Silmäsairaudet saattavat oireilla vasta silloin, kun silmät ovat jo vaurioituneet – glaukooma vie hoitamattomana näön
Joskus silmäsairaus aiheuttaa oireita vasta silloin, kun silmiin on ehtinyt jo tulla vaurioita. Parhaiten vaurioita voi ehkäistä käymällä säännöllisesti silmälääkärissä.
Erilaiset silmäsairaudet, kuten kaihi, glaukooma tai verkkokalvon rappeuma, oireilevat eri tavoin. Silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Kimmo Liesto Lääkäriasema Pihlajalinnasta kertoo, mistä silmäsairaudet voi tunnistaa ja miten niitä hoidetaan.
1. Silmäsairaudet: Kaihi on kuin huurre auton tuulilasissa
Kaihi aiheuttaa silmän sisäiseen linssiin samentumaa, joka vaikeuttaa näkemistä.
”Näkökentässä ilmiö on samanlainen kuin auton tuulilasissa oleva huurre. Kaihin vuoksi kaikki näyttää sumealta, häikäisee helpommin eikä valo tahdo lukiessa riittää millään”, Liesto kertoo.
”Oireet riippuvat siitä, tuleeko silmän linssiin kaihin myötä ruskeita vai harmaita sävyjä. Ruskeat sävyt silmän sisäisessä linssissä aiheuttavat sen, ettei valo tunnu millään riittävän. Harmaat sävyt aiheuttavat enemmän häikäisyä.”
Leikkaus on kaihin hoidossa välttämätön hoitotoimenpide. Hoitamattomana kaihi muuttaa silmän sisäisen linssin niin sameaksi, ettei valo mene siitä enää läpi. Kaihileikkauksia tehdään Suomessa lähes 50 000 vuodessa.
”Kaihi on syytä hoitaa viimeistään silloin, kun se alkaa haitata näkemistä ja esimerkiksi autolla ajamista. Varsinkaan työikäisen, nuoremman ihmisen kohdalla leikkauksen kanssa ei kannata viivytellä. Leikkaus on varsin tehokas hoitomuoto. Sen avulla näkö saadaan yleensä täysin kuntoon.”
Lue myös Seuran juttu: Kaihi etenee vähitellen ja sen huomaaminen voi olla vaikeaa – näin tunnistat oireet
2. Silmäsairaudet: Glaukooma vie hoitamattomana näön
Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka yleisimmin johtuu silmänpaineen kohoamisesta. Sairauden varhainen toteaminen on tärkeää, jotta tauti ei ehtisi vaurioittaa silmiä.
”Glaukooma ei välttämättä aiheuta mitään oireita, ennen kuin silmässä on jo tapahtunut vaurioita. Vasta kun silmänpaine on kohonnut hyvin runsaasti, se alkaa aiheuttaa epämääräistä päänsärkyä silmien kautta. Alkuvaiheessa tauti on yleensä täysin oireeton”, Liesto kertoo.
Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi. Nimitys on hieman harhaanjohtava, sillä glaukoomamuutoksia voi tulla silmiin, vaikka paine olisi lähes normaali.
Lue myös: Näetkö salamoita ja langanpätkiä? Lasiaisen irtauma on yleinen mutta huonosti tunnettu silmävaiva
Glaukooma voi johtaa lopulliseen näön menetykseen, siksi sen varhainen diagnosointi on tärkeää.
”Toisin kuin kaihin aiheuttamaa näön samentumista, glaukoomaan liittyvää näkökenttävauriota ei voi millään korjata. Ainoa tapa ehkäistä glaukoomaa on taudin löytyminen ajoissa, jotta hoito saadaan aloitettua. Seuranta on glaukooman hoidossa tärkeää. Silmänpainetta on syytä kontrolloida kerran vuodessa”, Liesto muistuttaa.
Glaukoomaa hoidetaan paikallisilla silmänpainetta alentavilla silmätipoilla. Sitkeämmän taudin hoitoon voidaan tarvita lisäksi silmänpainetta alentavaa laserhoitoa tai leikkausta.
”Valtaosalla potilaista silmänpainetta saadaan laskettua silmään annosteltavalla tippalääkityksellä, jolloin vauriota ei tapahdu tai vaurio ei pääse etenemään. Hoidetun glaukooman ennuste on varsin hyvä.”
Lue myös Seuran juttu: Glaukooma on salakavala silmäsairaus, joka voi johtaa sokeutumiseen – jopa kolmannes sairastaa sitä tietämättään
3. Silmäsairaudet: Verkkokalvon rappeuma yleistyy jatkuvasti
Verkkokalvon rappeumassa on kaksi helposti havaittavaa oiretta: suorien viivojen vääristyminen tai mustan pisteen muuttuminen harmaaksi läntiksi.
”Verkkokalvon rappeuma on kuin lika kameran filmissä ja vieläpä aivan keskellä filmiä, suoraan näkökentässämme. Mikäli oven reunaan tai pihalla seisovaan lipputankoon tulee mutka, musta piste tai kirjain muuttuvat epämääräisiksi länteiksi tai tekstiä lukiessaan huomaa, että osa kirjaimista häipyy, kyse on muutoksista keskeisellä näköalueella”, Liesto toteaa.
Verkkokalvon rappeumalle saattavat altistaa tietyt perintötekijät. Tupakointi, korkea verenpaine, valtimonkovettumatauti ja liian rasvainen ravinto voivat myös altistaa rappeumalle.
Verkkokalvon ikärappeumasta on olemassa kuiva ja kostea tautimuoto. Kostea rappeuma johtuu verkkokalvon alla sijaitsevien verisuonten hallitsemattomasta kasvusta, jolloin uudet verisuonet vuotavat nestettä verkkokalvon keskeisen osan alle. Kuivassa rappeumassa valoa vastaanottaviin soluihin kertyy aineenvaihdunnan tuloksena kuona-aineita, jotka heikentävät solujen toimintaa ja kuluttavat tarkan näkemisen aluetta.
”Kuiva rappeuma on huomattavasti hankalampi, sillä siihen ei ole kunnollista hoitoa. Kosteaa rappeumaa voidaan hoitaa tehokkaasti pistoshoidolla, jossa estetään ja jopa pysäytetään vuotavien verisuonten kasvu. Rappeuman kehittymistä on tärkeää seurata tiheimmillään useamman kerran vuodessa, sillä kuivakin rappeuma voi ajan myötä muuttua kosteaksi.”
Joskus tauti etenee pistoksista huolimatta. Silloin oloa helpotetaan vahvistamalla lukulaseja ja käyttämällä lukemista helpottavia apuvälineitä, kuten suurennuslaseja. Suurentavia apuohjelmia on nykyään jopa tablettitietokoneissa.
Milloin silmälääkäriin?
Riski sairastua silmäsairauksiin kasvaa iän myötä. Parhaiten silmäsairauksien aiheuttamilta vaurioilta voi välttyä käymällä säännöllisesti silmälääkärissä.
Ensimmäinen käynti silmälääkärille kannattaa tehdä viimeistään 45-vuotiaana, jotta voidaan poissulkea muun muassa glaukooman mahdollisuus. Silmälääkärissä olisi hyvä käydä uudestaan yli 50-vuotiaana ja aina silmiin liittyvien oireiden ilmaantuessa.
”Hyvänä nyrkkisääntönä on, että ensimmäiset lukulasit kannattaisi aina käydä hakemassa silmälääkäriltä. Sillä tavoin saadaan paljon selville silmien terveydestä ja voidaan ennaltaehkäistä silmäsairauksia”, silmäkirurgi Kimmo Liesto kertoo.
Lue myös: Silmälääkäri on ajankohtainen nelikymppisenä – asiantuntija vastaa 10 kysymykseen silmäsairauksista
Kommentoi
Kommentoi juttua: Silmäsairaudet saattavat oireilla vasta silloin, kun silmät ovat jo vaurioituneet – glaukooma vie hoitamattomana näön