Suhteet

Oletko yksinäinen parisuhteessasi? Pariterapeutti kertoo, miten tilannetta voi ratkoa

Parisuhteessa voi toisen ihmisen rinnallakin tuntea itsensä yksinäiseksi. Ennakoiko yksinäisyyden tunne eroa? Pariterapeutti kertoo, mitä tilanteelle on tehtävissä.

Yksinäisyys parisuhteessa on tuttu tunne monelle. Tutkimusten mukaan jopa joka neljäs parisuhteessa oleva kokee yksinäisyyden tunteita. Koronapandemia on saattanut entisestään korostaa yksinäisyyden kokemusta parisuhteissa, joissa on ollut haasteita aikaisemminkin.

Yksinäisyyden kokemus voi tuntua parisuhteessa erityisen voimakkaalta, koska parisuhteeseen liittyy odotus siitä, ettei tarvitsisi olla yksinäinen. Kokemuksen jakaminen muille voi myös tuntua vaikealta.

”Parisuhteessa elävä ei välttämättä kehtaa kertoa tuntevansa itsensä yksinäiseksi, jos hänen keskustelukumppaninsa elää yksin, eikä koe itseään lainkaan yksinäiseksi. Silloin oman tunnekokemuksen perusteleminen voi tuntua hankalalta”, pariterapeutti ja Suomen Uusperheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo toteaa.

Lue myös: Asiantuntija kertoo, mikä on suomalaisten parisuhteiden isoin pulma – ja listaa 9 tapaa, joilla teet suhteestasi entistä paremman

Yksinäisyys parisuhteessa voi iskeä erilaisissa elämäntilanteissa

Yhteys toiseen ja kohdatuksi tuleminen ovat parisuhteen ydin. Ilman niitä ei ole parisuhdettakaan. Yksinäisyys näkyy parisuhteessa nimenomaan kohtaamattomuutena: tunteena, ettei tule kuulluksi, ymmärretyksi tai hyväksytyksi.

Mahdollisia syitä tilanteeseen on monia. Heikinheimo listaa neljä erilaista syytä yksinäisyyden taustalla:

1. Lapsiperheissä yksinäisyyden kokemus saattaa iskeä esimerkiksi silloin, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. ”Jos yhteinen perhe-elämä on liittynyt vahvasti lapsiin, lasten harrastuksiin ja koulunkäyntiin, voi lasten lähdettyä tuntua siltä, että jäljelle jää vain tyhjyys.”
2. Pikkulapsiperheaika tarjoaa omat haasteensa. Silloin elämä voi helposti olla niin täyttä, ettei parisuhteelle yksinkertaisesti riitä aikaa. ”Parisuhde alkaa vähitellen kadota, jos suhteen osapuolet käyttävät vähäisen vapaa-aikansa pelkästään itseensä.”
3. Uusperheissä yksinäisyys voi syntyä ulkopuolisuuden kokemuksesta. ”Uusperheessä biologisella vanhemmalla on lapsensa kanssa yhteistä historiaa pidemmältä ajalta. Silloin parisuhteen toinen osapuoli joutuu etsimään oman tapansa suhtautua tilanteisiin, joissa puoliso muistelee lapsen kanssa yhteisiä jouluja ja kesälomia, joihin ei-biologinen vanhempi ei liity millään tavalla.”
4. Yksinäisyyden tunne voi puhjeta myös silloin, jos parisuhteessa ei ole riittävästi yhteistä tekemistä. ”Tämä on yleinen ongelma nykypäivänä, kun työt ja harrastukset vievät kaiken ajan. Jos molemmilla on omat kiinnostuksen kohteensa, eikä suhteessa ole todellista kohtaamista, puuttuu syy olla yhdessä.”

Miten yksinäisyyden voi ottaa kumppanin kanssa puheeksi?

Hei, minusta tuntuu, että jään yksin suhteessamme.

Esimerkiksi näin voi huikata kumppanilleen, jos yksinäisyys parisuhteessa vaivaa. Tunteistaan kannattaa Heikinheimon mukaan kertoa puolisolle suoraan ja kiertelemättä. Yksinäisyyden kokemus voi kummuta esimerkiksi fyysisen kosketuksen puutteesta.

”Läheisyyden kaipuu voi olla niin voimakas, että se aiheuttaa fyysistä kipua. Jos kaipaa enemmän läheisyyttä, kumppanille kannattaa sanoa suoraan janoavansa halauksia ja sitä, että tämä koskettaisi useammin. Yhdessä voidaan sopia, että laitetaan läppärit ja kännykät illalla sivuun tiettyyn kellonaikaan ja sen jälkeen keskitytään lähekkäin olemiseen. Jo pelkästään sillä, että mennään yhdessä nukkumaan, on hektisessä arjessa lataava vaikutus”, Heikinheimo kertoo.

Yksinäisyyttä aiheuttaa myös kokemus siitä, ettei pysty jakamaan itselleen tärkeitä asioita toisen kanssa. Jos suhteessa keskustellaan vain toisen asioista, kannattaa tuntemuksistaan kertoa toiselle suoraan.

Myös silloin kannattaa nykäistä kumppania hihasta, jos yksinäisyys johtuu siitä, ettei yhteiselle tekemiselle ole riittävästi aikaa.

”Silloin on tärkeä sanoa toiselle ääneen, että kaipaan sitä, että teemme ja koemme asioita yhdessä. Sitten voidaan katsoa kalenterista, milloin olisi hyvä aika yhteiselle tekemiselle. Kun parisuhdeillat on merkitty kalenteriin, niiden päälle ei tule vahingossa sovittua mitään. Jos yhteinen tekeminen on molemmille mieluisaa, sitä ei tarvitse tehdä pelkästään sen vuoksi, että tehdään jotain yhdessä”, Heikinheimo toteaa.

Yksinäisyys parisuhteessa voi pitkittyessään ennakoida eroa

Hyvässäkin parisuhteessa voi olla hetkiä, jolloin jää yksin ajatustensa, tunteidensa ja huoliensa kanssa.

”Pikkulapsiperhevaihe voi olla ajanjakso, jolloin toisella ei ole tilaa kuuntelemiseen tai sanoja puhua jostakin asiasta. Vaikka yksinäisyyden kokemus olisi siinä hetkessä arkipäivää, suhteessa voi silti olla niin paljon suojaavia tekijöitä ja kannattelevia elementtejä, että emotionaalista yhteyttä kyetään ylläpitämään, eikä yksinäisyyden tunne pitkity”, Heikinheimo muistuttaa.

Pitkittyessään yksinäisyyden kokemus kuitenkin ennakoi eroa.

”Mikäli toinen puolisoista tai mahdollisesti jopa molemmat kokevat olevansa yksin parisuhteessa, tilanne johtaa selvittämättömänä suurella todennäköisyydellä eroon.”

Lue myös Anna.fi: Ulkopuolisuuden tunne saattaa piinata myös läheisissä ihmissuhteissa – terapeutti kertoo, mistä tunne voi syntyä ja mitä sille voi tehdä

Pariterapia kannattaa, vaikka suhde päättyisi eroon

Kun molemmat osapuolet ovat tietoisia parisuhteen kohtaamattomuudesta, on hyvä pohtia, onko ongelma sellainen, että se voidaan selvittää kahdenkeskisillä keskusteluilla. Vai voisiko pariterapiasta olla apua?

”Tärkeintä on, että ongelma huomataan ja otetaan puheeksi. Silloin voidaan yhdessä todeta, miten hienoa on, että heräsimme asiaan nyt, emmekä vasta silloin, kun olemme jo kadonneet toisiltamme.”

Pariterapiaan voi hakeutua milloin tahansa. Valitettavan usein apua haetaan vasta siinä vaiheessa, kun suhteessa on isoja ongelmia ja ero alkaa olla realistinen vaihtoehto.

”Pariterapiaan olisi hyvä tulla jo silloin, kun huomataan, että toinen tai kummatkin kokevat suhteessa yksinäisyyttä, eikä toiseen saada enää kunnollista yhteyttä”, Heikinheimo kehottaa.

Pariterapiasta on apua, vaikka suhde päättyisi eroon. Terapian myötä suhteen osapuolet kykenevät paremmin ymmärtämään, miksi suhde päättyy. Sen ansiosta mahdolliset tulevat parisuhteet rakentuvat terveemmälle pohjalle.

”Jos kokee parisuhteessa pitkittynyttä yksinäisyyden tunnetta, pinnan alla on aina muitakin tunteita, kuten yksinjäämisen pelkoa, häpeää ja riittämättömyyttä. Ne eivät katoa ihmisestä eron myötä, vaikka ero ratkaisisikin riittämättömyyden tunteen siinä suhteessa. Pariterapian tai terapian avulla voi itsensä löytää eron tullessa eri tavalla, jolloin ei siirrä riittämättömyyden ja yksinjäämisen pelkoa mukanaan uuteen suhteeseen.”