Terveys

Kova stressi saattoi laukaista Lauran, 28, kilpirauhassairauden – laihtuminen ja mielialanvaihtelut saivat selityksen

Vasta kilpirauhasen poisto toi avun Laura Anttilan kilpirauhasen liikatoimintaan. Heräämössä hänestä tuntui kuin tumma pilvi olisi hävinnyt pään yläpuolelta. Ahdistus oli poissa.

Rajut oireet pakottivat Laura Anttilan, 28, keskeyttämään kilpaurheilun koirien kanssa. Tutkimuksissa oireiden syyksi paljastui Basedowin tauti ja sen aiheuttama kilpirauhasen liikatoiminta.

Basedowin tauti sai elimistön käymään kierroksilla

”Olen aina pitänyt koirien kanssa puuhaamisesta. Vähän ennen koronapandemian alkua innostuin valjakkourheilusta eli koirajuoksusta, -pyöräilystä ja -hiihdosta. Kävin muun muassa koirajuoksun SM-kilpailuissa koirani Maxin kanssa.

Edelliskeväänä olin toisen koirani Zeron kanssa koirahiihtokilpailuissa, kun sen toinen etujalka vammautui pahasti. Vähän aikaa jouduimme eläinlääkärin kanssa jopa miettimään, pitäisikö se lopettaa. Olin aivan shokissa.

Päätimme alkaa hoitaa Zeron jalkaa, mutta sen paranemisesta ei ollut takeita. Kevät oli henkisesti raskas. Aloin saada paljon epämääräisiä oireita.

Leposykkeeni kohosi normaalia ylemmäs. Olin jatkuvasti hyvin väsynyt mutta samaan aikaan kävin ylikierroksilla. Päästäni irtosi niin paljon hiuksia, että valkoinen sohvamme oli jatkuvasti niitä täynnä. Laihduin kuukaudessa viisi kiloa, sain sydämentykytyskohtauksia, hikoilin yöpukuni märäksi öisin ja kärsin mielialanvaihteluista. Pitkään ajattelin, että kyse oli vain stressistä.

Kun oireet eivät näyttäneet menevän lainkaan ohi, varasin kesän alussa ajan työterveyslääkärille. Hän totesi, että ne olivat todennäköisesti sydän- tai kilpirauhasperäisiä. Hän lähetti minut tutkimuksiin, joista paljastui, että sairastan Basedowin tautia eli kilpirauhasen liikatoimintaa. Sairaus oli todennäköisesti ollut minulla syntymästä asti kytemässä, mutta voimakas henkinen stressi oli laukaissut sen.

Diagnoosin saaminen tuntui raskaalta, sillä olin siihen asti aina ollut perusterve ja hyvässä kunnossa.”

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet palasivat voimakkaampina

”Lääkäri määräsi minulle kilpirauhasen liikatoimintaa hillitsevän lääkityksen ja beetasalpaajaa hoitamaan sydämentykytyksiä. Ne tehosivat yllättävän nopeasti.

Reilussa kuukaudessa kilpirauhaseni liikatoiminta muuttui vajaatoiminnaksi, ja aloin saada kilpirauhasen vajaatoiminnalle tyypillisiä oireita. Jouduin nukkumaan päivittäin päiväunet, vaikka se ei ole minulle ollenkaan tyypillistä. Lääkkeideni annostusta pienennettiin.

Aloin käydä kuuden viikon välein verikoekontrolleissa, ja lääkitystäni muutettiin niiden tulosten mukaan. Arvoni eivät siitä huolimatta pysyneet tasaisina. Oireeni vaihtelivat paljon, ja minun oli pakko unohtaa kilpaurheilu kokonaan.

Tiesin, että toimenpiteeseen liittyi riskejä, kuten äänihuulten halvaantumisen ja lisäkilpirauhasen toimintahäiriön vaara.

Tavoite oli, että kilpirauhasen liikatoimintaa hillitsevä lääkitykseni olisi saatu pudotettua kuudesta tabletista yhteen. Puolen vuoden jälkeen kuitenkin huomattiin, että lääke oli lakannut toimimasta.

Vanhat liikatoiminnan oireeni tulivat paljon entistä voimakkaampina takaisin. Sain sydämentykytyskohtauksia ja laihduin parissa viikossa neljä kiloa. Mielialani oli matala. Olin jatkuvasti ahdistunut.

Kun kerroin oireistani Taysin ­endokrinologille, hän suhtautui niihin heti vakavasti. Hän totesi, että minun tapauksessani kilpirauhasen poistoleikkaus olisi paras vaihtoehto. Silloin kilpirauhasen liikatoiminta ei voisi enää koskaan uusiutua.

Tiesin, että toimenpiteeseen liittyi riskejä, kuten äänihuulten halvaantumisen ja lisäkilpirauhasen toimintahäiriön vaara. Olin kuitenkin valmis leikkaukseen, sillä pelkäsin, että muuten loppuelämäni olisi sairastelua. Halusin saada elämäni takaisin ja jatkaa tavoitteellista urheilu-uraani.”

Lue myös: Leenan painonnousun syyksi paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta: ”Syytin itseäni kaikista sairauksistani”

Kilpirauhasen poisto vei ahdistuksen mennessään

”Koko kilpirauhaseni poistettiin syyskuussa Taysissa. Leikkaus meni hyvin. Kun toimenpiteen jälkeen avasin silmäni heräämössä, minusta tuntui kuin pääni yläpuolella ollut tumma pilvi olisi hävinnyt kokonaan. Monta viikkoa jatkunut ahdistus oli poissa. Tunsin suurta helpotusta.

Vähän myöhemmin huomasin, että unen tarpeeni oli normalisoitunut. Nukun jälleen 7–8 tuntia yössä, ja herätessä oloni on virkeä. Leik­kaushaava kaulalla tuntuu vielä hieman kireältä, mutta se ei ole kertaakaan aiheuttanut kipua.

Koska kilpirauhaseni on poistettu, joudun loppuelämäni ottamaan tyroksiinihormonia. Tabletin kautta saan kehooni samaa hormonia kuin kilpirauhanen valmistaisi.

Olen onnellinen, että voin taas palata tavoitteelliseen urheiluun. Jouduin pitkään tekemään vain matalatehoista treeniä, koska kuormittavampi treeni sai kehoni aivan sekaisin. Seuraava tavoitteeni on osallistua nuorimman koirani Pepsin kanssa koirapyöräilyn SM-kilpailuihin.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 23/23.