Terveys

Miksi astma on erityisesti aikuisilla naisilla tavallinen tauti? Lääkäri vastaa 10+1 kysymykseen astmasta

Kun veto loppuu kesken lenkin ja yöllä yskittää, se voi olla astma – naisilla tavallinen tauti. Hoidettu tauti ei menoa haittaa.

Onko tämä köhä sittenkin astmaa? Mistä tietää, milloin on vain huono kunto ja milloin on syytä epäillä astmaa? Astma vaivaa monia aikuisia, erityisesti naisia. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Auli Hakulinen HYKSistä vastaa 10 kysymykseen astmasta.

1. Voiko ihminen sairastaa astmaa tietämättään?

Moni ihminen sairastaa astmaa tietämättään siksi, ettei hän tunnista lieviä oireita. Lääkärikin voi hoitaa potilaan pitkittynyttä yskää keuhkoputkentulehduksena, vaikka se voi olla astman oire.

Astmassa keuhkoputkien limakalvot tulehtuvat ja tulehdus on krooninen. ­Tulehtunut limakalvo erittää limaa, ­mikä aiheuttaa yskän. Yöllä vaivaava yskä on tyypillinen astman ensioire.

Astmassa keuhkoputket supistelevat ­aika ajoin, jolloin ilma tulee niistä ulos hitaammin. Tällöin hengitys voi vinkua, ja saattaa tulla hengenahdistusta eli hengittämisestä tulee työlästä. Kun ilma ei kulje kunnolla, väsyttää ja kuntoilijalta veto voi loppua kesken lenkin. Hengenahdistus voi tulla myös vasta rasituksen jälkeen.

Lue myös: 7 vinkkiä: Lääkäri neuvoo, miten helpotat hengästymistä

2. Kuinka astma löytyy?

Astmadiagnoosi pohjautuu keuhkojen toimintakokeisiin eli puhallustesteihin: spirometriaan ja PEF-seurantaan.

Spirometria mittaa keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Se tehdään sairaanhoitajan vastaanotolla.

PEF-seurannassa potilas puhaltaa koto­naan kahden viikon ajan aamuin ­illoin PEF-mittariin. Se näyttää, kuinka ­nopeasti henkilö pystyy puhaltamaan ­ilmaa ulos keuhkoista. Toimintakokeissa tutkitaan myös, kuinka hyvin keuhkoputkia avaava lääke auttaa.

Astmatulehdusta on monenlaista. Noin puolella potilaista astmatulehdus on sellainen, että se voidaan osoittaa uloshengitysilman typpioksidi-mittauksella.

3. Miksi astma on naisilla tavallinen tauti?

Aikuiselle astma puhkeaa tyypillisesti 36–40-vuotiaana, ja se tulee useammin naiselle kuin miehelle. Syy tähän saattaa olla naishormoneissa. Naisen riski sairastua astmaan pienenee vaihdevuosien jälkeen, kun estrogeenituotanto lakkaa. Hormonikorvaushoito kuitenkin lisää sairastumisen riskiä.

Joka kymmenes suomalainen sairastaa astmaa. Yhtenä syynä sairauden yleistymiseen on esitetty ilmansaasteita ja liikenteen päästöjä.

Taipumus astmaan on kuitenkin usein perinnöllinen. Allerginen ja ei-allerginen nuha lisäävät astmariskiä aikuisiässä noin kolminkertaisesti.

4. Miten astma vaikuttaa elämään?

Hoidettu, hallinnassa oleva astma ei rajoita elämää eikä harrastuksia. Ainoastaan laitesukellusta ei voi suositella astmaatikolle.

Jotta keuhkoputkien tulehdus pysyisi hallinnassa, lääkkeitä pitää käyttää, vaikkei olisi oireita. Toisin kuin lapsena, aikuisiällä todettu astma ei parane.

5. Miten lääkäri hoitaa astmaa?

Astmaa hoidetaan hengitettävällä kortisonilla. Se hoitaa ja ehkäisee keuh­koissa olevaa tulehdusta. Lisäksi sairastunut tarvitsee keuhkoputkia avaavan lääkkeen.

Kortisonia käytetään päivittäin ja avaavaa lääkettä tarvittaessa. Osa astmaatikoista hyötyy hoitavaa ja avaavaa lääkettä sisältävästä yhdistelmälääkkeestä.

Osa astmalääkkeistä on jauhemaisia, osa aerosoleja. Aerosolit otetaan tilanjatkeen kautta. Tilanjatke on putki, jonka kautta lääke menee paremmin keuhkoihin.

6. Onko hengitettävä lääke turvallinen?

Hengitettävä lääke sisältää pieniä määriä kortisonia, joka päätyy keuhkoputkien limakalvoille. Toisin kuin nielaistava kortisoni, se ei kulkeudu verenkiertoon, eikä sillä ole haittoja.

Jauhemaisista lääkkeistä osa tahtoo jäädä suuhun. Ne muuttavat suun happamuutta ja tekevät siitä otollisen elinympäristön hiivasienelle ja hampaita reikiinnyttäville bakteereille. Tältä voi välttyä, kun pesee hampaat ennen lääkkeen ottoa ja huuhtelee suun huolellisesti sen jälkeen.

7. Miksi astmaatikon pitää liikkua hengästymiseen asti?

Hengästyminen ehkäisee hengenahdistusta. Säännöllinen liikunta kasvattaa suorituskykyä. Astmaa sairasta­valla parantunut suorituskyky pienentää herkkyyttä, jolla rasitus laukaisee keuhkoputkien supistumisen. Kun ihminen hengästyy, mahdollinen lima irtoaa keuhkoista eikä jää tukkimaan hengitysteitä.

Hengästyttävää kestävyysliikuntaa kolmesti viikossa on kelpo resepti astmaatikolle.

8. Pitääkö astmaatikon varoa eläimiä ja ylipainoa?

Aikuisilla ei-allerginen astma on yhtä yleinen kuin allerginen astma. Eläimiä ei tarvitse vältellä, ellei ole niille allerginen, ­eikä välttämättä silloinkaan.

Allergisella astmaatikolla voi olla lemmikkieläin, ellei hän saa siitä oireita. Allergisille ihmisille saattaa kehittyä luontainen sietokyky omaa lemmikkiä kohtaan. Sietokyky on valikoiva: moni aller­ginen ei saa oireita omasta lemmikistään, mutta vieraista saa.

Ylipaino lisää astmaoireita, eivätkä astmalääkkeet tehoa ylipainoisilla yhtä hyvin kuin normaalipainoisilla.

Lue myös Seura.fi: Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma ei lisää riskiä saada vaikea koronavirustauti

9. Miten voi estää, ettei astma pahene?

Astmalle on tyypillistä vaihtelevuus: välillä oireet kiusaavat ja välillä voi olla pitkiäkin oireettomia kausia. Tavallisin syy taudin pahenemiseen on hengitystieinfektio ja allergikolla allergian aiheuttajalle altis­tuminen. Stressi voi pahentaa oireita.

Jokaisella astmaatikolla tulisi olla oma PEF-mittari. Sitä tarvitaan, jos ­vointi ­alkaa huonontua. Puhallustulokset ja oman voinnin kuulostelu auttavat huomaamaan, koska astma on pahene­massa. Tällöin tulee lisätä hoitavaa lääkettä lääkärin ohjeen mukaan.

Ennen kuin pahenemisvaihe näkyy PEF-arvoissa, yleensä oireet pahenevat eikä avaava lääke tehoa entiseen tapaan.

Hengästyttävää kestävyysliikuntaa kolmesti viikossa on kelpo resepti astmaatikolle.”

10. Lisääkö astma muita sairauksia?

Aikuisista astmaatikoista 80 prosentilla on allerginen nuha. Heillä on muita enemmän poskiontelotulehduksia ja nenän polyyppeja, eli hyvänlaatuisia limakalvopullistumia.

Keuhkoputkia avaavat lääkkeet saattavat lisätä refluksitautia, jossa mahansi­sältö nousee ruokatorveen.

Korona-infektio ei aiheuta astmaati­kolle yleensä hankalampaa tautia kuin terveille. Kortisoni saattaa päinvastoin suojata koronalta.

Reilulla parilla prosentilla astmaatikoista tauti on vaikea. Vaikeaan astmaan liittyy usein monesti esimerkiksi verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/20.