Silmäsairaudet saattavat oireilla vasta silloin, kun silmät ovat jo vaurioituneet – glaukooma vie hoitamattomana näön

Joskus silmäsairaus aiheuttaa oireita vasta silloin, kun silmiin on ehtinyt jo tulla vaurioita. Parhaiten vaurioita voi ehkäistä käymällä säännöllisesti silmälääkärissä.

Erilaiset silmäsairaudet, kuten kaihi, glaukooma tai verkkokalvon rappeuma, oireilevat eri tavoin. Silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Kimmo Liesto Lääkäriasema Pihlajalinnasta kertoo, mistä silmäsairaudet voi tunnistaa ja miten niitä hoidetaan.

1. Silmäsairaudet: Kaihi on kuin huurre auton tuulilasissa

Kaihi aiheuttaa silmän sisäiseen linssiin samentumaa, joka vaikeuttaa näkemistä.

”Näkökentässä ilmiö on samanlainen kuin auton tuulilasissa oleva huurre. Kaihin vuoksi kaikki näyttää sumealta, häikäisee helpommin eikä valo tahdo lukiessa riittää millään”, Liesto kertoo.

”Oireet riippuvat siitä, tuleeko silmän linssiin kaihin myötä ruskeita vai harmaita sävyjä. Ruskeat sävyt silmän sisäisessä linssissä aiheuttavat sen, ettei valo tunnu millään riittävän. Harmaat sävyt aiheuttavat enemmän häikäisyä.”

Leikkaus on kaihin hoidossa välttämätön hoitotoimenpide. Hoitamattomana kaihi muuttaa silmän sisäisen linssin niin sameaksi, ettei valo mene siitä enää läpi. Kaihileikkauksia tehdään Suomessa lähes 50 000 vuodessa.

”Kaihi on syytä hoitaa viimeistään silloin, kun se alkaa haitata näkemistä ja esimerkiksi autolla ajamista. Varsinkaan työikäisen, nuoremman ihmisen kohdalla leikkauksen kanssa ei kannata viivytellä. Leikkaus on varsin tehokas hoitomuoto. Sen avulla näkö saadaan yleensä täysin kuntoon.”

Kaihi on hyvin yleinen silmäsairaus

Kaihi on iän mukana tulevista silmäsairauksista yleisin. 30 prosentilla yli 65-vuotiaista ja jopa 70 prosentilla yli 85-vuotiaista on kaihimuutoksia silmissään. Harmaakaihi on useimmiten vanhemman ikäluokan sairaus. Diagnoosin saa yleensä yli 65-vuotiaana. Jo 50-vuotiaatkin voivat saada harmaakaihidiagnoosin, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa.

Kaihi ei ole periytyvä sairaus. Sen sijaan diabetes, silmävammat, silmän pitkäaikaiset tulehdukset ja kortisonin pidempiaikainen käyttö suurina annoksina suun kautta voivat aiheuttaa kaihia.

Lue myös Seuran juttu: Kaihi etenee vähitellen ja sen huomaaminen voi olla vaikeaa – näin tunnistat oireet

2. Silmäsairaudet: Glaukooma vie hoitamattomana näön

Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka yleisimmin johtuu silmänpaineen kohoamisesta. Sairauden varhainen toteaminen on tärkeää, jotta tauti ei ehtisi vaurioittaa silmiä.

”Glaukooma ei välttämättä aiheuta mitään oireita, ennen kuin silmässä on jo tapahtunut vaurioita. Vasta kun silmänpaine on kohonnut hyvin runsaasti, se alkaa aiheuttaa epämääräistä päänsärkyä silmien kautta. Alkuvaiheessa tauti on yleensä täysin oireeton”, Liesto kertoo.

Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi. Nimitys on hieman harhaanjohtava, sillä glaukoomamuutoksia voi tulla silmiin, vaikka paine olisi lähes normaali.

Lue myös: Näetkö salamoita ja langanpätkiä? Lasiaisen irtauma on yleinen mutta huonosti tunnettu silmävaiva

Glaukooma voi johtaa lopulliseen näön menetykseen, siksi sen varhainen diagnosointi on tärkeää.

”Toisin kuin kaihin aiheuttamaa näön samentumista, glaukoomaan liittyvää näkökenttävauriota ei voi millään korjata. Ainoa tapa ehkäistä glaukoomaa on taudin löytyminen ajoissa, jotta hoito saadaan aloitettua. Seuranta on glaukooman hoidossa tärkeää. Silmänpainetta on syytä kontrolloida kerran vuodessa”, Liesto muistuttaa.

Glaukoomaa hoidetaan paikallisilla silmänpainetta alentavilla silmätipoilla. Sitkeämmän taudin hoitoon voidaan tarvita lisäksi silmänpainetta alentavaa laserhoitoa tai leikkausta.

”Valtaosalla potilaista silmänpainetta saadaan laskettua silmään annosteltavalla tippalääkityksellä, jolloin vauriota ei tapahdu tai vaurio ei pääse etenemään. Hoidetun glaukooman ennuste on varsin hyvä.”

Glaukooman ensimmäiset merkit voi nähdä usein jo 45-vuotiaana

Suomessa on noin 90 000 glaukoomapotilasta. Riski sairastua tautiin kasvaa iän myötä.

”50-vuotiaista parilla prosentilla esiintyy glaukoomaa. Ensimmäiset merkit glaukoomasta on usein nähtävissä silmälääkärissä jo 45-vuotiaana. Myös optikot voivat mitata silmänpaineen. Jos paine on hiemankin koholla, kannattaa ehdottomasti käydä silmälääkärissä”, Liesto kehottaa.

Glaukooman syntymekanismia ei täysin tiedetä. Silmäsairaus saattaa olla jossain määrin perinnöllinen.

”Likinäköisillä on kohonnut riski sairastua glaukoomaan. Samoin silmän poikkeavat rakennemuutokset, kuten ahtaus silmän sisäisessä nestekierrossa, voivat lisätä glaukoomariskiä. Kohonnut silmänpaine muodostaa suurimman sairastumisriskin. On myös ihmisiä, jotka kestävät kohonnutta silmänpainetta paremmin, eikä silmille aiheudu silloin yhtä helposti vahinkoa.”

Lue myös Seuran juttu: Glaukooma on salakavala silmäsairaus, joka voi johtaa sokeutumiseen – jopa kolmannes sairastaa sitä tietämättään

3. Silmäsairaudet: Verkkokalvon rappeuma yleistyy jatkuvasti

Verkkokalvon rappeumassa on kaksi helposti havaittavaa oiretta: suorien viivojen vääristyminen tai mustan pisteen muuttuminen harmaaksi läntiksi.

”Verkkokalvon rappeuma on kuin lika kameran filmissä ja vieläpä aivan keskellä filmiä, suoraan näkökentässämme. Mikäli oven reunaan tai pihalla seisovaan lipputankoon tulee mutka, musta piste tai kirjain muuttuvat epämääräisiksi länteiksi tai tekstiä lukiessaan huomaa, että osa kirjaimista häipyy, kyse on muutoksista keskeisellä näköalueella”, Liesto toteaa.

Verkkokalvon rappeumalle saattavat altistaa tietyt perintötekijät. Tupakointi, korkea verenpaine, valtimonkovettumatauti ja liian rasvainen ravinto voivat myös altistaa rappeumalle.

Lue myös: MS-tautiin sairastuvien määrä kasvaa Suomessa – D-vitamiinivaje ja yleinen virus voivat altistaa sairaudelle

Verkkokalvon ikärappeumasta on olemassa kuiva ja kostea tautimuoto. Kostea rappeuma johtuu verkkokalvon alla sijaitsevien verisuonten hallitsemattomasta kasvusta, jolloin uudet verisuonet vuotavat nestettä verkkokalvon keskeisen osan alle. Kuivassa rappeumassa valoa vastaanottaviin soluihin kertyy aineenvaihdunnan tuloksena kuona-aineita, jotka heikentävät solujen toimintaa ja kuluttavat tarkan näkemisen aluetta.

”Kuiva rappeuma on huomattavasti hankalampi, sillä siihen ei ole kunnollista hoitoa. Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa tehokkaasti pistoshoidolla, jossa estetään ja jopa pysäytetään vuotavien verisuonten kasvu. Rappeuman kehittymistä on tärkeää seurata tiheimmillään useamman kerran vuodessa, sillä kuivakin rappeuma voi ajan myötä muuttua kosteaksi.”

Joskus tauti etenee pistoksista huolimatta. Silloin oloa helpotetaan vahvistamalla lukulaseja ja käyttämällä lukemista helpottavia apuvälineitä, kuten suurennuslaseja. Suurentavia apuohjelmia on nykyään jopa tablettitietokoneissa.

Verkkokalvon rappeuma hankaloittaa lukemista

Verkkokalvon rappeumaa kutsutaan myös ikärappeumaksi. Verkkokalvoa vaurioittava silmäsairaus on yleistynyt samalla kun väestön keski-ikä on kohonnut Suomessa. Iän myötä ilmaantuva rappeuma hankaloittaa etenkin lukemista.

”Verkkokalvon rappeuma on varsin yleinen silmäsairaus. Yli 65-vuotiaista yhdellä kymmenestä on verkkokalvon rappeumaan liittyviä muutoksia silmänpohjassa. Yli 80-vuotiaista muutoksia näkyy jo joka kolmannella”, Liesto kertoo.

Milloin silmälääkäriin?

Riski sairastua silmäsairauksiin kasvaa iän myötä. Parhaiten silmäsairauksien aiheuttamilta vaurioilta voi välttyä käymällä säännöllisesti silmälääkärissä.

Ensimmäinen käynti silmälääkärille kannattaa tehdä viimeistään 45-vuotiaana, jotta voidaan poissulkea muun muassa glaukooman mahdollisuus. Silmälääkärissä olisi hyvä käydä uudestaan yli 50-vuotiaana ja aina silmiin liittyvien oireiden ilmaantuessa.

”Hyvänä nyrkkisääntönä on, että ensimmäiset lukulasit kannattaisi aina käydä hakemassa silmälääkäriltä. Sillä tavoin saadaan paljon selville silmien terveydestä ja voidaan ennaltaehkäistä silmäsairauksia”, silmäkirurgi Kimmo Liesto kertoo.

Lue myös: Silmälääkäri on ajankohtainen nelikymppisenä – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen silmäsairauksista

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Silmäsairaudet saattavat oireilla vasta silloin, kun silmät ovat jo vaurioituneet – glaukooma vie hoitamattomana näön

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X