Terveys

Puolitoista vuotta koronatartunnan jälkeen Taija, 38, kärsii edelleen piinallisista oireista: ”Yli vuosi tätä vain vähäteltiin”

Taija Rutanen sairasti koronan keväällä 2020. Long covid -oireet piinaavat häntä edelleen. Neurologi epäilee koronan laukaisseen Taijalla kroonisen väsymysoireyhtymän. 

Kun korona saapui Suomeen keväällä 2020, Taija Rutanen, 38, sairastui heti ensimmäisessä aallossa. Varmuutta siitä, mistä tuusulalainen kahden lapsen äiti taudin alun perin sai, ei ole. Koko Rutasten perhe oli tunnollisesti noudattanut eristäytymisohjeita ja tilannut suurimman osan ruokaostoksistakin suoraan kotiovelle.

Pääsiäisen alla kuitenkin sovittiin, että Taija kävisi isommassa ruokakaupassa tekemässä juhlan ostokset perheen ja isovanhempien puolesta. Neljä päivää myöhemmin alkoivat oireet.

Tietoa koronasta oli siihen aikaan vasta varsin vähän. Osa vertasi sitä tavalliseen flunssaan, osa pelkäsi kuolleisuuslukujen räjähdysmäistä nousua. Harva puhui siitä, että sairastuneet saattaisivat oireilla vielä kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin. Niin kävi kuitenkin Taijalle, jonka long covid -oireet eivät ole vieläkään hellittäneet.

Lue myös: Pitkittynyt korona voi piinata yli 1,5 vuotta – oireisiin tulee suhtautua vakavasti, ylilääkäri painottaa

Korona vei Taijan päivystykseen

Pääsiäissunnuntaina Taijalle nousi 39 asteen kuume. Päätä särki, lihaksia jomotti ja yskitti. Olo oli hakattu, kuin junan alle jäänyt. Tiistaina Taija soitti Hyvinkään sairaalaan kertoakseen oireista ja kysyäkseen toimintaohjeita.

”Puhelun aikana en pystynyt enää puhumaan kokonaisia lauseita, sillä tuntui, etten saanut happea. Vieressäni ollut mieheni kertoi, että huuleni olivat muuttuneet sinisiksi. Puhelimen toisessa päässä päivystysavun hoitaja sanoi, että älä sulje puhelinta – hän soittaa minulle ambulanssin”, Taija muistelee nyt.

Taija kiidätettiin kolmantena sairauspäivänään sairaalaan hoidettavaksi ja tutkittavaksi. Heti ensimmäisenä hänelle tehtiin koronatesti. Suomessa näyte otetaan tyypillisesti nenän kautta nenänielusta. Testissä käytetyt parikymmentä senttiä pitkät testitikut olivat sairaalassa kuitenkin loppuneet, joten näyte otettiin pitkällä vanupuikolla posken sisäpuolelta. Tulos oli negatiivinen, ja niin olivat kaikki muutkin Taijasta otetut 15 virustestiä.

Kolmen sairaalayön jälkeen Taija lähetettiin kotiin. Ilman lisähappea hengittäminen oli kuitenkin vaikeaa. Parin kotona vietetyn yön jälkeen Taija joutuikin takaisin sairaalaan. Kodin ja sairaalan välillä ravaamista kesti koko toukokuun. Kesäkuussa hän vaati, että keuhkot kuvattaisiin uudelleen.

”Koska olen terveysalalla töissä, osasin oireiden pohjalta arvella, että minulla voisi olla keuhkoembolia eli keuhkoveritulppa. Lääkäri suhtautui siihen kuitenkin hirveän vähättelevästi. Jouduin sanomaan, että jos ette nyt tee emboliakuvausta, joudun tekemään kantelun.”

Lopulta Taija pääsi kuvauksiin. Keuhkoista löytyi veritulppa.

Lue myös Anna.fi: Harkitsetko koronaviruksen kotitestiä? Nämä asiat kotona tehtävistä antigeenitesteistä on hyvä tietää

Inhottavat long covid -oireet jatkuvat yhä

Nyt, yli puolitoista vuotta myöhemmin, hengittäminen on yhä vaikeaa. Taijalla oli jo ennen koronaa todettu astma, mutta hän ei ollut joutunut käyttämään inhaloitavia lääkkeitä vuosiin. Nyt inhalaattorista on tullut elintärkeä väline.

Lisäksi Taija kärsii kovista päänsäryistä, aivosumusta, rokkomaisesta ihottumasta ympäri kehoa ja rajusta hikoilusta. Hiestä märkiä vaatteita saattaa joutua vaihtamaan päivän aikana monta kertaa. Pahinta on rasituksen jälkeinen uupuminen.

”Olen aiemmin urheillut paljon ja pystynyt tekemään kovaakin treeniä kuntosalilla monta kertaa viikossa. Olen uinut, käynyt lenkillä ja pyöräillyt spinningissä. Nyt riittää, että kävelen 200 metriä, ja lihakset väsyvät ja jalat menevät maitohapoille. On pakko käydä pitkälleen. Aikaisempaan verrattuna se on merkittävä muutos.”

Urheilun lisäksi työnteosta on tullut aiempaa haastavampaa. Vuoden vaihteessa Taijan asiantuntijatyö vaihtui työpaikan rahoituksen loppumisen takia takaisin aiempaan sairaanhoitotyöhön. Fyysinen työ osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Nyt Taija työskentelee koronatartuntojen jäljityksessä. Se onnistuu kohtuullisesti, vaikka ajatus takkuaakin helposti. Päivän aikana on pakko pitää taukoja, mutta enää Taija ei nuku päiväunia kesken työpäivien kuten aiemmassa työssään. Työpäivän jälkeen väsymys on kuitenkin kova.

Positiivista koronatulosta Taija ei koskaan saanut. Sairaalassa häntä hoitaneet lääkärit olivat kuitenkin sitä mieltä, että negatiivisista testituloksista huolimatta Taijalla on ollut keväällä 2020 covid-19-infektio. Koska ensimmäiset testit tehtiin väärällä tekniikalla suusta, testitulos jäi negatiiviseksi.

Long covid -potilas joutuu kestämään epäilyjä

Neurologi epäilee, että pitkittynyt koronatauti on laukaissut Taijalla kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS). Se on vaikea, krooninen sairaus, johon ei ole vielä löydetty yksiselitteisesti tehokasta hoitokeinoa. Diagnoosin asettaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä se perustuu tarkkaan taudinkuvan selvittämiseen ja muiden syiden poissulkuun, ei lääketieteellisiin tutkimuksiin.

”Olen vakuuttunut, että kyse on siitä. Oireeni sopivat yksi yhteen sen kanssa”, Taija sanoo.

Lääkäreiden suhtautuminen on Taijan mukaan ollut kuitenkin vähättelevää koko sairastamisen ajan.

”Koen, että vasta tänä kesänä olen ensimmäisen kerran koko tänä aikana saanut tukea omasta terveyskeskuksestani. Yli vuosi tätä on vain vähätelty ja kommentoitu ikävästi. On saatettu kysyä, että pelkäänkö vain koronaa todella paljon ja siksi oireilen näin. Jos jaksaminen antaisi myöten, tekisin huomautuksen epäasiallisesta käytöksestä.”

Myös osa Taijan tutuista on suhtautunut pitkään kestäneisiin oireisiin epäillen. Joidenkin kanssa välit ovat katkenneet kokonaan. Eräs ystävä kertoi, ettei pysty enää seuraamaan Taijan päivityksiä aiheesta sosiaalisessa mediassa ahdistumatta.

”Onko silloin taustalla enemmänkin oma ahdistus aihetta kohtaan?” Taija pohtii.

Hyviäkin hetkiä on ollut. Osa terveyskeskuslääkäreistä ja erikoislääkäreistä on ottanut Taijan oireet tosissaan, ja he ovat olleet perehtyneitä long covid -tautiin. Myös monet maallikot ovat olleet kannustavia. Taija kertoo saaneensa uusia tuttavuuksia pitkittyneen koronan myötä.

”Kohtalotoverit ovat auttaneet jaksamaan. Helpottaa tietää, etten ole ainoa, jolla tämä on.”

Rajoituksien purku huolettaa

Mitä ajatuksia koronarajoitusten purku herättää Taijassa nyt?

”Olen koulutukseltani paitsi sairaanhoitaja myös kansanterveystieteilijä ja ajattelen, että tämä on liian hätäistä. Vielä ei ole oikea aika, sillä rokotekattavuus ei ole tarpeeksi korkea.”

Taija on erityisen huolissaan pienistä lapsista. Kuka alle 12-vuotiaita suojaa, jos heitä ei testata tai rokoteta?

”Keväällä 2020 moni ei päässyt koronatestiin ja tippui siten tilastojen ulkopuolelle. Ilman diagnoosia ei saa tartuntatautipäivärahaa eikä hoitoa. Käykö lapsille sama? Heillä todetaan long covidiakin yhtä paljon kuin aikuisilla. Meidän olisi tärkeä suojata pieniä ihmisiä, he ovat kuitenkin tulevaisuutemme.”

Toisaalta Taija kertoo ymmärtävänsä painetta avata yhteiskunta. Monilla aloilla korona on vienyt elannon täysin.

”Voisiko meillä Suomessa harkita Tanskan mallia, jossa kaikkia rajoituksia ei poisteta kerralla?” Taija ehdottaakin.

Taijan perhe on ottanut koronarokotteet nuorimmaista lasta lukuun ottamatta, jota ei vielä ikänsä takia rokoteta. Taija toivoo, että muutkin suomalaiset kävisivät rokottautumassa.

”Toivon, että ihmiset näkisivät enemmänkin kuin minä itse ja minun yksilönvapauteni. On kyse maailmanlaajuisesta pandemiasta, joka ei tule loppumaan ennen kuin puhallamme yhteen hiileen.”

Taija on yksi potilasjärjestö Suomen Covid -yhdistys ry:n kuudesta perustajajäsenestä. Järjestön toiminta käynnistyy kunnolla lähiviikkoina.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Puolitoista vuotta koronatartunnan jälkeen Taija, 38, kärsii edelleen piinallisista oireista: ”Yli vuosi tätä vain vähäteltiin”

Ninni61

Ihan samoja kokemuksia minullakin. Sairastuin koronaan huhtikuun alussa 2020, ja vasta toukokuun lopulla olin siinä kunnossa että pystyin kävelemään pieniä ulkoilulenkkejä.

Koronatestiin en päässyt, koska en ollut käynyt ulkomailla. Ihan kuin vain matkalta olisi voinut saada tartunnan! Kotona sitten sairastin ja luulin kuolevani.
Hirvittävä väsymys jatkuu edelleen, eikä haju- ja makuaistikaan ole vielä ennallaan.

Meitä tilastojen ulkopuolelle jääneitä koronan sairastaneita on paljon. Julkisen terveydenhoidon tasolle ei voi paljoa pisteitä antaa, niin välinpitämätöntä ja aliarvioivaa kohtelua olen minäkin kokenut.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.