ja aiheetonta kuvittelua. Römpiöt vievät voimia ja sekoittavat ihmisten välisiä suhteita.”

Lue myös: Kun 16 vuoden liitto päättyi, mies listasi, mitkä 20 asiaa tekisi nyt toisin parisuhteessa

Piirroskuva miehestä, joka peittää kasvonsa käsillään.
© Tiina Kälkäinen

Tunteiden sivuuttaminen voi etäännyttää läheisistä

”Kun sanotaan, että olisi hyvä puhua tunteista, tarkoitetaan juuri tätä ’fiilistä’. On esimerkiksi parempi sanoa ääneen, ettei tänään huvita lähteä tapaamaan sukulaisia kuin lähteä omaa tunnettaan vastaan istumaan kahvipöytään pahantuulisena.

Miehet ovat tyypillisesti olleet huonompia puhumaan tunteistaan kuin naiset. Reippaasti yleistäen siihen voi antaa seuraavan selityksen:

Miehet eivät jaksa emootioiden kanssa, sillä ne usein römpiöityvät eli niihin sekoittuu tulkintaa, uskomuksia ja pelkoja. Niiden käsittely ei johda mihinkään.

Samalla miehillä on kuitenkin myös taipumus sivuuttaa tunteet. Tämä johtaa siihen, että mies sulkee korvansa kaikenlaiselta tunnekeskustelulta ja jättää niin omat kuin toisenkin tunteet huomiotta.

Vaarana on se, että tällöin mies saattaa helposti etääntyä toisesta ihmisestä. Näin saattaa käydä esimerkiksi parisuhteessa.

Mies ei puhu siksi, ettei pidä tunteitaan kovin merkityksellisiä. Hän ajattelee, että ne ovat ohimeneviä, mikä tietyllä tavalla pitää paikkansa. Tunteet syttyvät, nousevat huippuunsa ja laantuvat, jos niihin ei kiinnity kovin paljon römpiöitä.”

Lue myösMaaret Kallio kertoo, miksi tunneyhteys on parisuhteen hengissä säilymisen elinehto

Uhkaavatko tunteet miehistä energiaa?

”Perinteinen mies voi kokea alitajuisesti, että tunteet heikentävät häntä. Suru saattaa painaa ja pelko tekee veltoksi. Mies ei välttele tunteita pahuuttaan, vaan hän voi kokea niiden uhkaavan miehistä energiaa.

Juuret miesten tavalle piilottaa tunteensa ovat kaukana historiassa, kulttuurissa ja evoluutiossa. Miehellä on ollut perinteisesti suojaava tehtävä. Kun ollaan metsällä, ei puhuta tunteista, vaan keskitytään saaliin saamiseen.

Kun 1800-luvulla tekniset keksinnöt tekivät miehisen manuaalisen työn vähemmän tärkeäksi, ajatus tasa-arvosta alkoi itää. Alettiin ajatella, että naisella on yhteiskunnassa muukin tehtävä kuin olla miehen ohjausvallan alla.

Tästä meni vielä pitkään ennen kuin noin 1970-luvulta lähtien on alettu korostaa vuorovaikutuksen ja tunteista puhumisen merkitystä. Nykyään tulisi puhua tunteista niin töissä, koulussa kuin kotonakin. Aiemmin se olisi ollut ennenkuulumatonta.

Nykyajassa elää kaksi hyvin erilaista sukupolvea. Parikymppisten miesten kyky puhua tunteista on aivan eri tasolla kuin seitsemänkymppisten.”

Aikuisenakin voi oppia puhumaan tunteistaan

”Minä opin vasta aikuisena puhumaan tunteistani. Tärkein oivallukseni oli ymmärtää nelikymppisenä tunteen ja emootion ero. Puhdas, jostakin asiasta kumpuava tunne on eri asia kuin emootio, johon on liimautunut ajatuksia. Kun ymmärsin näiden kahden eron, osasin alkaa välttää tunteiden römpiöitymistä.

Oivalluksen avulla olen onnistunut vähentämään voivottelua. Jos kohtaan pettymyksen, tunnistan tunteen ja annan sen tulla. En kuitenkaan päästä tunnetta römpiöitymään voivottelemalla pettymystäni viikkokaupalla tai maalailemalla tulevaisuuden negatiivisia ajatuskulkuja. Se, että petyin tällä kertaa, ei tarkoita, etteivätkö tavoitteeni joku toinen kerta toteutuisi.

Usein ihmiset pyrkivät piilottamaan raskaat tunteensa. Se ei kannata, sillä silloin ne muuttuvat helpommin römpiöiksi. On parasta tuntea tunteet ja päästää ne menemään.

Tunteisiin ja römpiöityneisiin tunteisiin suhtaudutaan eri tavoin. Tunteet toivotetaan tervetulleiksi, myös ne vaikeat ja häpeälliset. Römpiöitä kyseenalaistetaan tai niitä jopa muutetaan.”

Lue myös Seura.fi: Onko tunteiden näyttäminen sukupuolisidonnainen asia?

Piirroskuva kädestä, joka pitelee tiimalasia.
© Tiina Kälkäinen

30 sekunnin sääntö auttaa keskustelussa

”Miehet eivät usein jaksa römpiöityneiden tunteiden kanssa – ja se on ok. Se ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että miehet eivät puhu tunteistaan lainkaan.

Tunteiden kätkeminen aiheuttaa painolastia sekä miehelle että usein myös kumppanille. Tyypillisesti nainen haluaisi puhua enemmän tunteista, ja mies taas saattaa joko kieltäytyä keskustelusta römpiöitymisen pelossa tai pyrkiä tarjoamaan välittömästi ratkaisua toisen tunnekokemukselle.

Tällaiseen tilanteeseen ehdotan 30 sekunnin sääntöä. Se tarkoittaa sitä, että toista tulee osata kuunnella syyttelemättä ja arvostelematta vähintään 30 sekuntia, mielellään pidempäänkin. Silloin toinen tulee kuulluksi.

Tunteista puhuminen ei ole hukkaan heitettyä aikaa, vaan se parantaa kommunikaatiota kaikissa ihmissuhteissa. Parisuhteessa tunteista puhuminen lisää rakkauden kokemusta.

Jos tunteista puhuminen tuntuu vaikealta, kannattaa aloittaa pienin askelin. Jos on piilotellut tunteitaan vuosikymmeniä, on parasta avata suu ensin arkisista asioista. Voi sanoa vaikka, että tänään haluaisin olla hetken itsekseni tai ottaapa päähän naapureiden äänekäs käyttäytyminen. Hiljalleen sisältä alkaa nousta yhä enemmän asiaa.”

Lue myös Anna.fi: Mies alkaa puhua tunteistaan, kun hän ymmärtää, miksi se kannattaa

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 25/2023.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Miksi mies ei puhu tunteistaan? Syynä voi olla ”römpiöiden” pelko – näin tunnetaitoja voi opetella aikuisiälläkin

Sinun täytyy kommentoidaksesi.