Lihakeitto
Lihakeitossa maistuvat kotimaiset juurekset ja umamimaisen liemen salaisuus on ydinluu.
- Valmistusaika
- yli 60 min
- Annosmäärä
- 6 annosta
- Gluteeniton
- Maidoton
Ainekset
Lihakeitto
- 1 kg naudan lapaa tai etuselkää tai muuta keittolihaa
- 2,5–3 l vettä
- 300 g ydinluuta tai häränhäntiä
- 1 sipuli
- 2 tl suolaa
- 6 valkopippuria
- 6 maustepippuria
- laakerinlehti
Keittoon
- pala lanttua
- 3 porkkanaa
- pala selleriä
- pala palsternakkaa
- 5 perunaa
- pala purjoa
- persiljaa
Valmistusohje
Lihakeitto valmistuu näin.
- Huuhdo lihat ja ydinluu nopeasti kylmässä vedessä ja laita kokonaisina tilavaan kattilaan haaleaan veteen. Kuumenna kiehumispisteeseen. Kuori pinnalle ilmestyvä vaahto pois. Lisää lohkottu sipuli, suolaa, kokonaisia valko- ja maustepippureita ja laakerinlehti.
- Anna kiehua miedolla lämmöllä ”hymyillen” pari tuntia kannen alla. Nosta kypsät lihat liemestä. Siivilöi liemi. Paloittele liha.
- Paloittele kasvikset pieniksi kuutioiksi, kooltaan isoäidin oppien mukaan ”Pulmu-sokerin kokoisiksi paloiksi”. Lisää liemeen ensin lanttukuutiot, sitten porkkana-, selleri-, palsternakka- ja lopuksi perunakuutiot.
- Lisää muutamaa minuuttia ennen tarjoamista purjoa ohuina renkaina. Leikkaa liha kuutioiksi ja lisää keittoon kuumenemaan. Viimeistele lihakeitto hienonnetulla persiljasilpulla.
Vinkkejä
- Keitä lihaa kerralla kaksin- tai kolminkertainen määrä ja hienonna osa lihasta kypsänä iki-ihanaa lihapiirakkaa varten. Pakasta liemi ja loput lihasta hyvän keiton pohjaksi. Kasviksia voit lisätä pakastettua keittoa kuumennettaessa. Hirvenlihasta keitettävän lihasopan mausteeksi voi lisätä katajanmarjoja.
- Ydinluu ja luulliset lihapalat antavat lihakeittoon erityisen hyvän, täyteläisen ja umamimaisen maun.
Katso myös: 8 x keitto ruokaisaan talvipäivään
Katso myös Anna.fi/Ruoka: Kaikkien aikojen parhaat arkiruoat – näitä ruokia suomalaiset rakastavat
Kommentoi
Kommentoi juttua: Lihakeitto
Mummo varmaan tiesi mikä ”umamimainen” on. Minä en.
Umami eli lihaisa on yksi ihmisen aistimasta viidestä perusmausta makean, suolaisen, happaman ja karvaan ohella. Umamia sanotaan esiintyvän esimerkiksi arominvahventeena käytetyssä natriumglutamaatissa, joissain juustoissa, soijakastikkeessa ja hyvin kypsyneessä tomaatissa sekä maustamattomassa lihassa. Umami on japania, 旨味, ja se tarkoittaa suomeksi likimain ”herkullinen maku” tai ”miellyttävä, ruokahalua herättävä maku”, ja sen määritteli perusmauksi ensimmäistä kertaa japanilainen Kikunae Ikeda vuonna 1908.