Lääkäri yritti nähdä kohtuun rikkinäisellä ultralaitteella – mitä ylistetyille neuvoloille on tapahtunut? 5 synnyttäjää kertoo
Rikkinäisiä laitteita ja jatkuvaa puhetta hoitajapulasta. Viisi naista kertoo kokemuksiaan neuvolasta.
Kiireisiä lääkäreitä, hätäisiä hoitajia ja takaisinsoittopalvelu, josta ei soiteta takaisin. Tuttua tarinaa terveyskeskuksista ja päivystyksistä.
Tämä kokemus on kuitenkin äitiysneuvolassa asioineen helsinkiläisen Jenna Parmalan, 36. Hän järkyttyi monesta asiasta käydessään neuvolassa, kun hän odotti ensimmäistä lastaan, joka syntyi tänä kesänä.
Jenna sai synnytysvalmennusta etänä videoyhteydellä. Neuvola kehotti häntä kääntymään työterveyshuollon puoleen.
”Vähänkin isompiin tutkimuksiin kehotettiin hakeutumaan työterveyden kautta. Siinä ei ollut järkeä, koska HUS teki lopulta tutkimukset lähetteestä riippumatta”, Jenna kertoo.
”Hoitajan mukaan lähetteitä oli kuitenkin helpompi saada työterveydestä kuin heiltä. Kun tapasin neuvolan kiireisen lääkärin ensimmäistä kertaa, sain hänelle 15 minuutin ajan.”
Mitä on tapahtumassa suomalaisten ylpeydenaiheelle, arkkiatri Arvo Ylpön sata vuotta sitten luomalle neuvolajärjestelmälle?
Hoitaja ei tutkinut sikiön sykettä, sillä laite oli vanha
Hyvinvointialueiden velvollisuus on tarjota perheille tasoltaan yhtenäiset neuvolapalvelut, jotka ”perustuvat huolellisesti toteutettuihin määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja terveysneuvontaan, jossa huomioidaan yksilöiden ja perheiden tarpeet”.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että varsinkin suurissa kaupungeissa palveluissa on puutteita.
Tähän asti ilmainen julkinen neuvola on ollut paikka, joka on luonut tasa-arvoiset lähtökohdat äitiyteen sekä lasten elämän alkutaipaleelle. Mutta näin neuvoloiden palveluita ei ehkä enää koeta.
Jenna sanoo, ettei hän uskalla kokemuksensa perusteella suositella raskautta muille kuin varakkaille, joiden on mahdollista hakeutua yksityiseen neuvolaan.
”Ensimmäisen ja toisen neuvolakäynnin täytimme kyselylomakkeita. Tuntui poskettomalta täyttää itsearvioita tulevasta äitiydestä ja isyydestä, kun kukaan ei kahteen ensimmäiseen käyntikertaan edes tarkistanut, löikö kohdussani syke.”
Terveydenhoitaja sanoi, ettei hän viitsinyt käyttää sykettä mittaavaa doppler-laitetta, koska se oli vanha ja hankala. Hoitaja myös valitti kiirettä eikä juuri kirjannut muistiin tietoja käynneistä.
Raskauden edetessä hoitajapulaan vedottiin yhä useammin. Suunniteltua sektiota ei kannattanut ottaa maanantaille, koska hoitajia ei olisi paikalla tarpeeksi. Niinpä Jennan ja puolison esikoinen syntyi tiistaina.
Jenna kiittää saamansa hoitoa hyväksi kun sitä lopulta sai, mutta sen eteen piti nähdä vaivaa.
”Tutkimuksiin ja hoitoon pääsystä on tehty neuvolassa samanlainen esterata kuin muuallakin terveyskeskuksissa”, Jenna sanoo.
Kun Jenna ja hänen puolisonsa istuivat viimeisessä ultrassa Naistenklinikalla ja lääkäri yritti nähdä kohtuun rikkinäisellä ultralaitteella, heillä alkoi olla jo tottunut olo.
”Toivoimme yhdessä, että kaipa siellä on kaikki hyvin, kun aikaisemminkin on ollut.”
Rapautuuko neuvola? Taustalla lain muutos
Neuvoloiden vaikeudet ovat näkyneet vuodesta 2011 lähtien. Silloin annettiin valtioneuvoston asetus neuvola- ja kouluterveydenhuollosta sekä suun terveydenhuollosta.
Se toi neuvoloille uusia velvoitteita, kuten esimerkiksi koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sen sijaan, että olisi keskitytty yksinomaan raskaana olevaan naiseen ja lapseen.
”Silloin havaittiin, ettei olemassa olevalla henkilöstöllä pystytty hoitamaan lisääntyneitä tehtäviä, mutta kunnat eivät palkanneet riittävästi hoitajia eikä lääkäreitä saatu rekrytoitua tarpeeksi”, kertoo terveystieteiden tohtori, Terveydenhoitajaliiton ex-puheenjohtaja Tiina Mäenpää.
Monilla paikkakunnilla kaikki toimii yhä mallikkaasti, mutta etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa, on pulaa resursseista. Terveydenhoitajaliittoon on tullut palautteita, että osalla odottajista on ollut vastassa eri terveydenhoitaja jopa joka käynnillä.
”Se syö pohjan neuvolatoiminnan ajatukselta, joka perustuu luottamukselliseen suhteeseen odottajan ja terveydenhoitajan välillä. Silloin ongelmiin kyetään puuttumaan ajoissa, mikä on neuvolan ennaltaehkäisevän toiminnan ydintä”, Tiina Mäenpää sanoo.
Lue myös: Tiesitkö, että nämä suomalaisten elämää parantaneet asiat keksittiin 100 vuotta sitten?
Hoitajia jää eläkkeelle ja jäljelle jääneet uupuvat
Jotkut terveydenhoitajat ovat turhautuneet nykyiseen tilanteeseen ja hakeutuneet sairaanhoitajien tehtäviin, joissa palkka on vuorolisineen hieman parempi. Tähän saakka neuvoloiden terveydenhoitajat ovat olleet hyvin sitoutuneita työhönsä.
Viime vuosina myös neuvoloissa pitkään työskennelleitä terveydenhoitajia on eläköitynyt kiihtyvällä tahdilla.
”Nyt kun hoitajia on liian vähän ja heillä on liikaa asiakkaita, työssä jaksamisesta on tullut iso ongelma, Tiina Mäenpää sanoo.
Äitiysneuvolassa yhdellä terveydenhoitajalla saa olla vastuullaan korkeintaan 76 perhettä.
”Onhan se aika paljon, koska perheillä on nykyisin erilaisia huolia, joiden läpi käymiseen menee aikaa. On mielenterveysongelmia, esimerkiksi ahdistuneisuutta, ja ehkä osin sosiaalisen median luomia paineita siitä, että elämän pitäisi olla ruusuista ilman alavireisempiä päiviä.”
Jos vastaanottoajat on päätetty lyhentää jopa 20 minuuttiin, tällaisista ongelmista ei ehditä keskustella.
Pikkupaikkakunnilla henkilöstö on ollut Tiina Mäenpään mukaan pysyvämpää, tosin lääkäreitä on ollut vaikeaa saada. Hän muistelee 1980- ja 1990-lukujen taitetta, jolloin itse työskenteli terveydenhoitajana. Silloin hoitaja ja neuvolalääkäri muodostivat työparin, jonka luona samat asiakkaat kävivät.
”On valitettavaa, ettei tällainen nykyään useinkaan toteudu. Pari vuotta toimineet perhekeskukset, joihin on koottu saman katon alle lasten ja nuorten palveluita, tuovat kyllä uusia mahdollisuuksia monialaiseen yhteistyöhön ja perheiden palveluiden kehittämiseen.”
Odotukset juuri aloittaneita hyvinvointialueita kohtaan ovat kovat.
”Terveyspolitiikkamme on ollut hyvin erikoissairaanhoitovetoista. Jos nyt hyvinvointialueilla alettaisiin painottaa ennaltaehkäisevän työn resursseja, neuvolatoimintaa saataisiin takaisin kehitysuralle.”
”Hoitaja kertoi, että neuvola-aikoja on karsittu todella paljon”
Kun kuopiolainen Erika Särkkä, 27, teki viime helmikuussa positiivisen raskaustestin, hän ryhtyi etsimään netistä tietoa, mille alueelle hän neuvola-asioissa kuuluu ja mihin pitäisi soittaa. Aika raskausviikolle seitsemän järjestyi Kuopion pääterveyskeskukseen.
Vastaanotolla häneltä mitattiin verenpaine ja hemoglobiini, puhuttiin ruokavaliosta ja täytettiin päihdekysely. Hän sai myös niin sanonut haikaratunnukset neuvolan asiakkuuteen. Kaikki oli Erikalle uutta, olihan kyseessä ensiraskaus.
”Terveydenhoitaja sanoi, että aika ultraääneen on raskausviikolle 12 ja lisäsi, ettei sitä ennen tarvitse käydä neuvolassa, ellei ole jotain hätää. Hän kertoi, että neuvola-aikoja on karsittu todella paljon”, Erika kertoo.
Seuraavat viisi viikkoa Erika voi pahoin, mutta ei katsonut tarpeelliseksi kääntyä neuvolan puoleen.
”Etsin tietoa netistä. Raskausseurannan äpeistä näin, mitä kehossani ja lapsella tapahtuu viikko viikolta.”
Ihan hirveää, Erikalle sanottiin, kun soitti neuvolaan
Ultraäänessä käydessään Erika kysyi, milloin hänellä on seuraava neuvolakäynti. Vastaus oli, että Kuopion yliopistollisesta sairaalasta tulee lähete rakenneultraan viikolle 20, eikä sitä ennen ole neuvolakäyntejä.
Näin asian ymmärsivät myös käynnillä mukana olleet puoliso ja Erikan äiti. Mutta kun Erika soitti neuvolaan raskausviikolla 20, siellä todettiin: ”Ihan hirveää.”
Raskausviikoilla 16–18 lääkärin olisi pitänyt tehdä sisätutkimus, kuunnella vauvan sydänäänet ja tehdä monia muita tutkimuksia. Myös sokerirasitustestit olisi pitänyt hoitaa.
”Tällä käynnillä hoitaja oli eri kuin ensimmäisellä kerralla. Hän sanoi, että varmaan haluat vaihtaa hoitajaa, ja sanoin kyllä”, Erika sanoo.
Erika kertoo lääkärin moittineen häntä siitä, ettei hän ollut ottanut asioista selvää. Se tuntui hyvin epämiellyttävältä.
Laiminlyönnistä tehtiin haittatapahtumailmoitus Valviraan, joka on terveys- ja sosiaalialan valvontavirasto.
Vaikka Erika ei itse koe saaneensa tähän mennessä neuvolasta hyvää palvelua, hänen lähipiirissään on myös positiivisia kokemuksia.
”Esimerkiksi siskoni neuvolakokemukset Kerimäeltä ovat olleet ihan toisenlaiset kuin omani. Siellä kaikki tuntuu toimivan.”
Korona karsi neuvolan palveluita, eikä entiseen ole palattu
Suomalaisen neuvolatoiminnan kehittäjänä THL:ssä vuosikymmeniä toiminut dosentti, terveystieteiden tohtori Tuovi Hakulinen sanoo, että koronapandemian aikaiset toimintatavat ovat jääneet käyttöön.
”Heti pandemian alussa neuvolahenkilöstöä lähdettiin siirtämään koronaan liittyviin työtehtäviin ja terveystarkastuksia ryhdyttiin omavaltaisesti vähentämään ja siirtämään tuonnemmaksi.”
Ennen koronaa neuvolapalvelut olivat Hakulisen mukaan hyviä ja tasalaatuisia. Lakisääteiset tarkastukset, neuvonta, perhevalmennukset, kotikäynnit ja seulontatutkimukset järjestettiin kaikille yhdenvertaisesti.
Pandemian myötä osa palvelusta, kuten perhe- ja synnytysvalmennus, muutettiin etäpalveluiksi. Joillain paikkakunnilla isät eivät saaneet mennä neuvolaan tai osallistua oman lapsensa syntymään heti alusta lähtien.
Hakulinen ei pidä hyvänä sitä, että vastuuta vieritetään raskaan olevalle: että tämän pitää itse ottaa selvää, mitä äitiysneuvolassa tapahtuu.
”Palvelut tulee esitellä neuvolan asiakkaille.”
Tiina luuli vitsiksi sitä, että raskausfysioterapia järjestetään etänä
Helsinkiläinen Tiina, 41, odottaa toista lastaan. Esikoinen on 5-vuotias. Ensiraskauteen verrattuna neuvolapalvelut ovat hänestä heikentyneet.
”Luulin ensin vitsiksi sitä, että fysioterapia pidetään etäyhteydellä Teamsissa. Mutta totta se oli. Laitoin palautetta kaupungille, josta vastattiin, ettei ole resursseja eikä tiloja.”
Hänestä raskaus ei ole asia, jota voi hoitaa etänä. Kun vielä viisi vuotta sitten perheet kokoontuivat terveysaseman ryhmähuoneeseen kuulemaan synnytyksestä, nyt myös perhevalmennus on etänä.
Sitä hän ihmettelee, miten Helsingissä julkinen terveydenhuolto on päästetty tähän jamaan. Suurin haaste Tiinalle on ollut aikojen saaminen. Keskitetyn ajanvarauksen takaisinsoittopalvelusta soitetaan kun soitetaan, ja ajat tuntuvat olevan kortilla. Tiinaa on juoksutettu kolmeen eri perhekeskukseen eri puolille Helsinkiä.
”Se on ollut lähinnä sellaista jutustelua tunnin ajan. Ilmeisesti tärkeintä on bongata päihteidenkäyttäjät ja muut riskitapaukset. Muille odottajille sisältö saattaa jäädä hieman pintapuoliseksi. Toisaalta kun vastassa on aina eri hoitaja, on saanut erilaisia näkökulmia raskauteen.”
Ovatko nykyäidit myös hyvin tiedostavia ja osaavat vaatia itselleen asioita?
”Voi olla. En halua haastaa terveydenhoitajia neuvolakäynnillä, mutta toivon, että jos he eivät tiedä jotain asiaa, sanoisivat sen.”
Neuvola ei kertonut juuri mitään synnytyksestä etukäteen
Tiinan mielestä laajat verikokeet olisi minimiasia raskaana oleville. Niissä voi selvitä asioita, jotka vaikuttavat myös seuraavaan sukupolveen.
”Esimerkiksi ferritiini- tai d-vitamiinikokeita ei saa julkiselta puolelta”, väsymyksestä kärsinyt Tiina kertoo.
Jo esikoista odottaessaan hän pettyi siihen, miten huonosti odottajaa valmisteltiin synnytykseen.
”Jos en olisi itse ottanut selvää, en olisi tiennyt juuri mitään synnytyksestä ennen h-hetkeä. Luulen, että tosi moni ei tiedäkään ja ajattelee, että kyllä ne lääkärit jotenkin saavat lapsen ulos.”
Itse hän maksoi yksityisen doulan tuekseen synnytykseen.
”Synnyttäneiden määrä todennäköisesti laskee osin senkin vuoksi, että synnytyspelko lisääntyy”, Tiina arvelee.
Yksityiselle puolelle hakeutuminen huolettaa
Myös Tuovi Hakulinen sanoo, että raskaana olevat hakeutuvat enenevissä määrin yksityisiin palveluihin.
”Olen tästä huolissani, koska yksityisellä puolella vastaanottotoiminta on erilaista. Raskauden huolellinen seuranta toteutuu varmasti sielläkin, mutta toteutuuko terveysneuvonta sekä koko perheen tapaaminen samassa määrin kuin julkisella puolella?”
Hakulisen mukaan tutkimukset kertovat, että omalla terveydenhoitajalla ja lääkärillä on suuri vaikutus hoidon laatuun, asiakastyytyväisyyteen sekä tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen. Siten saadaan myös kustannussäästöjä, sillä jos ongelmat pääsevät kehittymään syöksykierteeksi, se tulee kalliimmaksi.
Hakulinen tunnistaa nykyiset ongelmat, mutta korostaa, että neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyissä valtaosa vanhemmista on hyvinkin tyytyväisiä sekä äitiys- että lastenneuvolapalveluihin, joiden käyttöaste lähentelee sataa prosenttia.
”Tuntuu, että on paljon niin sanottua negatiivisuusharhaa, kun somessa tulee esille enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita”, Tuovi Hakulinen sanoo.
Suomalaisesta neuvolamallista otetaan yhä myös mallia maailmalla, tällä hetkellä esimerkiksi Japanissa.
Lue myös Seura.fi: Arvo Ylppö auttoi muita mutta kärsi omassa elämässään menetyksistä
Juttu on julkaistu Kotiliedessä19/2023.
Lue myös Kaksplus.fi: Tulevaisuuden neuvolassa olisi molemmille vanhemmille omia neuvolakäyntejä – tällainen voisi olla neuvola tulevaisuudessa
Kommentoi
Kommentoi juttua: Lääkäri yritti nähdä kohtuun rikkinäisellä ultralaitteella – mitä ylistetyille neuvoloille on tapahtunut? 5 synnyttäjää kertoo