Toimittaja ihmettelee: miksi tavarataloista ei löydy viisikymppiselle sopivankokoista juhlamekkoa?
Kehopositiivisuudesta puhutaan julkisuudessa paljon, mutta vaatekaupassa se ei edelleenkään näy. Toimittaja tuskastui etsiessään koon 44 mekkoa kesäjuhliin.
Tässä sitä taas ollaan. Tartun jälleen kerran näppäimiin, vaikka minua inhottaa jankuttaa tästä samasta asiasta. (Onhan tästä ollut puhetta aikaisemminkin.) Yritän muotoilla asiani kuitenkin mahdollisimman ystävällisesti.
Olen tavaratalojen ystävä. Itse asiassa rakastan niitä. Ne ovat isoja, lämpimiä ja siistejä. Joskus haahuilen tavaratalossa ihan vain saadakseni olla yksin ja ajatella.
Vaatteenikin ostaisin mieluiten tavaratalosta. Valikoima on laaja ja hinnat halvempia kuin putiikeissa. Tavarataloon pääsee julkisilla liikennevälineillä, ja niillä on iso merkitys kaupunkien keskustoille. Sinä päivänä, kun Stockmann tai Sokos katoavat Helsingin keskustasta, ravintolat ja kivijalkakauppakin ovat pulassa.
Koko 44 on toki suuri, mutta ei mitenkään eriskummallinen
No niin, nyt asiaan.
Minulla oli äskettäin juhlat, joihin tarvitsin mekon. Lähdin vanhaan tapaan etsimään sellaista tavaratalosta. Niitä on kotikaupungissani Tampereella kaksi.
Kävin molemmissa. Sovitin jokaista mekkoa, johon kuvittelin jotenkuten asettuvani. Niitä ei ollut montaa. Poistuin tyhjin käsin.
Sama toistui Helsingissä. Kävin siis yhteensä neljässä tavaratalossa. Tulos: ei mekkoa.
Olen ihmeissäni. Kokoni on 44. Olen mielestäni normaali viisikymppinen naisihminen. Liikun paljon. Syön kun on nälkä. Itseäni ei vaivaa se, mitä peilistä näkyy. Tai no, se ei yleensä vaivaa. Sovituskopissa kyllä.
Kehopositiivisuudesta puhutaan väsymiseen asti, mutta vaatekaupassa se ei näy. Rekit ovat väärällään pienille ja hoikille sopivia vaatteita.
Olen iloinen heidän puolestaan, mutta luulen, että he ovat useimmiten nuoria, jotka tekevät usein pätkätöitä, eikä heillä ole varaa upottaa mekkoon puolen kuun palkkaa tai opintorahaa. Epäilen, etteivät he siksi shoppaile tavarataloissa, vaan ostavat vaatteensa pikamuotiketjuista tai verkosta.
Minä en haluaisi tehdä niin. Haluaisin kovin, että lämmin suhteemme voisi jatkua.
Kun juttu oli julkaistu paperilehdessä, sain postia lukijalta
P.S Tämä tekstini julkaistiin Kotilieden numerossa 14. Lehden ilmestymisen jälkeen sain sähköpostia mummeliksi esittäytyneeltä naiselta, joka ei halua nimeään kaiken kansan tietoon. Näin hän kuitenkin kirjoitti:
”Minulle kävi ihan samalla tavalla. Kevään juhlia varten kävin ainakin 30 vaateliikkeessä eri kaupungeissa. Sama tulos: minulle ei mitään.
En myöskään koe itseäni suuren suureksi, mutta olen ns. tasapaksua mallia. Enkä ollut yksin, meitä samalla tavalla haahuilevia näytti riittävän ja usein kuljimme toistemme perässä uuteen kauppaan.
Lopputulos: vanhalla mentiin ja hyvin toimi. Ovatkohan sisäänostajat nuoria ja hoikkia? Meillä vähän varttuneemmalla väellä olisi kyllä varaa ostaa hyvää kunhan se mahtuisi päälle.”
Onko sinun helppo löytää juhlavaatteita vaatekaupoista? Osallistu keskusteluun kommenteissa!
Lue myös Anna.fi: Minna on aina ollut intohimoinen pukeutuja – voiko vaatteilla enää leikitellä, kun on yli 60 eikä haluaisi ostaa mitään?
Kommentoi
Kommentoi juttua: Toimittaja ihmettelee: miksi tavarataloista ei löydy viisikymppiselle sopivankokoista juhlamekkoa?
Minun Kokoni on 54 ja tavaratalot saan unohtaa hetimiten, riippumatta mitä haen. Mutta kotipaikkakunnallani Seinäjoen Ylistarossa on liike Halpa-Aitta / Fiini Fröökynä, jonka myyjät löytävät juhlamekkoja 6 kappaletta sovitettavaksi alle tunnissa! Kannattaa käydä kauempaakin! Kokoon 44 on loistavat valikoimat. Löytyy myös netistä https://fiinifrookyna.fi/?gclid=Cj0KCQjwzdOlBhCNARIsAPMwjbwe5t_J2D0SUtr2liPweahIEgJdeciwFWLizk9MzS1TNYu5oAUEAzgaAqOXEALw_wcB
Ei ole syytä myöskään yleistää, että kaikki viisikymppiset naiset olisivat kokoa 44+.
Olen yli kuusikymppinen ja käytän kokoa 36. Sama koko on ollut koko aikuisiän.
Taitaa kuitenkin olla totta, että tavaratalojen kokovalikoima on aika rajallinen. Enemmän minua vaivaa se, että naisten vaatteet ovat joko nuorison napapaitoja ja risafarkkuja tai sitten tätikolttuja. Kumpikaan ei kelpaa, joten ostan vaatteet enimmäkseen urheilukaupasta. Mekkoja en käytä.
Tuttu ongelma. Olen kokoa 44, rintava, 164 cm pitkä ja minulla on vyötärö tallella. Jos tavarataloista, marketeista tai tavallisista vaatekaupoista löytyy sopiva koko, kyse on usein kummallisesta mummokaavusta. Isojen tyttöjen kauppojen koot taas on suunniteltu minua 10 cm pitemmille eikä vika korjaudu vain helmaa ja hihoja lyhentämällä. Verkkokaupoista en uskalla tilata, kun sopiva koko ei löydy sovittamatta. Vaatteiden osto on vähentynyt ja nykyisin suuntaan usein Marimekkoon, jonka vaatteissa tuo pituusongelma on vähentynyt.
Olen kirjoittajan kanssa erimieltä. Olen myös kokoa 44 ja olen löytänyt itselleni tavaratoista sopivia vaatteita. Myös juhlapukeutumiseen. Hyödynnän tavarataloissa (Stockmann ja Sokos) myös myyjien asiantuntemusta ja usein heidän avulla olenkin tehnyt löytöjä, jotka olisivat jääneet itse etsimällä tekemättä. Stockmannilla on myös runsaasti eri merkkejä, joista löytyy eri vartalon malleille sopivia vaihtoehtoja, niin hoikille kuin runsasmuotoisimmillekin. 44 ei ole vielä vallan suuri, toki siitä isommat koot voivat tavarataloissa olla haastava löytää.
Tähän pulmaan on yksinkertainen vastaus. Kesällä on ylipäätään vaikea löytää kesävaatteita, siis kenenkään, koska heinäkuun puolella myymälöihin saapuu pikkuhiljaa jos syysvaatteita. Kesävaatteet saapuvasta maalis- huhtikuussa. Tuo koko 44 on hyvin yleinen naisten vaatekoko. Eli sitä ei senkään vuoksi löydy sesonkiaikana. Tämän kun tiedän( olen myyjä vaatekaupassa) hankin kesämekkoni ajoissa.
Hei! En ole vielä edes 40-vuotias ja urheilen, mutta en ole hoikkakaan… En löydä myöskään istuvia vaatteita kaupoista. Olen tilannut ulkomailta netin välityksellä suht sopivia tai shoppaillut laukun täyteen Englannissa/Irlannissa, missä ymmärretään, että ihmisiä on erikokoisia! En halua pukeutua kaapuun… Niitä kyllä on tarjolla! Ottakaa töihin tavallisia ihmisiä tai tehkää tutkimusta, minkä kokoisia vaatteita kauppoihin tarvitaan. Kiitos.
Tavaratalot kärvistelevät, koska kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Sisäänostajat eivät osaa hommaansa. Suurin osa suomalaisista on yli 30-vuotiaita, mutta silti melkein kaikki kauppojen vaatteet on suunnattu nuorille ja hoikille.
Suurin osa 40+ -vuotiaista on ylipainoisia, mutta heille ei ole tarjolla mitään. Turha sitten vaatekaupassa itkeä kun konkurssi on ovella. Itse tilaan kaikki vaatteet ruotsalaisista ja saksalaisista verkkokaupoista, koska niissä löytyy osaamista. Ja tiedoksi suomalaisille vaatekauppiaille; netissäkin ne suuret koot 46-56 myydään ensin, pienet koot jäävät.
En etsi vaatteita kaupasta. Ompelen. Etsin edullisia kankaita ja ompelen. Yhä isompi osa ompeluksista onnistuu ja ellei, suuria summia en menetä.
Ompelen Burdan ja SK:n kaavoilla, aina samoilla vuodesta toiseen. Hiukan kun kuosittelee, onnistuu kyllä.
Omassa kaveripiirissäni alan olla jo kummajainen. Eihän kukaan, eihän se kannata, miksi?
Kannattaako juosta kaupasta toiseen, kun mitään ei löydy? Aikaa ja hikeä siihenkin kuluu. Kannattaisiko tilata netistä? Ei, sillä on vain pari tosi kallista myyntipaikkaa, joiden kuvastoissa on kangasnäyte. Eikä mittataulukoihin ole luottamista. Kaupassa kankaita hiplaamalla löytää helpommin materiaalin.
Seuraava juttu ovat pellavaiset kukkahousut. Laikattu jo, parin illan päästä viimeistään valmiit.
Opetelkaa ompelemaan ja hankkikaa kunnon kone ja silitysvälineet. Kyllä se siitä!
On myös sellainen pulma, että kaikki vaatteet tehdään pitkille ja melko suorille vartaloille. Olen lyhyt (155cm) ja vielä yli kuusikymppisenäkin kurvikas; nykyään minäkin kokoa 44 rinnoista ja lantiolta, vyötäröltä 40-42. Nuorena olin suunnilleen kokoa 34, mutta silti löysin vaatteita paremmin kirpputoreilta kuin kaupasta, sillä 1950-60-luvun vaatteet oli tehty kuin mittojeni mukaan ja niitä löytyi 1970-luvulla vielä käytettynä. Nykyään myös kirpparivaatteet ovat pitkille ja suorille tehtyjä. Ihan toivotonta on löytää sopivaa pitkää mekkoa tai haalaria valmiina. Mekkojen vyotäröt eivät osu kohdalleen ja haalareissa on parikymmentä senttiä liikaa lahkeita. Muutkin housut joutuu lyhentämään – onneksi sentään farkuissa on curvy-mallejakin. Trikoot ja neuleet tietysti venyvät käyttäjän mukaan, mutta olisi kiva saada muutakin materiaalia olevia sopivia vaatteita teettämättä niitä ompelijalla.