Terveys

Sekoittaako stressi vatsan? Saatat kärsiä stressivatsasta – näin hoidat ikäviä oireita

Kiirettä arjessa, kurjuutta vatsassa. Miten stressin sekoittaman vatsan saa rauhoittumaan?

Stressi voi laittaa vatsan sekaisin. Milloin kyseessä on stressivatsa eli toiminnallisesta suoli- ja mahavaiva? Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Niittynen Terveystalosta kertoo, mitkä ovat stressivatsan oireet ja miten sitä hoidetaan.

1. Miksi stressi sekoittaa vatsan?

Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka säätelee vatsan ja suoliston toimintaa. Stressaantuneena autonominen hermosto aktivoituu, mikä saa paksusuolen supistelemaan ja mahan möyrimään tavallista enemmän. Paksusuolen kuuluu supistella, jotta uloste ja suolikaasut etenevät suolessa.

Mahasuolikanavalla on oma hermostonsa, joka välittää jatkuvasti informaatiota suoliston ja mahalaukun liikkeistä aivoihin. Stressi herkistää kehon tuntemuksille, jolloin ihminen aistii nämä liikkeet normaalia herkemmin ja monesti kipuna.

2. Mikä on stressivatsa?

Osa ihmisistä reagoi stressiin päänsäryllä, osa vatsallaan. Kyse on ihmisen ominaisuudesta, joka osalla meistä herää vain tietyissä, jännittävissä tilanteissa. Kun tilanne ohi, vatsa rauhoittuu.

Joskus oireet eivät poistu stressaavan tilanteen jälkeen, vaan ne kroonistuvat, ja vatsa kiusaa tavallisena arkenakin.

Stressivatsalla tarkoitetaan yleensä näitä pitkittyneitä vatsaoireita. Niistä käytetään myös nimitystä ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS. Kyseessä on toiminnallinen vatsavaiva, johon ei löydy elimellistä syytä. Stressivatsa ja sen haitat ovat kuitenkin todellisia, ja niitä voidaan hoitaa.

Stressivatsaa kannattaa epäillä, jos oireet pahenevat työarjessa ja helpottavat lomalla. Stressivatsa ei ole vaivasta kärsivälle uusi kiusa: stressivatsainen on yleensä ­stressivatsainen lapsesta saakka.

Stressivatsa on enemmän naisten kuin miesten vaiva, mikä saattaa selittyä naissukuhormoneilla.

3. Mitkä ovat stressivatsan oireet?

Stressivatsa turpoaa, möyrii ja juoksuttaa vessassa. Se voi löystyttää tai kovettaa ulosteen ja aiheuttaa vatsakipua ja närästystä.

Oireet ovat yleisiä, eikä stressivatsaa voi erottaa niiden perusteella muista vatsavaivoista. Jos vatsa oireilee häiritsevästi, syy kannattaa aina selvittää. Vatsavaivojen taustalla voi olla esimerkiksi keliakia tai jokin muu, hoitamattomana terveyden vaarantava sairaus.

Lääkärille lähtöä ei pidä lykätä, jos vatsavaivoihin liittyy jokin seuraavista oireista: verinen uloste, anemia, kuumeilu, tahaton laihtuminen tai nielemisvaikeus, tai oireet ovat äkillisiä tai pahenevat.

4. Miten stressivatsa hoidetaan?

Stressivatsa tykkää säännöllisestä arjesta, jossa asiat tapahtuvat tutussa rytmissä. Se reagoi muun muassa unen puutteeseen ja riittämättömään palautumiseen. Tasaisin väliajoin syöminen, kohtuukokoiset annokset ja aterialle pysähtyminen rauhoittavat myös vatsan.

Liikunta on hyvä palautumis- ja stressivatsan hoitokeino. Erityisesti rauhallinen liikunta ja luonnossa liikkuminen rauhoittavat sitä.

Stressistä ei voi päästä kokonaan eroon, joten kannattaa opetella stressinhallintakeinoja. Niitä ovat esimerkiksi tietoisuustaidot ja rentoutusharjoitukset. Jo tietoinen syvään hengittäminen rauhoittaa mielen.

5. Millaisella ruoalla stressivatsa rauhoittuu?

Ensimmäiseksi huolehditaan, että ruokavaliossa on monipuolisesti kuidun lähteitä: täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä ja siemeniä. Kuidut ovat suolistomikrobien ruokaa, ja suolistomikrobit toimivat viestinvälittäjinä aivojen ja suoliston kesken.

Kuituja lisätään ruokavalioon vähitellen, tai muuten vatsaa voi vääntää. Alussa ainakin osan kasviksista voi kypsentää, jos ne keräävät kypsentämättöminä ilmaa vatsaan.

Riittävä veden juominen on tärkeää vatsan hyvinvoinnille. Päivittäin pitäisi juoda vähintään 1,5 litraa vettä. Veden juomisesta kannattaa huolehtia erityisesti silloin, kun ruokavalioon lisätään kuituja. Vesi voitelee ja huolehtii kuidun etenemisestä suolistossa.

Jos jokin yksittäinen ruoka-aine aiheuttaa selkeästi oireita, sen voi karsia ruokavaliosta hetkeksi pois. Turhia, pitkäaikaisia rajoituksia on kuitenkin syytä välttää tai ruokavalio voi kaventua liikaa.

6. Milloin tarvitaan ravitsemus­terapeutin apua?

Elleivät säännölliset elintavat ja kuidun lisääminen auta, voidaan kokeilla FODMAP-ruokavaliota, jossa vältetään tiettyjä hiilihydraatteja. Vältettävien listalla voivat olla muun muassa ruis, vehnä ja ohra sekä useat hedelmät ja vihannekset kuten omena, sipulit ja palkokasvit. Ruokavalio on yksilöllinen, ja se olisi hyvä suunnitella ravitsemusterapeutin kanssa.

FODMAP-ruokavalio toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensin ruokavaliosta karsitaan FODMAP-yhdisteitä sisältäviä, monille vatsaoireita aiheuttavia ruokia. Seuraavaksi testataan yksi FODMAP-ryhmä kerrallaan, mitä ruokia voi palauttaa omaan ruokavalioon. Ylläpitovaiheessa ruokavalioon jäävät ruoat, jotka eivät aiheuta ikäviä oireita.

Toisinaan ravitsemusterapeutin apu ei riitä, ja tarvitaan lisäksi lääkehoitoa tai psykoterapiaa. Vatsa saattaa kertoa, että jaksaminen alkaa olla tapissa.

Lue myös: Fodmap-reseptit – kokosimme parhaat liha-, kala- ja kasvisohjeet herkkävatsaiselle

7. Miten vuorotyöläinen pärjää stressivatsan kanssa?

Vatsavaivat ovat vuorotyöläiselle valitettavan tuttuja, sillä myös ruoansulatuselimistömme noudattaa päivärytmiä ja lepää yöllä. Vatsavaivoja voi helpottaa huolehtimalla säännöllisestä syömisestä ja keventämällä sitä yöaikaan. Vaikka vuorotyö vaihtaa ate­rioiden ajankohtaa, sisällöltään ateriat pysyvät samoina: vuorotyöläisenkin vuorokaudessa on paikkansa pääaterioille ja välipaloille.

Yövuorossa pääateria kannattaa syödä ennen puolta yötä ja välttää tuolloin rasvaisia ja liian raskaita ruokia. Välipalan paikka on aamuyöllä, ja kotona, nukkumisen jälkeen on­ ­aamiaisen vuoro.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2023.

Lue myös Anna.fi: Onko vatsavaivojen syynä stressivatsa vai jokin muu? Näistä oireista hyvä mennä lääkäriin