Terveys

Miten tunnistaa vakavan päänsäryn? Lääkäri kertoo – ja neuvoo hoitokeinot erilaisille pääkivuille

Päänsärky paranee ja pysyy poissa usein kotikonsteilla. Miten kipeää päätä hoidetaan ja miten tunnistaa vakavan päänsäryn?

Päänsärky on ikävä seuralainen. Neurolo­gian erikois­lääkäri, dosentti Juha-Pekka Erälinna kertoo, miten erilaiset päänsäryt voi oppia erottamaan toisistaan. Entä miten päänsärkyä hoidetaan tehokkaasti? 

1. Miksi päätä särkee usein viikonloppuisin?

Jos viikonloppu tai loma alkaa aina päänsäryllä, kyse on yleensä migreenistä eli toistuvia kohtauksia aiheuttavasta päänsärkysairaudesta.

Migreeni pitää rutiineista ja suivaantuu muutoksista. Se voi laueta viikonloppuna, kun stressi helpottaa. Toisille se tulee jo stressin aikana. Kummassakin tapauksessa se on merkki siitä, että arjessa on liikaa kuormaa ja palautuminen on jäänyt vähiin.

Iltaa kohden paheneva, yön aikana hellittävä päänsärky on usein lihasjännityspäänsärkyä, niska-hartiaseudun lihaskireydestä aiheutuvaa kipua. Sille altistavat esimerkiksi vähäinen liikunta, huonot työasennot, henkinen kuormitus ja purentaelinten toimintahäiriö.

Lue myös: Aurallista migreeniä sairastaa huomattavasti useampi kuin tiedetään – näin opit tunnistamaan aurat ja välttämään kohtauksia 

2. Miten tavallisimmat päänsäryt erottaa toisistaan?

Kova, jyskyttävä, äkillisesti alkava päänsärky on tunnetuin migreenin oire, mutta migreeni voi kehittyä myös hitaasti ja olla lievää. Vatsaoireet voivat nekin olla migreeniä. Osalle tulee ennakoivia oireita, kuten makeanhimoa ja haukottelua, ja osalle auraoireita, kuten kirkkaita valoja tai sahalaitakuvioita.

Jännityspäänsärky on yleensä tasaista, puristavaa kipua, ja siihen liittyy usein huimausta. Se alkaa helpottaa, kun lähtee ulos kävelylle. Migreenikohtaus pahenee liikkeessä, ja migreenipotilas haluaa ymmärrettävästi kääntyä nopeasti lenkkipolulta takaisin. Lepo hiljaisessa, hämärässä huoneessa on tässä vaiheessa parasta.

Lue myös: Tiesitkö? Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä oikeasti migreeni – näistä oireista tunnistat, että kärsit niskalähtöisestä migreenistä

3. Mihin päänsärky­päiväkirjaa tarvitaan?

Päänsärkypäiväkirjan avulla voi oppia tunnistamaan tekijät, jotka laukaisevat itsellä päänsäryn. Näiden yksilöllisten tekijöiden välttäminen on ensisijainen tapa hoitaa päänsärkyä. Migreeni voi esimerkiksi tulla aina päivinä, jolloin syöminen on ollut epäsäännöllistä. Jännityspäänsärky saattaa vaivata viikkoina, jolloin liikkuminen jää vähiin.

Jos päänsärky ei hoidu kotikons­tein, tarvitaan lääkäriä. Hänkin hyötyy päänsärkypäiväkirjan tiedoista: oireista, niiden kestosta, voimakkuudesta, mahdollista taustatekijöistä ja millaista itsehoitoa on jo kokeiltu. Malli päänsärkypäiväkirjaan löytyy esimerkiksi netistä Terveyskylästä.

4. Mitä lääkettä päänsärkyyn voi ottaa?

Jännityspäänsärkyä kannattaa lääkitä varoen, jos lainkaan. Lääkkeiden teho on heikko, jolloin annokset tahtovat kasvaa. Parasetamoli voi vaurioittaa isoina annoksina maksaa ja tulehduskipulääkkeet mahasuolikanavaa. Parasta lääkettä on laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä rauhalliselle kävelylle.

Lievä migreeni hoituu levolla, keskivaikea itsehoidon kipulääkkeillä ja vaikea reseptin vaativilla täsmälääkkeillä, kuten triptaaneilla. Jotta lääke auttaa, sitä tulee käyttää migreenisäryn alussa.

Migreenikohtaus kannattaa hoitaa kunnolla, sillä puoliteholla hoidettu sairaus voi kroonistua ja laueta aiempaa pienemmästä. Jos kohtauksia tulee tiheästi, oma lääkitys kannattaa tarkistuttaa lääkärin vastaanotolla. Isolla osalla potilaista kohtaukset harvenevat ja voivat loppua kokonaan estolääkityksellä, esimerkiksi uusilla, ihon alle pistettävillä biologisilla lääkkeillä.

5. Mikä on särkylääkepäänsärky?

Itsehoidoksi myytävät kipulääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön, ellei lääkäri toisin määrää. Niiden päivittäinen käyttö voi muuttaa kipua välittävien viestien toimintaa aivoissa ja aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Silloin lääkkeiden ottamisen väliin jäävä tauko laukaisee päänsäryn.

Särkylääkepäänsärky voi olla erilaista kuin alkuperäinen pääkipu. Siihen voi liittyä esimerkiksi pahoinvointia ja ärtyisyyttä. Sitä hoidetaan vieroittautumalla lääkkeestä, mutta hitaasti, jottei särky voimistu entisestään. Tähän tarvitaan usein lääkärin apua.

Lue myös Anna.fi: Käytätkö liikaa särkylääkkeitä? Tunnista ja hoida särkylääkepäänsärky

6. Millainen päänsärky on vakavaa?

Päivystykseen pitää lähteä, jos päänsärky tulee räjähdyksen lailla ja siihen liittyy halvausoireita, kuten suupielen roikkuminen tai puhehäiriö. Sinne mennään aina, kun päänsärky tulee nopeasti, se on kovempaa kuin koskaan ja siihen liittyy oksentelua, kuumetta ja pahoinvointia. Pikkuhiljaa paheneva päänsärky pitää myös tutkia, mutta tutkimuksiin ehtii seuraavana päivänäkin.

Kaikenikäisillä syy päänsärkyyn voi pahimmillaan olla aivokasvaimessa ja verenvuodossa. Ne ovat kuitenkin päänsäryn yleisyyteen nähden harvinaisia syitä.

Myös päähän kohdistunut kova isku on syy hakeutua hoitoon etenkin, jos särky tuntuu vamma-aluetta laajemmalla alueella tai siihen liittyy hermostollisia oireita.

Migreeni ei vaaranna terveyttä, mutta se voi hoitamattomana haitata huomattavasti elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä.

7. Voiko päänsärkyä ehkäistä elintavoilla?

Erilaiset stressinpurkukeinot rentoutusmenetelmistä liikuntaan ehkäisevät sekä lihasjännityspäänsärkyä että migreeniä. Migreenipotilaan ei kuitenkaan kannata aina liikkua verenmaku suussa, sillä rankka treeni voi laukaista kohtauksen.

Jännityspäänsärkyä poteva hyötyy erityisesti pään ja kaulanrangan asennon hallintaa parantavista harjoitteista ja istumisen tauottamisesta: pitkään samanlaisena pysyvä asento ruokkii lihasjännityspäänsärkyä. Säännöllinen hieronta voi ehkäistä sitä. Kipuun saattaa auttaa myös akupunktio.

Valvominen ja pitkät ateriavälit lisäävät migreenikohtauksia, ja tasainen ateriarytmi ja verensokeri voivat vähentää niitä. Kuitupitoinen ruoka pitää verensokerin pidempään tasaisena, ja kuituja saa varsinkin täysjyväviljasta ja kasviksista.

Osa yhdistää migreenikohtauksensa joihinkin ruoka-aineisiin, kuten suklaaseen. Toisin kuin tanniineja sisältävän punaviinin, suklaan yhteys migreeniin on kuitenkin epäselvä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2023.