Mykoplasma on salakavala tauti, joka muistuttaa oireiltaan flunssaa: Näin tunnistat ja hoidat bakteeritulehduksen

Mykoplasma on julkisuudessa tunnettu lähinnä urheilijoiden ja lasten sekä nuorten tautina. Muutaman vuoden välein tartuntoja esiintyy enemmän, jolloin koko väestö altistuu bakteerille. Lääkäri kertoo, miten mykoplasman tunnistaa ja kenelle tauti voi olla vaarallinen.

Mykoplasma on bakteeritulehdus, joka aiheuttaa yleensä melko lieväoireisen hengitystietulehduksen. Tauti on useimmiten lievä tai jopa oireeton, mutta pahimmillaan se voi edetä keuhkokuumeeksi tai sydänlihastulehdukseksi.

”Suurimmalle osalle mykoplasmabakteeri aiheuttaa vain lieviä, flunssamaisia oireita. Monesti bakteeri jää kokonaan tunnistamatta, koska sitä sairastavat eivät hakeudu lääkäriin ja tauti paranee itsestään. Osalle sairaus aiheuttaa kuitenkin vakavan keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen, joka voi vaatia jopa sairaalahoitoa”, kertoo yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta ja Fressistä.

Lue myös: Keuhkokuume on pahimmillaan jopa hengenvaarallinen: Katso, kuulutko riskiryhmään, joka saa taudin muita helpommin

Mykoplasma oireilee tavallisesti lievän ylähengitystieinfektion tavoin. Tautiin voi kuulua nuhaa, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. Mykoplasman aiheuttama hengitystieinfektio kestää tavallisesti 2–3 viikkoa. Pitkittyneitä yli kuukauden kestäviä oireita, kuten yskää, on todettu noin 10 prosentilla sairastuneista.

”Mykoplasmaa on vaikea oireiden perusteella erottaa muista hengitystieinfektioista. Joskus esimerkiksi pitkittyneen yskän taustalta voi sattumalta löytyä mykoplasmabakteeri”, Lagus kertoo.

Mykoplasmaa on syytä epäillä hengitystieinfektion taustalla silloin, jos käynnissä on mykoplasmainfektion epidemia, kyseessä on lapsi, nuori tai urheilija tai sairastuneen perheenjäsenellä on todettu mykoplasmatartunta.

Mykoplasma tarttuu ihmiseltä toiselle.

”Tautia voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, eli pesemällä käsiä tehokkaasti. Myös terveelliset elintavat, kuten riittävä unen ja ravinnon saanti saattavat auttaa ehkäisemään sairastumista.”

Lue myös: Käsienpesu on tehokkain tapa ehkäistä flunssaa – tiedätkö, kuinka monta kertaa päivässä on tarpeeksi?

Mykoplasmaepidemia iskee koko väestöön 3–5 vuoden välein

Mykoplasmatartuntoja todetaan Suomessa yleensä muutamia tuhansia vuodessa. Tauti tunnetaan etupäässä urheilijoiden sekä lasten ja nuorten infektiona, mutta 3–5 vuoden välein infektiosta tulee epidemia, jolloin tartuntoja on koko väestöllä.

”Urheilijat, lapset ja nuoret ovat alttiimpia mykoplasmabakteerille. Varsinkin lapsilla ja nuorilla mykoplasma voi helpommin edetä keuhkokuumeeksi, kun taas aikuisille tauti aiheuttaa enemmänkin tavallisia flunssaoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä”, Lagus kertoo.

Mykoplasma kiusaa erityisesti urheilijoita

Jos oireet ovat lieviä, mykoplasman vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin.

”Nuhan ja kurkkukivun takia ei tarvitse lähteä lääkäriin, koska sillä ei ole merkitystä, onko kyse flunssaviruksesta vai mykoplasmasta. Sen sijaan keuhkokuumeelle tyypillisten oireiden, kuten hengenahdistuksen, korkean kuumeen, rintakivun, yleisvoinnin heikentymisen ja heikon olon vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin pikaisesti”, Lagus painottaa.

Mykoplasma voi vaatia jopa sairaalahoitoa, mikäli se etenee rajuksi keuhkokuumeeksi tai sydänlihastulehdukseksi.

”Mykoplasma voi olla vaarallinen etenkin urheilijoille, jotka eivät malta levätä, vaan lähtevät kuumeisena urheilemaan. He saattavat silloin altistua mykoplasman jälkitautina sydänlihastulehdukselle.”

Mykoplasma todetaan lääkärissä verikokeilla. Käytännössä bakteerin löytäminen saattaa kuitenkin olla hankalaa, sillä oireiden alusta kestää viikon verran ennen kuin vasta-aine voidaan nähdä verikokeissa.

”Diagnoosia ei siksi välttämättä voida heti varmistaa, vaikka oireet olisivat rajutkin. Kyseessä saattaa olla mykoplasma, etenkin jos käynnissä on infektioepidemia, sairastuneen läheisellä on todettu mykoplasma tai oireet eivät helpota ensijaisesta antibiootista huolimatta. Usein voi käydä niinkin, että diagnoosi tulee vasta kun potilas on jo parantunut, eikä enää tarvitse hoitoa.”

Mykoplasman diagnosoimiseksi voidaan myös ottaa nielunäyte, jossa katsotaan, onko nielussa nukleiinihappoa, eli mykoplasman DNA:ta.

Suurin osa tartunnoista paranee itsestään

Suurin osa mykoplasmatartunnoista paranee itsestään, eikä niiden hoitamiseen tarvita antibioottikuuria. Mikäli oireet ovat rajut ja tauti etenee keuhkokuumeeksi, sen hoitoon tarvitaan aina antibioottia.

”Mykoplasman hoitona käytetään ensisijaisesti doksisykliiniä tai makrolideja. Keuhkokuumetta hoidetaan usein kahdella samanaikaisella antibiootilla. Jos taudin aiheuttajaksi epäillään mykoplasmaa, hoidolla katetaan usein myös pneumokokkibakteerin aiheuttamat infektiot. Lievempien mykoplasmainfektioiden kohdalla ei ole tietoa, onko antibiooteista varsinaista hyötyä.”

Mykoplasman hoidoksi riittää yleensä lepo ja oireiden lievittäminen.

”Kuumetta ja päänsärkyä voi hoitaa särkylääkkeillä ja nuhaa nuhalääkkeillä. Yskänlääkkeistä sen sijaan ei nykytutkimusten valossa ole suurta hyötyä. Tärkein hoito on kuitenkin lepo. Varsinkin kuumeisen ja yleisvoinniltaan heikossa kunnossa olevan potilaan pitäisi aina muistaa levätä riittävästi. Sen sijaan jos tauti on lievä, ei välttämättä tarvitse olla levossa”, Lagus kertoo.

Lue myös: Mitä kannattaa syödä flunssassa? Nämä ruoat helpottavat oloa, kun flunssa iskee

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Mykoplasma on salakavala tauti, joka muistuttaa oireiltaan flunssaa: Näin tunnistat ja hoidat bakteeritulehduksen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X