Nämä 4 helppoa ilmastotekoa parantavat myös terveyttä – lääkäri kertoo, miten planeetan ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä
Planetaarisen terveyskäsityksen taustalla on ajatus, että ihmisten terveys on riippuvainen ympäristön tilanteesta. Lääkäri Hanna Haveri uskoo, että ilmastokriisi ja kansanterveysongelmat ratkaistaan samoilla keinoilla.
Luonto ja ihmiset elävät symbioosissa: kaikki, mitä luonnossa tapahtuu, vaikuttaa ihmiseen, ja kaikki, mitä ihminen tekee, vaikuttaa luontoon. Siksi ratkaisun avaimet kolmeen suureen kriisiin eli kansanterveysongelmiin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon voivat löytyä planetaarisesta terveydestä, sanoo planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri.
Planetaarinen terveys on Lancet-tiedelehden ja Rockefeller-säätiön vuonna 2015 luoma ajatus, jonka mukaan ihmisten terveys ja luonnon tila ovat riippuvaisia toisistaan. Omalla hiilijalanjäljellä voi olla yllättäviä yhteyksiä myös omaan hyvinvointiin.
”Perinteisessä terveyskäsityksessä ihminen on ajateltu luonnosta erillisenä otuksena. Planetaarisessa terveydessä asiat ajatellaan kokonaisuutena”, Haveri sanoo.
Nyt Haveri neuvoo neljä keinoa, joilla jokainen voi parantaa sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. Avainasemaan nousevat ravitsemus, liikunta, luontokontakti ja asuinympäristö.
1. Kävele ainakin osa työmatkoista
Yksityisautoilu aiheuttaa merkittävän määrän ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Kun ihminen liikkuu auton sijaan omilla jaloillaan, hiilijalanjälki pienenee.
Liikunta vähentää myös riskiä sairastua eri sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen. Lisäksi se parantaa aineenvaihduntaa ja edistää mielen hyvinvointia. Erityisen tärkeää liikunta on unen ja palautumisen kannalta.
Suositus on, että aikuinen liikkuisi vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Liikuntaa on hyvä kuitenkin kerryttää säännöllisesti, mielellään ainakin puoli tuntia päivässä. Se voi koostua hyvinkin pienistä palasista. Arjen hyötyliikunta on hyvä lähtökohta, jos ei ole aiemmin liikkunut ja ajatus hiki hatussa treenaamisesta tuntuu vaikealta.
Työmatkat voi kulkea jalan tai pyörällä. Jos välimatka kodin ja työpaikan välillä on liian pitkä kävellä, jo se auttaa, että auton jättää vähän tavallista kauemmas parkkiin ja kävelee osan matkasta. Liikuntaminuutteja saa kerättyä myös sillä, että vaihtaa hissin portaisiin. Rutiinit ja toistot auttavat tekemään liikunnasta säännöllistä.
2. Korvaa osa lihasta kasviksilla
Ruokailu- ja ravitsemustottumukset vaikuttavat sekä planeetan että ihmisen hyvinvointiin. Ruoan tuotanto ja kulutus aiheuttavat jopa 25–30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä eli hiilijalanjäljestä. Yksittäisistä ruokatuotteista suurimmat hiilidioksidipäästöt tulevat liha- ja maitotuotteista.
Suurimman osan ihmisen ruokavaliosta pitäisi olla kasviksia. Lihaa saa syödä ravitsemus- ja ruokasuositusten mukaan enintään 500 grammaa viikossa. Suomalainen nauttii kuitenkin punaista lihaa eli nautaa ja sikaa keskimäärin jopa yli 900 grammaa viikossa.
Punainen liha sisältää esimerkiksi terveydelle haitallista tyydyttynyttä rasvaa. Jos syö epäterveellisesti ja enemmän kuin kuluttaa, kasvaa riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen tai kolesteroliin, uniapneaan, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
Jos ei halua heti vaihtaa jauhelihakastiketta kasviskastikkeeseen, osan soosin lihasta voi korvata kasviksilla tai kasviproteiinilla. Toinen helppo tapa vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä on vaihtaa juusto tai leikkele kasvisperäiseen hummukseen tai villiyrteistä tehtyyn levitteeseen.
3. Mene metsään
Suurin osa suomalaisista elää kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa on tapana vetää maan tasalle puut ja laittaa tilalle nurmikkoa ja kivetystä. Tämä tuhoaa kotipihojen mikrobistoa ja saattaa siten heikentää ihmisen vastustuskykyä. Luonnosta vieraantumista pidetään yhtenä syynä siihen, että allergiat ovat lisääntyneet.
Helsingin yliopiston tutkimus on osoittanut, että päiväkotilasten vastustuskyky paranee, kun päiväkotien pihalla oli metsämaata. Tällä hetkellä tutkijat selvittävät, miten toimistojen viherseinät vaikuttavat aikuisten mikrobistoon.
Omassa asuinympäristössä luontokontakteja voikin lisätä esimerkiksi parvekkeiden viherrakenteilla. Toinen keino on perustaa pihamaa, jossa on lahopuuta ja kaistale niittyä tai pitkäksi venähtänyttä nurmea. Monimuotoisempi piha auttaa pölyttäjiä ja tukee siten koko maapallon elinvoimaisuutta.
Vaikka kotona luontokontaktit jäisivät vähäisiksi, ovat julkiset viheralueet helposti saavutettavissa. Suomalaisella on ympäristöministeriön selvityksen mukaan matkaa omasta kotiosoitteesta lähimetsään keskimäärin noin 700 metriä ja rakennettuun puistoon noin puolitoista kilometriä. Kun kävelee työ-, harrastus- tai kauppamatkat viheralueen läpi, myös palautuminen stressistä on nopeampaa.
4. Vaihda ulkomaanmatka kotimaan aktiviteettiin
Jo yksi lentomatka nostaa ihmisen hiilijalanjälkeä merkittävästi. Yläilmoissa lentävän lentokoneen hiilidioksidipäästöt lämmittävät suoraan ilmakehää ja kiihdyttävät siten ilmastonmuutosta.
Matkustelusta ei tarvitse kokonaan luopua, mutta lentämistä pitäisi pyrkiä vähentämään. Ulkomaanmatkan sijaan reissun voi tehdä omalle lähialueelle tai kotimaan kohteeseen. Suomi on täynnä hienoja luontokohteita ja esimerkiksi erilaisia urheiluopistoja, jotka järjestävät melonta-, pyörä-, hiihto- ja lumikenkäilyretkiä.
Kotimaanmatkaan yhdistetty liikunta-aktiviteetti parantaa muun muassa hapenottokykyä, unenlaatua ja keskittymiskykyä. Kun lentomatka jää pois, aikaa säästyy myös enemmän rentoutumiseen ja yhdessä oloon.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Nämä 4 helppoa ilmastotekoa parantavat myös terveyttä – lääkäri kertoo, miten planeetan ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä
Hyvä kirjoitus.