naiset ottavat aurinkoa uima-altaan äärellä

Moni ihosyöpä on jäänyt korona-aikana löytämättä – erityisen huolestuttavaa on, jos melanoomadiagnoosin saaminen pitkittyy

Korona-aikana melanoomadiagnoosien saaminen on lykkääntynyt, ja moni ihosyöpään aiemmin sairastunut on jättänyt seurantakäyntejä väliin. Mitä aikaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste syövällä on. Lääkäri kertoo, millaisia luomia on syytä syynätä erityisen tarkasti.

Koronapandemia on lykännyt monien sairauksien diagnooseja, kun hoitoon pääseminen on viivästynyt. Tämä näkyy myös melanoomatapausten diagnooseissa. Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä länsimaissa ja Suomessa.

Ennen koronaa melanoomatapaukset lisääntyivät noin viiden prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2020 melanoomadiagnooseja tehtiin kuitenkin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavallisesti Suomessa diagnosoidaan vuositasolla noin 1 800 melanoomatapausta, mutta vuonna 2020 tapauksia löydettiin vain 1500.

Tiputusta diagnooseissa selittää ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna.

“Vaje oli suurin huhti–kesäkuussa 2020. Yli 60-vuotiailla todettujen ihomelanoomien määrä palautui normaalille tasolle syksyllä, mutta alle 60-vuotiailla vaje jatkui elo-marraskuussa 2020”, kertoo Suomen Syöpärekisterin tutkimuspäällikkö Kari Seppä.

“Pandemia vaikutti terveydenhuollon toimintaan ja muita ihmisiä kohdattiin vain välttämättömissä asioissa. Monet varmaankin lykkäsivät esimerkiksi terveyspalveluihin hakeutumista ihomuutosten selvittämiseksi.”

Vaikutuksia vuoden 2021 syöpiin on mahdollista arvioida syksyllä 2022, kun ennakkotilasto julkaistaan.

Ihosyöpään sairastuvat nyt auringossa ihoaan käristäneet matkailijat

Melanooma luokitellaan tappavaksi sairaudeksi. Se on vakavampi kuin muut ihosyövät, kuten tyvi- ja okasolusyöpä. Valtaosa melanoomista löytyy keski-ikäisiltä ja tätä vanhemmilta.

Ennen koronaa havaitulle melanoomatapausten rajulle kasvulle suurin selitys löytyy siitä, että matkailua harrastaneet ikäluokat ovat tulleet syöpäikään. He ovat altistuneet auringolle aikaa sitten, ja seuraukset näkyvät nyt ihosyöpinä.

Ihomelanooma leviää lähettämällä etäpesäkkeitä. Niinpä koronapandemian aiheuttama viivästys syöpien toteamisessa voi johtaa näiden syöpien löytymiseen edenneessä muodossa, Seppä selvittää.

”Mutta jää vielä nähtäväksi, onko toteamisen viivästyksillä lopulta vaikutusta potilaiden selviytymiseen.”

Ihosairaalan ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund kertoo, että heidän vastaanotolleen tulee nyt paljon sellaisia henkilöitä, joilla on jäänyt parin vuoden seurantakäynnit väliin koronan vuoksi. Näillä seurannassa käyvillä potilailla on usein jo aiempi historia ihosyövästä, ja heillä on moninkertaisesti kohonnut ihosyövän riski.

Mistä melanooman tunnistaa?

Yleensä melanooma aiheutuu liiallisesta altistumisesta UV-säteilylle, ja toistuvat palamiset lisäävät riskiä. Ihon palamisten määrästä ei voi kuitenkaan vielä suoraan sanoa, saako syövän vai ei.

Melanooman riskiä lisää myös runsasluomisuus, lähisukulaiselta löytynyt melanooma ja tietynlainen ihotyyppi. Etenkin niiden, joiden iho on hyvin vaalea ja pisamainen, pitäisi välttää auringonottoa.

Yleensä melanooma oireilee pigmenttiluomen muodossa, joka kasvaa kuukausien tai vuosien saatossa ja joka poikkeaa muista luomista.

”Se on kuin ’ruma ankanpoikanen’ muiden joukossa. Luomi on yleensä epäsymmetrinen ja kohollaan ihosta, ja siinä voi olla useita eri sävyjä. Joskus se on punainen, joskus lähes ihonvärinen”, kertoo Lääkärikeskus Aavan ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard.

Jossain vaiheessa tämä pigmenttiluomi saattaa rikkoutua ja vuotaa verta. Joskus, erittäin harvoin, se voi ilmestyä iholle vain kuukauden sisällä.

Lue myös Seura.fi: ”Elän melanooman kanssa päivän kerrallaan” – Läheisten kokemukset johdattivat perheenäiti Jaanan ihotautilääkärille

Melanoomadiagnoosi pitäisi tehdä varhaisessa vaiheessa

Rauhassa kasvamaan päässeen melanooman ympärille voi kehittyä tummia pisteitä eli niin sanottuja satelliitteja. Syöpäjärjestöjen mukaan näiden etäpesäkkeiden ilmestyminen luomen ympärille on aina merkki melanoomasta.

Luomitarkastaus kannattaa tehdä, jos luomi kasvaa nopeasti tai sen ulkonäkö muuten muuttuu. Myös kovalta, turvonneelta, aralta tai kutisevalta tuntuvat tai haavautuvat, visvaa tai verta vuotavat luomet on tärkeä tarkastuttaa.

Melanoomadiagnoosi pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisin, jottei luomi ehtisi alkaa kasvaa korkeutta, jolloin se voi alkaa lähettää etäpesäkkeitä. Varhainen diagnoosi parantaa ennustetta merkittävästi.

”Useimmiten melanooma on pinnallinen ja kasvaa hitaasti, mutta nodulaarinen eli kyhmymäinen melanooma kasvaa nopeasti. Sen suhteen on hakeuduttava vastaanotolle välittömästi, kun sen huomaa. Jokainen viikko lisää todennäköisyyttä leviämiselle”, Carl Kyrklund toteaa.

Melanooman pinnallinen kasvutapa voi viedä vuosiakin. Tuolloin melanooma on hoidettavissa pelkällä leikkauksella, selvittää Laura Bouchard.

”Pieni osa melanoomista kasvaa korkeutta jo alusta saakka ja niiden kohdalla kuukausilla voi olla merkitystä. Jos melanooma saadaan leikattua varhaisessa vaiheessa, se saadaan hoidettua kokonaan leikkauksella ja leviämisen mahdollisuus on äärimmäisen pieni”, Bouchard sanoo.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Moni ihosyöpä on jäänyt korona-aikana löytämättä – erityisen huolestuttavaa on, jos melanoomadiagnoosin saaminen pitkittyy

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X