Terveys

Helikobakteeri voi aiheuttaa ylävatsakipua ja närästystä – mitä tapahtuu, jos bakteeria ei häädä elimistöstä?

Ylävatsavaivojen ja närästyksen taustalla voi olla helikobakteeri-infektio. Missä vaiheessa on syytä selvittää, johtuvatko vatsavaivat helikobakteerista?

Helikobakteeri elää vatsan limakalvoilla. Bakteeri tarttuu ihmiseltä toiselle suusta suuhun -tartuntana. Yleensä tartunta saadaan jo varhaislapsuudessa.

Helikobakteerin jäljille ei ole kovin helppo päästä, sillä useimmiten sen aiheuttamat oireet ovat hyvinkin tavallisia vatsavaivoja, kuten pitkittyneitä ylämahakipuja ja närästystä. 

”Jos potilaalla on ylävatsavaivoja ja verikokeissa huomataan esimerkiksi B12-vitamiinin puutosta tai raudanpuutetta, tutkitaan, onko kyse helikobakteerista”, kertoo lääkäri Anu Eskelinen Lääkärikeskus Mehiläisestä.

Useimmiten helikobakteeritartunta on oireeton, ja ihmisellä voi olla bakteeri koko elämän ajan ilman, että hän tietää siitä.

Jos infektio alkaa aiheuttaa oireita, bakteeri on syytä häätää elimistöstä. Hoitamattomana se voi altistaa jopa vakavalle sairaudelle.

Lue myös: Yksi merkki kertoo, että mahakivun aiheuttaja on vatsahaava – näin ennaltaehkäiset ikävän vaivan

Oireileva helikobakteeritartunta voi altistaa vakavalle sairaudelle

Helikobakteeri voi pahimmillaan aiheuttaa mahatulehduksen eli gastriitin. Siihen sairastuneista 10–20 prosentille voi aiheutua pohjukaissuoli- tai mahahaava, joka aiheuttaa ylämahakipua ja suolistoverenvuotoa ja sen myötä raudanpuuteanemiaa.

”Hoitamaton helikobakteeri voi myös lisätä riskiä sairastua pahanlaatuisiin sairauksiin, kuten vatsasyöpään. Helikobakteeri ei suoraan aiheuta pahanlaatuisia sairauksia, mutta pitkällä aikavälillä se muodostaa riskin näiden sairauksien kehittymiselle”, Eskelinen toteaa.

Oireeton helikobakteeritartunta ei muodosta riskiä vakavien sairauksien syntymiselle. Siksi oireettomia potilaita ei seulota mahdollisen helikobakteeritartunnan poissulkemiseksi.

”Jotkut ihmiset voivat kantaa helikobakteeria elimistössään lapsuudesta asti oireettomana tai hyvin vähäoireisena ja hiljaisena. Jos hoidettavan henkilön kohdalla on kuitenkin syytä epäillä helikobakteeria, asia voidaan tarvittaessa selvittää perusterveydenhuollossa.”

Helikobakteeri-infektioon liittyvä mahatulehdus aiheuttaa sen, että tiettyjen ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy ja heikkenee. Tästä syystä helikobakteeri voi olla myös raudanpuutteen tai B12-vitamiinin puutteen taustalla.

”Raudanpuute saattaa tällaisessa tapauksessa kehittyä suhteellisen helposti, sillä rauta on jo valmiiksi kohtalaisen heikosti imeytyvä ravintoaine. Raudanpuute on kuitenkin sen verran laaja kysymys, että helikobakteeri ei ole ensimmäinen tai toinen vaihtoehto, kun lähdetään selvittämään, mistä potilaan raudanpuute johtuu”; Eskelinen toteaa.

Ensin on tärkeä selvittää, menettääkö potilas verta, onko hänellä esimerkiksi liian runsaat kuukautiset ja onko ruokavaliossa sellaisia puutteita, jotka aiheuttavat sen, että raudan saanti on niukempaa.

”Todennäköisimmin raudanpuutteen taustalta löytyy jokin muu syy kuin helikobakteeri.”

Kuinka yleinen helikobakteeri on? 

Hygienian kehittyminen on vähentänyt helikobakteeri-infektioiden esiintyvyyttä maailmalla. Suomessakin helikobakteerin esiintyvyys on ollut jatkuvassa laskussa.

Vuonna 1915–1935-syntyneillä suomalaisilla helikobakteeria on ollut vielä 50–70 prosentilla ihmisistä. Vuoden 1990 jälkeen syntyneillä bakteeria esiintyy enää alle 10 prosentilla.

Lue myös Anna.fi: Matalat mahahapot ovat hankala, mutta vähäoireinen vaiva – arkinen oire voi kieliä vähähappoisesta mahasta

Miten helikobakteeri häädetään?

Helikobakteerista ei voi päästä kotikonstein eroon, vaan sen häätämiseen tarvitaan aina antibiootteja. Lääkäriin kannattaakin hakeutua aina, jos kärsii pitkittyneistä vatsavaivoista, joiden syy ei ole selvä.

Lääkärissä mietitään laajasti erilaisia syitä, mistä oireet voivat johtua ja helikobakteeri on silloin yksi mahdollinen oireiden aiheuttaja.

Jos potilaalla epäillään helikobakteeritartuntaa, hänelle voidaan tehdä vasta-ainemääritys verestä,. Toinen vaihtoehto on katsoa ulostenäytteestä, onko elimistössä helikobakteeria. Myös 13C-ureahengitystestin avulla voidaan selvittää, onko henkilöllä helikobakteeria. Näiden lisäksi asia voidaan selvittää mahalaukun tähystyksen eli gastroskopian yhteydessä.

Jos bakteeri löydetään, se voidaan häätää elimistöstä siihen tarkoitetun häätöhoidon avulla, johon kuuluu kolme eri lääkettä: happosalpaajalääke eli tavallinen närästyslääke ja kaksi erilaista antibioottia.

Lääkehoito on viikon pituinen ja hoitotulos tarkistetaan kuurin loputtua.

”Lääkekuurin aikana kannattaa välttää tupakointia ja runsasta kahvin juontia, sillä ne voivat heikentää lääkehoidon tehoa. Aikaisintaan kuukauden kuluttua lääkekuurin loppumisesta tarkistetaan, onnistuiko lääkehoito ja onko bakteeri saatu häädettyä elimistöstä”, Eskelinen kertoo.