Mykoplasma on tauti, joka muistuttaa oireiltaan flunssaa: Näin tunnistat ja hoidat bakteeritulehduksen
Mykoplasma on julkisuudessa tunnettu lähinnä urheilijoiden ja lasten sekä nuorten tautina. Muutaman vuoden välein tartuntoja esiintyy enemmän, jolloin koko väestö altistuu bakteerille. Lääkäri kertoo, miten mykoplasman tunnistaa ja kenelle tauti voi olla vaarallinen.
Mykoplasma on bakteeritulehdus, joka aiheuttaa yleensä melko lieväoireisen hengitystietulehduksen. Tauti on useimmiten lievä tai jopa oireeton, mutta pahimmillaan se voi edetä keuhkokuumeeksi tai sydänlihastulehdukseksi.
”Suurimmalle osalle mykoplasmabakteeri aiheuttaa vain lieviä, flunssamaisia oireita. Monesti bakteeri jää kokonaan tunnistamatta, koska sitä sairastavat eivät hakeudu lääkäriin ja tauti paranee itsestään. Osalle sairaus aiheuttaa kuitenkin vakavan keuhkokuumeen tai sydänlihastulehduksen, joka voi vaatia jopa sairaalahoitoa”, kertoo yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta ja Fressistä.
Mykoplasma oireilee tavallisesti lievän ylähengitystieinfektion tavoin. Tautiin voi kuulua nuhaa, yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. Mykoplasman aiheuttama hengitystieinfektio kestää tavallisesti 2–3 viikkoa. Pitkittyneitä yli kuukauden kestäviä oireita, kuten yskää, on todettu noin 10 prosentilla sairastuneista.
”Mykoplasmaa on vaikea oireiden perusteella erottaa muista hengitystieinfektioista. Joskus esimerkiksi pitkittyneen yskän taustalta voi sattumalta löytyä mykoplasmabakteeri”, Lagus kertoo.
Mykoplasmaa on syytä epäillä hengitystieinfektion taustalla silloin, jos käynnissä on mykoplasmainfektion epidemia, kyseessä on lapsi, nuori tai urheilija tai sairastuneen perheenjäsenellä on todettu mykoplasmatartunta.
Mykoplasma tarttuu ihmiseltä toiselle.
”Tautia voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, eli pesemällä käsiä tehokkaasti. Myös terveelliset elintavat, kuten riittävä unen ja ravinnon saanti saattavat auttaa ehkäisemään sairastumista.”
Mykoplasma kiusaa erityisesti urheilijoita
Jos oireet ovat lieviä, mykoplasman vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin.
”Nuhan ja kurkkukivun takia ei tarvitse lähteä lääkäriin, koska sillä ei ole merkitystä, onko kyse flunssaviruksesta vai mykoplasmasta. Sen sijaan keuhkokuumeelle tyypillisten oireiden, kuten hengenahdistuksen, korkean kuumeen, rintakivun, yleisvoinnin heikentymisen ja heikon olon vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin pikaisesti”, Lagus painottaa.
Mykoplasma voi vaatia jopa sairaalahoitoa, mikäli se etenee rajuksi keuhkokuumeeksi tai sydänlihastulehdukseksi.
”Mykoplasma voi olla vaarallinen etenkin urheilijoille, jotka eivät malta levätä, vaan lähtevät kuumeisena urheilemaan. He saattavat silloin altistua mykoplasman jälkitautina sydänlihastulehdukselle.”
Mykoplasma todetaan lääkärissä verikokeilla. Käytännössä bakteerin löytäminen saattaa kuitenkin olla hankalaa, sillä oireiden alusta kestää viikon verran ennen kuin vasta-aine voidaan nähdä verikokeissa.
”Diagnoosia ei siksi välttämättä voida heti varmistaa, vaikka oireet olisivat rajutkin. Kyseessä saattaa olla mykoplasma, etenkin jos käynnissä on infektioepidemia, sairastuneen läheisellä on todettu mykoplasma tai oireet eivät helpota ensijaisesta antibiootista huolimatta. Usein voi käydä niinkin, että diagnoosi tulee vasta kun potilas on jo parantunut, eikä enää tarvitse hoitoa.”
Mykoplasman diagnosoimiseksi voidaan myös ottaa nielunäyte, jossa katsotaan, onko nielussa nukleiinihappoa, eli mykoplasman DNA:ta.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Mykoplasma on tauti, joka muistuttaa oireiltaan flunssaa: Näin tunnistat ja hoidat bakteeritulehduksen