Terveys

Punajäkälä aiheuttaa piinallista kutinaa iholle ja haavaumia alapäähän – tunnistaminen ja oikea hoito ehdottoman tärkeää

Punajäkälän tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, sillä hoitamattomana se voi kehittyä vakavaksi sairaudeksi. Ihotautilääkäri kertoo, miten ihosairaudesta voi päästä eroon.

Punajäkälä on ihosairaus, joka voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja ihomuutoksia ympäri kehoa. Se saattaa ilmestyä mihin tahansa kehon osaan. Tyypillisimpiä paikkoja ovat ranteet, nilkat, pakarat, ristiselkä, kainalot tai nivuset.

Usein ihotauti aiheuttaa voimakasta kutinaa. Punajäkälän aiheuttamat ihomuutokset ovat yleensä koholla olevia näppyjä tai laakeita, violetinpunertavia alueita, jotka voivat sulautua yhteen.

”Punajäkälä hakeutuu myös ihovaurioihin tai naarmuihin. Se voi myös ilmaantua karvatuppialueille päänahkaan tai muille karvoitusalueille ja voi johtaa ihon arpeutumiseen ja kaljuuntumiseen”, kertoo ihotautilääkäri Sonja Hahtola Suomen Ihosairaalasta.

Myös kynsiin voi tulla punajäkälän aiheuttamia kynsimuutoksia, kuten halkeilua ja pitkittäisiä juosteita. Lisäksi punajäkälää esiintyy suun limakalvoilla, kuten poskissa, ikenissä ja kielessä sekä sukuelinten limakalvoilla ja hyvin harvoin myös peräaukon alueella.

Punajäkälän syy ei ole selvillä. Se kuitenkin tiedetään, että kyse on autoimmuunisairaudesta, jossa elimistö hyökkää kudoksiaan vastaan aiheuttaen tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio saa aikaan ihomuutokset. Punajäkälä ei tartu ihmisestä toiseen.

”Esimerkiksi suun punajäkälässä hampaiston vierasesinemateriaali, kuten amalgaamipaikka, voi olla ihosairauden laukaisevana tekijänä. Koska kyseessä on autoimmuunisairaus, siihen sairastuneella on suurentunut riski sairastua muihinkin autoimmuunitauteihin, kuten valkopälviin, pälvikaljuun eli alopeciaan, kilpirauhastulehdukseen ja keliakiaan.”

Miltä punajäkälä näyttää? Voit katsoa kuvia Terveyskirjaston artikkelista. 

Kuinka yleinen tauti punajäkälä on? 

Kuka tahansa voi sairastua punajäkälään, eikä siihen sairastumista voi ehkäistä millään tavoin. Suomessa punajäkälää sairastaa 1,5–6 prosenttia väestöstä. Limakalvojen punajäkälä on harvinaisempi tauti, sillä sitä sairastaa vain 0,5–2 prosenttia.

”Noin kolmasosalla ihon punajäkälää sairastavista on myös limakalvojen punajäkälä. Se voi esiintyä itsenäisenä tautina ilman ihon punajäkälää. Lapsetkin voivat sairastua ihon punajäkälään, mutta limakalvojen punajäkälää sen sijaan ei yleensä esiinny lapsilla”, Hahtola tietää.

Mitä haittaa punajäkälästä on? 

Ihon punajäkälä aiheuttaa intensiivistä kutinaa, joka voi olla todella häiritsevää. Säärissä voi esiintyä kyhmymäistä punajäkälää, mikä aiheuttaa paksuja kyhmyjä, jotka kutinan ja raapimisen vuoksi paksuuntuvat entisestään.

Pahimmassa tapauksessa ihomuutokseen voi kehittyä okasolusyöpä, joka on yksi ihosyövän muodoista. 

Limakalvojen punajäkälä aiheuttaa suuhun ja sukuelinten limakalvoille haavaumia, jotka voivat olla todella kipeitä. Ne aiheuttavat monenlaista toiminnallista haittaa syömiseen, virtsaamiseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Lisäksi myös pitkäaikaiseen suun limakalvojen punajäkälään liittyy marginaalisesti lisääntynyt riski suun alueen okasolusyöpään.

Milloin pitää mennä lääkäriin? 

Jos epäilee sairastavansa punajäkälää, on syytä hakeutua lääkäriin, jotta saa oikean diagnoosin ja hoito-ohjeet. Punajäkälä todetaan lääkärissä kliinisen tutkimuksen, ihottuman ulkonäön ja sen ilmaantumispaikan perusteella. Epäselvissä tapauksissa voidaan iholta ottaa koepala, mutta sen tarkempia laboratoriotutkimuksia ei yleensä tarvita.

”Lääkäriin kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain, jotta tauti saadaan nopeasti hallintaan ja oireita lievitettyä tehokkaasti. Etenkin intiimialueiden ongelmien kanssa hoitoon hakeutumisessa saatetaan helposti viivytellä. Herkillä ja intiimeillä alueilla olevat ongelmat vaikuttavat elämänlaatuun monin tavoin. Siksi oireiden lievittäminen ja oireilua pahentavien tekijöiden välttäminen olisi erittäin tärkeää.”

Ihon punajäkälästä voi päästä eroon – näin hoidat tautia tehokkaasti

Punajäkälää hoidetaan tulehdusta hillitsevillä voiteilla, kuten kortisonivoiteella tai takrolimuusivoiteella, joka ei sisällä kortisonia, mutta hillitsee autoimmuunitulehdusta.

”Useimmilla nämä voiteet riittävät. Jos potee hyvin laaja-alaista ihon punajäkälää, voidaan apuna käyttää myös valohoitoa tai vaikeissa tapauksissa immuniteettiin vaikuttavaa sisäistä lääkitystä”, Hahtola sanoo.

Kotihoitona ihoa rasvataan perusvoiteella, jotta iho kestäisi ärsyttäviä tekijöitä paremmin. Lisäksi kannattaa välttää kuivattavia tai ihoa ärsyttäviä pesuaineita, liiallista pesua, hautovia tai kiristäviä vaatteita tai esimerkiksi hajusteellisia pikkuhousunsuojia.

Suun alueen punajäkälässä kannattaa välttää suun limakalvoa ärsyttäviä tekijöitä, kuten happamia hedelmiä ja marjoja, esimerkiksi sitrushedelmiä, mausteisia ruokia, kuumia tai kylmiä juomia ja ruokia, tupakointia, alkoholia, alkoholipitoisia suuvesiä ja natriumlauryylisulfaattia sisältäviä hammastahnoja. Lisäksi suuta kannattaa kostuttaa ja huuhdella ruokaöljyllä, jolla on limakalvoja hoitava vaikutus.

”Suun punajäkälää hoidetaan liuoksilla tai purskuteltavilla, nestemäisillä tai geelimuotoisilla valmisteilla. Tulehdusta hillitsevän voiteen rinnalla on usein tarpeen käyttää puuduttavaa, desinfioivaa ja hiivasientä hoitavaa lääkettä. Suuhun voi nimittäin herkästi iskeä hiivasieni-infektio, kun sitä hoidetaan kortisonivalmisteilla.”

Ihon punajäkälän paraneminen kestää useimmiten alle vuoden.

”Tauti voi kuitenkin uusia pitkänkin oireettoman jakson jälkeen. Limakalvojen punajäkälä puolestaan on kroonisempi vaiva, joka ei hyvälläkään hoidolla parane täysin, vaikka sekin voi olla pitkiä jaksoja oireeton.”

Limakalvojen punajäkälä edellyttää aina lääkärin seurantaa vuoden tai kahden välein, jotta mahdollinen okasolusyöpä havaitaan ajoissa. Jos kyseessä on vähäoireinen ihon punajäkälä, joka pysyy kurissa paikallishoidolla, ei lääkärin seuranta ole tarpeen.

Lue myös: Alapään kutina voi johtua tästä vaarattomasta sairaudesta – näin tunnistat ja hoidat sytolyysin