Nainen silmälääkärillä

Silmälääkäri on ajankohtainen nelikymppisenä – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen silmäsairauksista

Yleensä lääkäriin lähdetään, jos on vaivaa, mutta silmälääkärille kannattaa mennä kaiken varalta viimeistään nelikymppisenä. Silmäsairaudet voivat olla salakavalia ja pitkään oireettomia.

Silmälääkäri nyt vai myöhemmin? Moni miettii kannattaako käydä lääkärillä, jos tuntuu, että näkee ihan hyvin. Asiantuntijan mielestä kannattaa, sillä moni silmäsairaus on pitkään oireeton.

Silmäsairauden aiheuttamia, hitaasti kehittyviä näkökenttäpuutoksia voi olla vaikea havaita itse, sillä silmät toimivat ­parina.

1. Silmälääkäri: täytyykö vastaanotolle mennä, vaikka silmänpaine olisi normaali?

Normaali keskeinen näöntarkkuus ei välttämättä tarkoita, että silmät ovat terveet. Ihminen voi esimerkiksi saada silmälasien hankintaa edeltävissä mittauk­sissa ajokortin hallussapitoon tarvittavat lukemat, vaikka hänellä olisi pitkälle edenneen glaukooman aiheuttama näkökenttäpuutos.

Glaukooma on näköhermon sairaus, ­jota moni kutsuu yhä silmänpainetau­diksi. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei ­paljasta glaukoomaa, sillä silmänpaine voi olla normaali, vaikka näköhermo olisi sairas.

Lue myös: Silmien kuivuus voi johtua yllättävästä syystä – helpotus löytyy jääkaapistasi

2. Milloin viimeistään silmälääkäri on ajankohtainen?

Nelikymppisen kannattaa varata aika silmälääkärille, vaikka näkemisessä ei olisi ongelmia. Moni silmäsairaus lähettelee ensimerkkejään tuossa iässä, ja mitä varhemmin ne havaitaan, sitä parempi.

Suomalaiset saavat ensimmäiset luku­lasit keskimäärin 43-vuotiaana, minkä yhteydessä kannattaa tarkistuttaa silmät lääkärillä.

Ellei silmälääkäri löydä silmistä mitään poikkeavaa, eikä lähisuvussa ole silmäsairauksia, seuraava tapaaminen sovitaan yleensä kolmen–viiden vuoden päähän. Käyntiväli tihenee 60 ikävuoden jälkeen kahteen–kolmeen vuoteen.

3. Eikö riitä, että käy optikolla näöntutkimuksessa?

Optikko on erityisesti silmälasimäärityksen ja optisten välineiden asiantun­tija. Hän selvittää silmän taittovirheet ja korjaa ne silmälaseilla tai piilolinsseillä.

Optikon silmien terveyteen ja sairauk­siin liittyvä koulutus on lääkäriin verrattuna rajallinen. Optikko voi mitata silmänpaineet ja kuvata silmänpohjat, mutta tutkimustulosten tulkitseminen kuuluu lääkärille.

Optikko ei voi diagnosoida eikä sulkea pois sairauksia. Optikko ja lääkäri toimivat yhteistyössä ja lähettävät asiakkaan tarvittaessa toinen toisensa luokse.

Lue myös: Näetkö salamoita ja langanpätkiä – lasiaisen irtauma on yleinen mutta huonosti tunnettu silmävaiva

4. Miksi kannattaa tietää mummon silmäsairauksista?

Moni silmäsairauksista on perinnöllinen. Esimerkiksi lähisukulaisen glaukooma kolminkertaistaa oman sairastumisriskin.

Lähisuvulla tarkoitetaan sisaruksia, vanhempia ja heidän sisaruksiaan sekä isovanhempia.

Toisin kuin monia muita sairauksia, silmäsairauksia ei ainakaan toistaiseksi seulota. Jokainen on itse vastuussa ajanvarauksesta silmälääkärille.

Jos lähisuvussa on silmäsairauksia, silmälääkärin tekemän tarkastuksen ajankohta selviää kysymällä suvun silmäsairauksia hoitavalta lääkäriltä.

5. Valmistaudutaanko silmälääkärikäyntiin jotenkin?

Käyntiin kannattaa varata reilu ­tunti aikaa ja enemmänkin, jos ajaa ­paikalle omalla autolla.

Jotta silmänpohja voidaan tutkia huolellisesti, silmiin laitetaan yleensä mustuaista laajentavia tippoja. Ne sumentavat näköä, mutta niiden vaikutus haihtuu parissa tunnissa.

Mukaan otetaan käytössä olevat silmälasit ja kesäaikaan mahdollisesti myös aurinkolasit: tutkimuksen jälkeen silmät ovat usein tavallista herkemmät häikäisylle.

6. Mitä silmälääkäri tutkii?

Silmälääkäri mittaa silmänpaineet ja tutkii potilaan näöntarkkuuden, silmän pinta­osan eli sidekalvon ja sarveiskalvon ­sekä mykiön ja silmän sisäisen nestekierron tilan­teen.

Hän tutkii verkkokalvon, näköhermon, silmäluomet ja silmien liikkeet. Hän arvioi, tarvitseeko potilas lisätutkimuksia, kuten näkökenttätutkimusta.

Silmälääkäri käyttää apuna biomikroskooppia ja suurentavaa linssiä. Tutkimus­valo voi häikäistä, mutta itse tutkimus ei ­satu. Silmänpaine mitataan laitteella, ­joka ­tulee ihan lähelle silmää. Se tuntuu lähinnä kutitukselta.

Tulevaisuudessa tekoäly tulee mukaan myös silmätutkimusten tulkintaan. Silmäsairauden diagnosointi kuuluu silti ­aina lääkärille.

7. Mitä vakavia sairauksia silmistä voi löytyä?

Silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma ovat pahimmillaan sokeuttavia sairauksia, ja kumpikin niistä on pitkään oireeton.

Silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näkemisen alueelle, jolloin lukeminen ja kasvojen tunnistaminen vaikeutuvat. Sitä on kahta eri muotoa, kuivaa ja kosteaa ikärappeumaa, joista ensimmäiseen ei ole hoitoa.

Kosteaa, taudin vaikeampaa muotoa voidaan hoitaa toistuvilla lääkepistoksilla.

Glaukooma aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Kun sairaus etenee pit­källe, ihmiselle tulee putkinäkö.

Glaukoomaa ei voida parantaa, mutta oikealla, ajoissa aloitetulla hoidolla voidaan hidastaa sairauden etenemistä.

Lue myös: Kuivat silmät vaikuttavat jopa näkökykyyn – näin tunnistat oireet ja hoidat oikein

8. Tarvitaanko tarkastuksia, jos kaihi on leikattu?

Leikattu kaihi ei vähennä muiden silmäsairauksien vaaraa, joten silmälääkärissä kannattaa käydä jatkossakin.

Ikä on merkittävin silmäsairauksien riskite­kijä. Näkökyky on toimintakyvyn, itsenäisen elämisen ja elämän laadun kannalta keskeinen asia.

Kaihissa silmän linssin eli mykiön proteiinit sakkautuvat, jolloin se samenee harmaaksi ja valon kulku verkkokal­volle vaikeutuu.

Se on normaali ikääntymiseen liittyvä asia, ja tulee yleensä 70–80 ikävuoden välillä.

9. Tehdäänkö silmätarkastuksia terveyskeskuksessa?

Silmäsairauksien löytämiseen tarkoitettuja terveystarkastuksia ei tehdä terveys­keskuksissa, vaan niihin pitää hakeutua yksityisesti.

Jos terveyskeskuslääkärillä kuitenkin herää epäily silmäsairaudesta, hän voi lähet­tää potilaansa erikoislääkärille.

10. Miten muut sairaudet vaikuttavat silmiin?

Moni sairaus voi vaikuttaa varsinkin hoitamattomana silmien terveyteen. Jos sairastaa yleissairauksia, hoitavan lääkärin pitäisi ohjata potilaansa tarpeen mukaan silmälääkärille.

Diabetes lisää muun muassa verkkokalvosairauden eli diabeettisen retinopatian riskiä varsinkin, jos verensokeri on pitkään koholla. Se kehittyy hitaasti, on pitkään oireeton, ja hoitamattomana se uhkaa näköä.

Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta saattavat vaikuttaa silmien terveyteen ja aiheuttaa muun muassa hankalia silmän pintavaivoja ja kaksoiskuvia.

Korkea verenpaine voi aiheuttaa muutoksia silmänpohjaan.

Reumasairauksiin liittyy paljon ­silmäongelmia, kuten hankalaa kuivasilmäisyyttä ja silmätulehduksia.

Toistuvat värikalvon tulehdukset voivat joskus ennakoida reumaa.

Asiantuntijana LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Anu Vaajanen, Tampereen yliopistollinen sairaala

Koska silmälääkärille pitää lähteä viivana?

Äkkilähtöjä tarvitaan harvoin. Päivystykseen pitää lähteä saman tien, jos näkö katoaa äkillisesti tai silmässä on sietämätön kipu. Ensimmäinen viittaa verkkokalvon valtimotukokseen ja jälkimmäinen silmäpaineen nousuun vaarallisen korkeaksi. Syy silmänpaineen nousuun on akuutti glaukoomakohtaus.

Viikkoa pidempään ei saa vitkutella, jos tulee näkökenttäpuutos tai silmissä näkyy mustia palloja tai valonvälkähdyksiä. Kyseessä voi olla vaaraton lasiaisen irtauma tai leikkaushoitoa vaativa verkkokalvon irtauma.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Silmälääkäri on ajankohtainen nelikymppisenä – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen silmäsairauksista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X