Kuinka usein omia kolesteroliarvoja kannattaa seurata? Erikoislääkäri vastaa 11 kysymykseen kolesterolista

Korkea kolesteroli ei tunnu miltään ja viestittelee usein vasta silloin, kun on tosi kyseessä. Onneksi kolesterolin nousun voi estää elintavoilla.

Mitä tiedetään juuri nyt kolesterolista ja sen hoidosta? Kysyimme tätä dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Helena Miettiseltä, jolta ilmestyi keväällä kirja Hoida kolesteroli ajoissa (Minerva).

1. Hyvä ja paha kolesteroli, mitä eroa niillä on?

Kolesteroli on rasva-aine, joka kulkee verenkierrossa lipoproteiineihin pakattuna. Siitä tulee hyvää tai pahaa sen mukaan, mihin se elimistössä päätyy.

HDL-lipoproteiini kuljettaa kolesterolia pois valtimoista, ja siksi HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi. LDL-kolesterolia sanotaan pahaksi kolesteroliksi, sillä liian suurina määrinä se ahtauttaa valtimoita. Tämä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Lue myös: Näillä arkisilla valinnoilla pidät huolta sydämesi terveydestä

2. Onko korkeasta kolesterolista toisille ihmisille enemmän haittaa?

Korkea kolesteroli ei ole ainoa valtimotautien riskitekijä. Muita vaaratekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine, diabetes, ylipaino, vyötärölihavuus, tupakointi ja sukurasite. Jos ihmisellä on näistä jokin, päälle tuleva korkea kolesteroli lisää sairastumisriskiä merkittävästi. Omaa sairastumisriskiä voi selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta löytyvällä Finriski-laskurilla.

Noin 10 000 suomalaisella on FH-tauti. Se on perinnöllinen sairaus, jossa geenivirhe nostaa kolesterolin vaarallisen korkeaksi. FH-tautia sairastavan riski saada sepelvaltimotauti on terveeseen ihmiseen verrattuna vähintään kymmenkertainen.

Lue myös: Sepelvaltimotauti kehittyy vaivihkaa – näin tunnistat oireet ja pienennät riskiä sairastua tautiin, joka voi kaataa saappaat jalassa

3. Millaisiin kolesteroliarvoihin kannattaa pyrkiä?

Terveellä ihmiselle ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo on alle 5,0 millimoolia litrassa. Sen lisäksi seurataan LDL- ja HDL-kolesterolien suhdetta ja veren triglyseridejä. Suuri HDL-arvo voi tasata LDL:n vaikutusta. Suositeltava LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l ja HDL-kolesteroli miehillä yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l.

Yhtä kaikille sopivaa kolesteroliarvoa ei kuitenkaan ole. Jos ihmisellä on paljon riskitekijöitä, esimerkiksi suositeltava LDL-arvo on alle 1,4.

4. Miten kolesteroliarvoja parannetaan?

Kolesteroliin voi vaikuttaa elintavoilla: ruokavaliolla ja liikkumisella. Mitä useamman muutoksen niissä pystyy tekemään, sitä parempia tuloksia tulee.

Verisuonille hyvässä ruokavaliossa on runsaasti kuituja ja kasviksia ja vähän kovaa eläinperäistä rasvaa, mutta mukavasti pehmeää kala- ja kasvirasvaa. Kookosrasva ja palmuöljy sisältävät kovaa rasvaa.

Tupakointi on kolesterolinkin kannalta huono asia. Se vauhdittaa kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin.

Sepelvaltimotauti kehittyy hitaasti, jopa vuosikymmenten aikana. Valtimoiden kovettuminen voi alkaa jo lapsuudessa. Lapsena omaksutut terveelliset elintavat suojaavat myöhemmin sydäntä ja verisuonia.

Lue myös: Tällainen on DASH-ruokavalio, joka alentaa verenpainetta ja kolesterolia – ja saa myös painon laskemaan

5. Jotkin elintarvikkeet alentavat kolesterolia. Onko niistä hyötyä?

Ruokavalio laskee korkeaa kolesterolia kymmenisen prosenttia. Kolesteroli voi laskea neljänneksellä, kun ruokavalioon yhdistetään kasvistanoleita ja -steroleita sisältäviä tuotteita, kuten levitteitä ja jukurtteja.

Kasvisstanolit ja -sterolit estävät kolesterolin imeytymistä ohutsuolesta elimistöön. Ne tehoavat vain, jos niitä käyttää säännöllisesti ja tarpeeksi. Yksi jukurtti sisältää päivittäin tarvittavan annoksen.

Lue myös Anna.fi: Kärsitkö korkeasta kolesterolista? Vältä silloin näitä ruokia ja juomia

6. Mitä luonnonmukaisia keinoja kolesterolin alentamiseen on?

Elintapamuutokset ovat luonnonmukaisia keinoja, toisin kuin punariisin käyttö – vaikka niin usein ajatellaankin. Punariisivalmisteet ovat erilaisten teollisten puhdistus- ja jalostustoimien lopputuloksia.

Punariisissä on rakenteeltaan samanlaista ainetta kuin kolesterolilääkkeessä. Vaikka punariisi laskee jonkin verran kolesterolia, lääkärit eivät suosittele sen käyttöä.

Tutkimustulokset punariisin tehosta vaihtelevat, samoin tutkimuksissa käytetyt valmisteet. Mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa on vaikea arvioida.

Lue myös: Kolesteroli alas kahvia vaihtamalla – yllättävä pahis kupissa

7. Koska tarvitaan lääkitystä?

Lääkkeitä mietitään, jos elintaparemontti ei auta muutamassa kuukaudessa riittävästi ja potilaalla on useita riskitekijöitä.

Statiinit ovat ensisijainen lääke. Osalle potilaista tulee niistä haittoja ja kaikilla ne eivät onnistu laskemaan kolesterolia tarpeeksi.

Uudet PCSK9-estäjä-lääkkeet voivat laskea veren LDL-kolesterolipitoisuutta jopa 50 prosenttia. Ne ovat pistettäviä lääkkeitä ja kalliita.

8. Uskaltaako lääkkeitä käyttää?

Lääkkeet ovat yleensä turvallisia käyttää. Statiineilla on haittansa, joista tunnetuimpia ovat lihasvaivat. Suuret annokset, perinnölliset tekijät, ikääntyminen, muut sairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutukset altistavat statiinien haitoille.

Lääkehoitoa saavaa potilasta seurataan säännöllisesti laboratoriokokeilla. Jos lääke ei sovi, annosta voidaan pienentää tai kokeilla toista statiinia, kolesterolin imeytymisen estäjiä tai PCSK9-estäjiä.

Elimistö tarvitsee kolesterolia esimerkiksi solukalvojen rakennusaineeksi ja hormonien ja D-vitamiinin tuotantoon. Koska se on tärkeä, sen määrään puuttuminen lääkkeillä voi mietityttää. Kolesterolia ei voi laskea lääkkeillä eikä muillakaan keinoilla liian alhaiseksi.

9. Kuinka usein omia kolesteroliarvoja kannattaa seurata?

Naisten kannattaa alkaa seurata veren rasva-arvoja ja niihin liittyviä riskejä viimeistään 50-vuotiaasta lähtien ja miesten kymmenen vuotta aiemmin. Jos tilanne on hyvä, seuraavan kerran arvot tarkistetaan 3–5 vuoden päästä.

Jos suvussa on varhaista sepelvaltimotautia tai korkeita kolesterolipitoisuuksia, oma sairastumisriski on hyvä selvittää jo nuorena.

Seurantaväli tihenee, jos tulee uusia riskitekijöitä, kuten ylipainoa.

Lue myös: Tavoitteena 10 kilon painonpudotus? Näin lasket perusaineenvaihduntasi ja onnistut vihdoin

10. Miksi vaihdevuosien jälkeen kolesteroli joutuu entistä tarkempaan syyniin?

Estrogeeni suojaa naisen sydäntä, sillä se nostaa HDL-kolesterolia. Kun estrogeenin antama suoja vaihdevuosissa loppuu, HDL-kolesteroli tahtoo naisella laskea miehen kanssa samalle tasolle ja LDL-kolesteroli nousta.

Vaihdevuosissa aineenvaihdunta hidastuu ja paino nousee, mikä kohottaa kolesterolia. Kun nainen vaihdevuosissa satsaa terveellisiin elintapoihin, hän hankkii itselleen lisää elinaikaa.

Lue myös: Vaihdevuosien oireita voi helpottaa – näin tunnistat ja hoidat

11. Onko suomalaisten syytä olla huolissaan kolesterolista?

Suomalaisten keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo on 5,2 mmol/l. Terveellä ihmisellä se ei juurikaan lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Muut riskitekijät kohottavat valtimotaudin vaaraa, ja suomalaisilla vaaratekijöitä riittää. Joka kolmas suomalainen on ylipainoinen. Moni sairastaa korkeaa verenpainetta tai diabetesta tietämättään.

Valtimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Siksi kannattaa panostaa elintapoihin ja estää, ettei omalle kohdalle kasaudu muita riskitekijöitä.

Avainsanat

Keskustelu

Statiinien tutkimuksessa vallitsee massiivinen harha, joka lähtee jo niiden perimmäisestä käyttötarkoituksesta. Niillä pystyy alentamaan veren LDL-kolesterolin tasoja, mutta varsinainen hyöty sydänsairauksien ehkäisyssä on 1-2 prosentin luokkaa, jos sitäkään. Valtaosa ihmisistä syö statiineja turhaan: 60 ihmisen pitää syödä niitä 5 vuotta, että 1 säästyisi sydänkohtaukselta ja samaan aikaan yksi 50:stä saa tyypin 2 diabeteksen, muistisairauden ja 1:lle kymmenestä tulee pysyviä lihasvaurioita.

”…older age (β = .29, P < .001) and statins (β = .23, P = .004) were related to greater amyloid deposition."

"Post hoc tests showed that (statin)treated subjects had higher cortical amyloid than untreated subjects with hypercholesterolemia"

Jos otetaan keskimääräinen vahvuus ja keskimääräinen pakkauskoko niin tabletin hinnaksi tulee n. 17 senttiä. Kun suomalaisista n. 500 000 syö statiineja turhaan, tulee päivähinnaksi 85 000 €. Vuodessa turhia kustannuksia statiineista kertyy siten 31 025 000 €.

https://www.dadm.alzdem.com/article/S2352-8729(16)30016-1/fulltext

Kolesterolilääkitys voi moninkertaistaa riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Yli kaksi vuotta statiineja käyttäneiden sairastumisriski oli yli kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet statiineja.

https://www.sciencedaily.com/releases/2019/06/190625102434.htm

Ongelmallinen rasva on vain se, jota maksa tekee hiilihydraateista ja eikä silloinkaan oikeastaan rasva vaan ne LDL-paketit, joita tarvitaan paljon kuljettamaan tuota hiilihydraateista syntyvää rasvaa ja joka näkyy labra-arvoissa korkeana fp-Trigly -tasona. Hyvin usein voisi todeta, jos fp-Trigly -arvo on yli 1 mmol/l, niin ruoassa on liikaa hiilihydraatteja ja silloin on verisuonet vaarassa.

Eläinrasvat eivät nosta huonoa eli LDL kolesterolia. Myöskään syöty kolesteroli nostaa hyvin vähän tai ei lainkaan huonoa eli LDL kolesterolia.

Liialliset hiilihydraatit nostavat huonoa kolesterolia. Tämä on tiedetty jo viimeiset 30 vuotta, mutta edelleen virallinen taho valehtelee tästäkin asiasta meille tavallisille kuluttajille. Myös lääkäreille opetetaan rasvaoppi, joka ei pidä paikkaansa, että luonnolliset eläinrasvat lihottavat, sairastuttavat ja tukkivan verisuonemme, joita sitten täytyy statiineilla puhdistaa.

Hiilarit -> asetyyli-koentsyymi-A -> (moni välivaihe) -> kolesteroli

Tämä kaikki löytyy kymmenistä laajoista tutkimuksista, joita kansainvälinen tiedeyhteisö on julkaissut. Rasvasodassa Suomi alkaa olemaan viimeinen vastarannan kiiski. Tyydyttyneet eli eläinrasvat eivät aiheuta sydän- ja verisuonitauteja, vaan pikemminkin ehkäisevät niitä. Tätä tukevaa aineistoa on nykyisin vähintään kirjastollinen. Suomalaiset viranomaiset vetoavat edelleen 1970-luvulta peräisin olevaan Ancel Keysin 7 maan tutkimukseen, joka on kumottu useissa yhteyksissä aikapäiviä sitten. Se on virheellinen ja valheellinen tutkimus, joka lobattiin elintarviketeollisuuden avustuksella ravintosuosituksiin USAssa ja sittemmin muissa länsimaissa. Menneet valheet on kumottava.

Ei voi tai muut luonnolliset eläinrasvat tuki suonia vaan runsaat hiilihydraatit, jonka vuoksi maksa joutuu tekemään valtavan määrän LDL-partikkeleita, jotta hiilihydraateista syntynyt rasva eli triglyseridit saadaan siirrettyä rasvasoluihin. Kun sitten näitä LDL-partikkeleita on paljon, paljon veressä, niin nämä tarttuvat verisuonten vauriokohtiin. Mukana tietenkin niissä oleva kolesteroli mutta syy ei ole syödyn rasvan eikä kolesterolin, joka on elimistön oleellinen rakennus- ja korjausaine. Kolesterolia on eniten aivoissa ja esim. silmän verkkokalvot tarvitsevat sitä paljon kestääkseen valon jatkuvaa rasitusta.

Näitä verisuonten vaurioita taas syntyy esim. tupakoinnista, ympäristömyrkyistä, raskasmetalleista kuten elohopea ja lyijy sekä syötyjen hiilihydraattien nostamasta verensokerista. Glukoosi on tosiasiassa melkeinpä myrkkyä elimistölle, kun sen pienikin nousu lähtee heti tuhoamaan elimistön valkuaisaineita ja tekee niistä ”marenkia”.

CARBOHYDRATES, NOT ANIMAL FATS, LINKED TO HEART DISEASE ACROSS 42 EUROPEAN COUNTRIES

https://rosemarycottageclinic.co.uk/blog/2017/11/19/carbohydrates-not-animal-fats-linked-to-heart-disease-across-42-european-countries/

Liika hiilihydraatti on sydänterveyden kannalta haitallista ja sitä huonommaksi rasva-arvot muuttuvat.

Liika hiilihydraatti nostaa erityisesti veren triglyseridi- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia. Lisäksi niin sanotut apolipoproteiinipitoisuudet suurenevat, mikä viittaa lisääntyneeseen sydänsairausriskiin.

Elimistö voi varastoida sokerin sisältämää ylimääräistä energiaa pitkäaikaisesti vain muuttamalla sitä rasvaksi. Tästä syystä osa maksaan kertyvästä sokerista muuttuu triglyseridiksi eli rasvaksi.

Maksa pyrkii pääsemään eroon kertyvästä rasvasta siten, että se erittää sen vereen niin sanottuna VLDL-lipoproteiinina. Se sisältää pääosin triglyseridejä mutta myös kolesterolia. VLDL puolestaan on LDL:n eli niin sanotun pahan kolesterolin esiaste, jota muodostuu, kun triglyseridit on pilkottu pois lihaskudoksessa polttoaineeksi ja rasvakudoksessa varastoitavaksi.

Lähde: sydänliitto, duodecim

——————–

Kohonnut verensokeri on hankala asia, kun sokeri reagoi koko elimistössä kaikkien valkuaisaineiden kanssa ja rikkoo niiden normaalin toiminnan. Siksi verensokerin pitäminen alhaalla on oleellisen tärkeä ja tähän paras lääke on jättää hiilihydraattipitoiset ruoat niin vähiin, että verensokeri ja veren insuliinitaso pääsee normalisoitumaan.

——————-

Sellainen tarkennus, että maksan tuottamat triglyseridit kulkevat LDL ApoB100 -paketeissa ja suolesta lähtevät syödyt triglyseridit LDL ApoB48 -paketeissa. Kun nuo LDL ApoB100 -paketit tulevat rasvasolun luo, niin triglyseridit jäävät sinne ja tyhjät, tiiviit LDL ApoB100 -paketit palaavat maksaan ja tällä paluumatkalla pieninä ja tiiviinä ne ovat herkkiä tarttumaan verisuonten vauriokohtiin. Näitä vaurioita taas synnyttää mm. korkea verensokeri ja korkea insuliinitaso, joiden taustalla on runsaat syödyt hiilihydraatit. Tuo korkea verensokeri vielä ”sokeroi” näiden LDL ApoB100 -pakettien proteiinikuoria ja maksa ei tunnista silloin niitä enää ja ne jäävät pyörimään pidemmäksi aikaa verenkiertoon ja se vain lisää tarttumisriskiä. Jos vielä syö runsaasti monityydyttymättömiä siemenöljyjä, jotka ovat herkästi hapettuvia, niin sellaiset LDL partikkelit, joissa on hapettunutta rasvahappoa mukana, on yksi pahimmista riskitekijöistä valtimoiden kannalta.

Sen verran rasvoista, että erityisesti aivot, hermosto ja silmien verkkokalvot tarvitsevat runsaasti kolesterolia toimiakseen tehokkaasti ja palautuakseen erilaisista rasituksista. Kuidut ovat myös hyviä, kun suoliston bakteerit tekevät niistä butyraattia eli voihappoa sekä sen suoloja ja estereitä. Butyraatti on oleellinen ravintoaine suoliston soluille, jota ilman ne kärsivät pahasti ja voivat jopa kuolla. Nimensä mukaisesti butyraattia on juuri voissa ja äidinmaidossa suojaamassa ja ravitsemassa vastasyntynyttä heti ensimmäisestä ateriasta. Yksi tärkeimmistä ketoaineista on betahydroksiBUTYRAATTI ja aivot toimivat sillä jopa paremmin kuin glukoosilla ja tätä ominaisuutta on hyödynnetty jo sata vuotta mm. epilepsian hoidossa.

Dementiaa eri muodoissaan sanotaan usein olevan aivojen diabetes, jonka taustalla on tämän tästä tai jatkuvasti kohollaan oleva verensokeri. Kuidut kannattaa mieluummin saada maanpäällisistä vihanneksista ilman viljojen runsaita hiilihydraatteja.

Kolesteroli on elimistön rakennus- ja korjausaine, joka on hyvin oleellinen asia esim. silmän verkkokalvoilla, jotta ne kestävät valon rasitusta. Kolesteroli on kaikkien eläinten ja siis myös ihmisenkin solujen tärkeä rakennusaine ja poikkeamme tässä kohtaa kasveista. Kolesteroli kulkee veressä proteiinipaketeissa kuten LDL ja HDL. Näiden pakettien sisällä oleva kolesteroli ei ole vaarallista mutta erityisesti nämä LDL-partikkelit voivat olla riski erityisesti tilanteessa, jossa ravinto sisältää runsaasti hiilihydraatteja, joka nostaa verensokeria. Silloin LDL-partikkeleita on paljon ja kohonnut verensokeri vaurioittaa niiden proteiinikuorta ja maksa ei enää tunnista niitä vaan ne jäävät kiertämään verenkiertoon. Kun tuo kohonnut verensokeri on vielä vaurioittanut verisuonten seinämiä, niin nuo vaurioituneet LDL-partikkelit tarttuvat herkästi juuri niihin kohtiin. Eli hiilihydraatit ei rasva on ongelman syy.

Lääketehtaat saavuttavat tänäkin vuonna pelkästään jo statiineista n. 1000 mrd USD:n myynnin. Suomessa kovin moni ei tästä puhu ääneen mutta jo Ruotsissa tilanne on toinen ja esim. Kanadassa yli 4500 lääkäriä ja terveydenhuollon ammattilaista pyrkivät aktiivisesti muuttamaan tätä teollisuusvetoista lääke- ja ravintosuositusten maailmaa perustumaan todelliseen tutkittuun tietoon.

Kolesteroliasiassa tulisi ensimmäisenä kyseenalaistaa se raja 5,0, mihin se perustuu, koska ikääntyessään kolesterolitason tulisi nousta jonnekin 6-7 tasolle, eikä sitä pitäisi millään lääkkeellä estää.

Merkittävin kolesterolitason nostaja ja ylläpitäjä on liian suuren hiilarien määrän saanti, jonka vuoksi maksa käsittelee hiilareita muuttaen osan energiaksi osa menee lihasten ja maksan glykogeenivarastoihin, osa rasvakudokseen osasta maksa tuottaa lipoproteiinia ja laskee sitä verenkiertoon LDL-lipoproteiinina, joka sisältää sitä ”pahaa kolesterolia”, jonka arvo, määrä sitten veressä nousee.

Hiilarien saannin rajoittaminen elimistön tarpeen ja kulutuksen mukaisesti on tehokkaampi ja luonnollisempi tapa hallita kolesterolitasoja, kuin keinotekoiset rasvalevitteet ja lääkkeet.

Kommentoi juttua: Kuinka usein omia kolesteroliarvoja kannattaa seurata? Erikoislääkäri vastaa 11 kysymykseen kolesterolista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X