Terveys

Näin Botoxia käytetään migreenin ja bruksismin hoidossa – milloin pistoshoitoa kannattaa harkita?

Neurologian erikoislääkäri kertoo, miksi botuliini tepsii joillakin krooniseen kipuun. Voiko hoitoa saada julkisessa terveydenhuollossa?

Botuliini tunnetaan paremmin kosmeettisista hoidoista, mutta sillä voidaan hoitaa myös kroonista kipua. Milloin botuliinia kannattaa kokeilla kivunhoitoon? Neurologian erikoislääkäri Marita Suojanen vastaa kysymyksiin botuliinin käytöstä kivunhoidossa.

1. Mitä botuliini on?

Botuliinitoksiini on vahva hermomyrkky, jota jalostetaan lääkekäyttöön Clostridium botulinum -bakteerista. Sitä on saatavilla useina valmisteina, joista Botox on kauppanimenä varmasti tunnetuin.

2. Miten botuliini toimii kivunhoidossa?

Botuliinia on perinteisesti käytetty kauneusoperaatioihin, mutta vähitellen botuliinitoksiinihoitoa on alettu käyttää yhä enemmän myös hermostoperäisen kivun hoidossa. Sillä on virallinen myyntilupa kroonisen migreenin estohoitoon.

Botuliinin migreeniä estävä vaikutus huomattiin aineen kosmeettisen käytön seurauksena. Potilaat, jotka käyttivät botuliinia kosmeettisena hoitona, havaitsivat, että heidän migreeninsä alkoi hävitä, kun heille laitettiin botoxia otsaryppyihin. Sittemmin botuliinin teho kroonisen migreenin hoidossa on tieteellisesti osoitettu.

Viime vuosina botuliinia on tutkittu enemmän myös hermoperäisen kivun ja bruksismin eli hampaiden narskuttelun ja leukojen yhteen puremiseen liittyvien kipujen hoidossa. Bruksismin hoidossa vahvat purulihakset pyritään rentouttamaan botuliinin avulla, jotta haitallisesta tavasta opittaisiin eroon.

3. Millaisia sairauksia botuliinilla hoidetaan?

Botuliinilla ei hoideta akuuttia hermokipua, vaan se toimii kroonisen hermostokivun hoidossa, joka voi muuten olla erittäin vaikeahoitoista.

Migreenin lisäksi pistoshoitoa voidaan harkita muun muassa bruksismin, kolmoishermosäryn, post-herpeettisen neuralgian eli vyöruusun jälkeisen hermokivun ja kivuliaan diabeettisen neuropatian hoidossa.

Näitä kiputiloja yhdistää paikallinen, polttava tai sähköiskumainen kipu. Kipu voi olla niin voimakasta, että se estää syömisen, kävelemisen tai vaatteen pidon kipualueella.

Lue myös: Rosa-Maria Ryyti pääsi narskuttelusta eroon botox-hoidolla, ja samalla hänen kasvonsa kapenivat yllättäen – kuvat osoittavat muutoksen 

4. Voiko botuliinihoitoa saada julkisessa terveydenhoidossa?

Botuliinin sopivuuden kivunhoitoon arvioi aina erikoislääkäri.

Kroonisesta migreenistä kärsii Suomessa noin 100 000 henkilöä. Kroonisessa migreenissä päänsärkyä on yli kolmen kuukauden ajan vähintään 15 päivänä kuukaudessa ja näistä vähintään kahdeksan täyttää migreenin kriteerit.

Botuliinihoitoa voidaan harkita julkisessa terveydenhuollossa silloin, kun vähintään kahta eri estolääkeryhmän lääkettä on kokeiltu asianmukaisesti ilman toimivaa vastetta ja potilas sitoutuu tarkkaan päänsärkypäiväkirjan pitoon, jolla hoitovastetta seurataan.

Tavallisesti julkisessa terveydenhuollossa on mahdollisuus 2–4 hoitokertaan. Luotettava vaste on arvioitavissa kahden hoitokerran jälkeen. Jos pitkäaikaisempi estohoito on tarpeen, hoito jatkuu yksityisellä lääkäriasemalla. 

Botuliinitoksiinilla on kroonisen migreenin hoidossa myyntilupa ja siitä saa KELA-korvauksen, joka vähentää yksityisen hoidon kustannuksia.

Muissa kivuissa hoitopäätös julkisella puolella perustuu yksilölliseen harkintaan, jos tavanomaiset hoitoyritykset eivät auta. Pistoshoitoon ja kipuun perehtynyt neurologian erikoislääkäri voi toteuttaa hoitoa myös yksityisessä terveydenhuollossa.

5. Kauanko aineen vaikutus kestää?

Krooniseen migreeniin ja hermokipuun annettu pistoshoito uusitaan tavallisesti kolmen kuukauden välein. Joillekin potilaille riittää myöhemmin puolen vuoden tai vain jopa kerran vuodessa annettu pistoshoito

6. Miten hoito tapahtuu käytännössä?

Pistoshoito annetaan ihonsisäisinä, ihonalaisina tai lihaksensisäisinä injektioina. Botuliinitoksiini imeytyy lihaspistoksessa liikehermopäätteisiin ja estää lihassupistukseen tarvittavan hermovälittäjäaineen vapautumisen.

Tuntohermoissa salpaus saa aikaan aineenvaihduntamuutoksia. Ne lievittävät kipua vaurioalueella ja aivojen kipuhermoverkon toiminnan muovautumisen kautta. 

Pistosten määrä riippuu sairaudesta ja kipualueen koosta. Pistoksia voidaan antaa jopa 31–35 migreenin yhteydessä ja 40, jos hoidetaan samalla bruksismia. Kasvojen alueen pistoshoidossa ihon on oltava puhdas ja meikitön, sillä muuten hoidettavalle alueelle voi syntyä pigmenttihäiriöitä.

Hoito voi tuntua kivuliaalta, jos päänahan tunto on herkistynyt. Useimmiten botuliinin kipua lievittävä vaikutus alkaa parissa viikossa ja tavallisesti vaikutus kestää kolmisen kuukautta.

7. Millaisia oireita botuliinin laittaminen voi aiheuttaa?

Jos päänahan tuntohermotus on herkistynyt, pistoshoito voi provosoida osalle alussa vaikean migreenikohtauksen.

Tyypillisimmät pistoshoitoihin liittyvät haitat ovat mustelmia tai pieniä verenpurkaumia iholla. Lisäksi hoidettavalla alueella voi tuntua turvotusta tai lievää kutinaa.

Isommat annokset saattavat aiheuttaa väsymystä, huonoa oloa ja flunssankaltaisia oireita. Jos lääkeaine imeytyy pistoskohdasta tarkoitettua laajemmalle tai pistos ei kohdennu tarkasti, se voi aiheuttaa heikkoutta myös viereiseen lihakseen.

Jos potilas on herkkä lääkeaineille, vaikutukset voivat tuntua hyvinkin voimakkailta. Botuliini aiheuttaa harvoin ihottumaa, mutta esimerkiksi psoriasiksesta kärsivälle botuliinin laittaminen voi saada aikaan psoriläiskän iholle.

Lue myös: Sari, 55, kärsi vuosikymmeniä repivistä migreenikivuista – sitten löytyi sopiva hoitokeino: ”Hämmästyin, kun se alkoi vaikuttaa heti”

8. Voiko botuliinille olla allerginen?

Voi, mutta se on erittäin harvinaista. Tapausselostuksissa mainitaan botuliinitoksiinista aiheutuneita anafylaktisia reaktioita, lievempiä angioödeematurvotuksia tai nokkospaukamointia. Reaktioille alttiimpia ovat todennäköisemmin moniallergiset, useille aineille yliherkät henkilöt.

Botuliiniin liittyviä, ei-anafylaktisia kuolemia on raportoitu jonkin verran. Pieniannoksiseen kosmeettiseen hoitoon niitä ei ole liittynyt. Tapaukset ovat liittyneet muun muassa laittomiin valmisteisiin ja erittäin suuriannoksiseen käyttöön. Botuliinia on laimennettu virheellisesti puuduteainetta sisältävään liuokseen, eikä botuliinin pistäjällä ole ollut riittävää osaamista.

Pistoshoitoa ei saa laittaa, jos on kuumeessa, lihas on kalkkeutunut ja jäykistynyt pysyvästi tai pistospaikassa on bakteeritulehdus. Botuliinia saa laittaa vain harkiten silloin, jos kudoksessa on rasitustulehdus eli inflammaatio.

Pienelle osalle saattaa kehittyä lääkkeen tehoa heikentäviä vasta-aineita, jos hoidossa käytetään isoja annoksia lyhyin pistosvälein. Tämä koskee lähinnä neurologisia sairauksia. Lihasheikkouden ja heikentyneen yleiskunnon yhteydessä hoidossa noudatetaan erityistä varovaisuutta.

Lue myös Anna.fi: Jos botox-pistos menee pieleen, jää asiakas usein yksin – viranomainen kertoo syyn

9. Voiko botuliinia käyttää ainoana hoitomuotona?

Botuliini voi hyvin olla osalla ainoa kivun hoitomuoto. Esimerkiksi kroonisessa migreenissä botuliinihoitoon päädytään yleensä juuri siksi, että muut estolääkkeet eivät ole tehonneet toivotulla tavalla.

Jotta botuliinihoidon katsotaan olevan tehokas, migreenipäivien pitää vähentyä puolella. Osalla kohtauslääkkeen tehokin parantuu. Muussa kivussa merkittävä apu on kivun lievittyminen 30–50-prosenttisesti, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantuminen sekä mahdollisesti muun kipulääkityksen tarpeen vähentyminen.

Botuliinilla on saatu aikaan hyviä hoitotuloksia, mutta sen käyttö on valitettavan kallista. Toisaalta onnistuneen hoidon vaikutus migreeniä sairastavan työ- ja toimintakykyyn on parhaimmillaan merkittävä, jos sairauspoissaolot työstä vähenevät ja osallistuminen oman perheen arkeen tai harrastuksiin jälleen mahdollistuu.

Viime vuosina botuliinin käyttö migreenin hoidossa on jonkin verran vähentynyt biologisten pistoshoitojen yleistyttyä.

Asiantuntijana on neurologian erikoislääkäri Marita Suojanen Lääkärikeskus Mehiläisestä.