Ravitsemusterapeutti listaa 5 asiaa, joita ei koskaan tekisi itse – näihin villityksiin ei kannata haksahtaa
Ravitsemuksesta on tullut bisnes, jossa erilaisia tuotteita ja dieetteja markkinoidaan terveysväitteillä, joilla ei välttämättä ole todellisuusperää. Ravitsemusterapeutti kertoo, mitä ohjeita hän itse noudattaisi ja mitkä hän ohittaisi.
Ravitsemus on yksi terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivistä. Oikeanalainen ravinto auttaa jaksamaan ja ehkäisee erilaisia sairauksia. Samaan aikaan ravitsemuksesta on tullut myös bisnes, jota edistetään erilaisilla harhaanjohtavilla huuhaaväitteillä.
Mitkä ravitsemustrendit ammattilainen itse ohittaisi? Entä mitkä tuotteet hän jättäisi hyllyyn? Mehiläisen laillistettu ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen kertoo viisi asiaa, joita hän ei koskaan tekisi itse.
1. Aamupalan väliin jättäminen
Ruottinen kohtaa vastaanotollaan viikoittain asiakkaita, jotka eivät syö lainkaan aamupalaa. Itse hän jättää aamupalan syömättä ainoastaan silloin, jos laboratoriokokeet edellyttävät paastoamista.
Aamupala on Ruottisen mukaan tärkein ateria ihmisen elimistön toiminnan kannalta.
”Maksan tuottamat sokeri- eli elimistön polttoainevarastot alkavat olemaan yöllisen paaston jälkeen tyhjät. Siksi veren sokeritasapaino on hyvä saada kuntoon aamulla. Iäkkäillä ihmisillä yöpaasto saa olla enintään 11 tuntia. Se kertoo aamupalan ja ateriarytmin tärkeydestä”, Ruottinen sanoo.
Matala verensokeri voi aiheuttaa heikotusta, tärinää, huimausta ja silmien sumenemista.
Jotkut jättävät aamupalan väliin ennen aamutreeniä pudottaakseen painoa. Ideana on, että kun elimistö ei saa polttoainetta aamupalasta, se alkaa valmistaa sitä elimistön rasvakudoksesta. Aamupalan pois jättäminen on kuitenkin huono painonhallintakeino.
”Olen laskenut, että siinä saattaa pudottaa rasvaa muutaman gramman. Painonpudotuksen kannalta muutamalla grammalla ei ole merkitystä.”
Aamupalattomuus voi kostautua päivällä tai illalla. Nälkäisenä napostelun tarve lisääntyy ja annosten koot kasvavat. Lounas ahdetaan suuremmalla todennäköisyydellä vatsaan tavanomaista nopeammin, jolloin vatsaan tulee ilmaa ja se turpoaa.
Säännöllinen ateriarytmi pitää veren sokeripitoisuuden tasaisena, edistää ruoansulatusta ja auttaa jaksamaan. Se auttaa myös syömään kohtuullisesti, mikä puolestaan helpottaa painonhallintaa.
2. Viljatuotteista luopuminen
2010-luvun alussa leivästä luopuminen oli muotia. Karppaus eli hiilihydraattien karsiminen ruokavaliosta tuli tutuksi etenkin painonpudottajille. Ruottista keskustelu ”viljattomuudesta” ärsyttää.
”Viljatuotteet ovat tärkeä osa ruokavaliota, sillä ne ovat erittäin merkittävä kuidunlähde. Kuitu ennaltaehkäisee sairauksia, kuten syöpä- ja verisuonisairauksia, ylläpitää ruoansulatuskanavan toimintaa ja tasaa verensokeria. Pelkästään kasviksista on erittäin hankala saada riittävästi kuitua”, Ruottinen sanoo.
Viljattomasta ruokavaliosta apua yrittävät hakea myös vatsavaivaiset. Leivättömyys ei kuitenkaan Ruottisen mukaan ole ratkaisu vatsavaivoihin edes keliaakikolle.
”Keliaakikot eivät voi käyttää perinteisiä viljoja, kuten vehnää, ohraa tai ruista, mutta keliaakikonkaan ruokavalio ei ole viljaton. Ne viljatuotteet, jotka eivät sovi, pitäisi korvata muilla sopivilla viljatuotteilla. Keliaakikolle sopivat esimerkiksi hirssi, tattari, maissi ja kvinoa”, Ruottinen sanoo.
Päivässä nautittavien viljatuotteiden määrä riippuu energiankulutuksesta. Kevyttä istumatyötä tekevä ihminen tarvitsee kuusi vilja-annosta päivässä, runsaasti fyysistä liikuntaa harrastava yhdeksän. Yksi viljatuoteannos vastaa yhtä desilitraa puuroa, yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa aterialisäkettä.
3. Rasvaseosten ja normaalirasvaisten tuotteiden päivittäinen käyttö
Ruottinen ei itse nauttisi säännöllisesti kevytmaitoa, kermajuustoa eikä voista ja margariinista sekoitettuja rasvaseoksia. Tällaiset normaalirasvaiset eläinperäiset tuotteet sisältävät kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa. Se nostaa kolesterolia ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, matala-asteiseen tulehdukseen ja syöpäsairauksiin.
”Jos juo kolme lasia kevytmaitoa päivässä, se tarkoittaa vuositasolla kolme kiloa ylimääräistä rasvaa. Kuusi viipaletta tavallista kermajuustoa päivässä teettää yli 11 kiloa ylimääräistä rasvaa vuodessa”, Ruottinen sanoo.
Siksi Ruottinen vaihtaisi normaalirasvaiset tuotteet rasvattomiin tai vähärasvaisiin tuotteisiin. Kovia rasvoja sisältävien rasvaseosten sijaan hän suosisi kasviperäisiä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja margariinia.
Ruottinen törmää työssään ajoittain väitteisiin, joiden mukaan margariinit olisivat terveydelle haitallisia niiden sisältämien lisäaineiden vuoksi. Tyypillisimmät margariinin valmistuksessa käytettävät lisäaineet on kuitenkin tehty ihmisille tutuista elintarvikkeista, kuten soijapavuista, rasvasta, palkokasveista, sitrushedelmistä, ruokasoodasta ja pihlajanmarjoista.
”En tiedä yhdenkään lehmän lypsäneen voitakaan. Kyllä sekin pitää prosessoida eli valmistaa. Ihmiset pelkäävät lisäaineita, koska ne eivät ole luonnollisia. Mutta myöskään kaikki, mikä tulee luonnosta, ei ole terveellistä. Esimerkiksi kärpässienet ovat myrkyllisiä”, Ruottinen sanoo.
Kovista rasvoista ei Ruottisen mukaan tarvitse kuitenkaan täysin luopua. Kun päivittäiset valinnat ovat kunnossa, voi silloin tällöin hyvällä omalla tunnolla nauttia vaikka juustoja jälkiruoaksi.
4. Sokerin käytön lopettaminen kokonaan
Kun karppausbuumi laantui, pinnalle nousi sokerittomuuden ihannointi. Ruottinen on kohdannut uransa aikana väitteitä siitä, että sokeri olisi elimistölle myrkyllistä. Tällaiset väitteet ovat hänen mukaansa liioiteltuja ja turhaa pelon lietsomista.
”Sokerihysteria on tämän päivän muoti-ilmiö. Kaikesta sokerista luopumiseen ei ole perusteita. Ihan samaa yhdistettä on marjoissa ja hedelmissäkin”, Ruottinen sanoo.
Ruottinen ei ole koskaan ollut sokerilakossa, eikä sokerin kieltäminen hänen mielestään ole tarpeellista muillekaan. Kun makeisilla ja leivonnaisilla aiemmin herkutellut ihminen kieltää itseltään sokerin kokonaan, voi käydä niin, että jossain kohtaa homma karkaa lapasesta ja makeaa tulee syötyä kaksin käsin.
”Ihmismieli toimii niin, että kaikki kielletty kiinnostaa. Siksi peräänkuulutan kohtuutta. Sokeri ei ole täysin kielletty keneltäkään. Ruokapyramidinkin huipulta löytyy sokerin lähteitä”, Ruottinen sanoo.
Sokeria voi Ruottisen mukaan nauttia halutessaan vaikka päivittäin, kunhan määrä pysyy kohtuullisena. Keskimääräisestä päivittäin saatavasta kokonaisenergiasta sokeria saisi ravitsemussuositusten mukaan olla enintään 10 prosenttia.
Piilosokerin suhteen Ruottinen olisi tarkkana. Piilosokerilla tarkoitetaan sokeria, joka ei näy ruoassa kiteinä. Tällaista sokeria saattaa löytyä yllättävistäkin tuotteista. Esimerkiksi jogurttijuomassa voi olla 13 sokeripalaa.
”Elintarvikkeiden sokerimääriä kannattaa tarkkailla maalaisjärjen kanssa. Hysteriaan ei ole tarvetta, kun suosii arjessa vähäsokerisia tai sokerittomia tuotteita”, Ruottinen sanoo.
5. Mehu-kivennäisvesien ja makuvesien säännöllinen nauttiminen
Vesi on paras janojuoma. Mehua sisältävät makuvedet Ruottinen jättää suosiolla hyllyyn, sillä mehu aiheuttaa hampaille haitallista happohyökkäystä. Lisäksi tällaisissa juomissa on runsaasti sokeria ja ylimääräistä energiaa.
Mehu-kivennäisvesien sijaan Ruottinen nauttisi maustamattomia kivennäisvesiä, jotka ovat pH-arvoiltaan neutraaleja eivätkä sisällä lisättyä sokeria. Kivennäisvesi tarkoittaa vettä, jonka mineraalipitoisuus on juomavettä suurempi.
Ruottinen kehottaa huomioimaan myös juoman suolapitoisuuden. Runsas suolan saanti on haitallista esimerkiksi verenpainetautipotilaalle. Kivennäisvesi ei sisällä juurikaan suolaa, eli tässä tapauksessa natriumia, toisin kuin vichy-vesi, joka sisältää runsaastikin natriumia.
Lue myös Anna.fi: Miten eroon toiminnallisista vatsavaivoista? Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen: ”Tiukka ruokavalio voi aiheuttaa stressiä ja vain pahentaa oireita”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ravitsemusterapeutti listaa 5 asiaa, joita ei koskaan tekisi itse – näihin villityksiin ei kannata haksahtaa