Arki on taas täällä. Mitä suomalaiset arkena syövät?

Arki on taas saapunut moneen perheeseen. Arkirutiineihien palaaminen on monelle helpotus, se tuo elämään kaivattua ryhtiä. Mutta samalla alkaa jälleen jokapäiväinen ”Mitähän tänään syödään?” -pohdinta.

Mutu vs. data

Tässä postausta mietiskellessäni halusin ensin selvittää, mitä suomalaiset oikeasti syövät. Mitä kertovat rakastamani tilastot ja kuluttajatutkimukset? Datan antama todellisuus kun on usein ihan erilainen kuin mainosmiesten tai sosiaalisen median luoma ihannekuva.

Jos vedetään mutkat suoriksi, arkena suomalainen syö rahkaa ja jogurttia, perjantaisin pizzaa. Tämä selviää S-ryhmän tilastoista, jotka kertovat suomalaisten ostoskorien sisällöstä. Toki arjen ja viikonlopun ruokakorit eroavat toisistaan. Viikonloppuina ruokakorista löytyy arkikoria useammin mietoja alkoholijuomia ja virvoitusjuomia, makeisia, sipsejä, jäätelöä sekä tuoreita kala- ja lihatuotteita. Arkipäivien ostoksissa taas painottuvat esimerkiksi valmisruoka, jogurtit ja rahkat sekä leipomotuotteet.

Sesongit näkyvät ruokakorissa

Vuodenajat luonnollisesti määrittävät monien ruokien suosiota. Koko vuoden grillimakkaroista 60 prosenttia syödään kesällä touko-elokuussa. Ja grillimakkarasesongista siirrytää sujuvasti pizzasesonkiin.  Kesä-syyskuussa pakastepizzojen myynti laskee, palatakseen taas pimenevien iltojen perjantairuoaksi. Pizzaperjantai ei siis ole mikään mainoshenkilöiden Kotipizzalle keksimä slogan, sillä pakastepizzoja myydään oikeassa elämässä eniten juuri perjantaisin.

Suomalainen aamiainen on nopeaa tankkausta

Miten suomalaiset nauttivat aamiaisensa, tuon päivän tärkeimmäksi mainitun aterian? Luomupuuroa hitaasti haudutellen  vai superfoodsmoothieta pyöräytellen?

Fazerin tilaamaan kuluttajakyselyyn vastasi 1 172 suomalaista vuonna 2014 (Ruokatieto). Tulosten mukaan suomalaiset syövät aamiaisensa pikapikaa. Puolet suomalaisista kertoi nauttivansa aamupalansa viidessä minuutissa. Ja joka kymmenes sanoo selviävänsä siitä minuutissa.  Ja joka kolmas suomalainen kertoo, että syö aamupalan arkena satunnaisesti tai ei lainkaan.

Lapsiperheistä 57 prosentissa tarvitaan patistelua ja hoputusta aamupalapöydässä. Viikonloppuisin aamiaispöydässä viihdytään sitten 10 minuuttia. Missä siis luuraavat ihanat, pitkät brunssit? Pääsääntöisesti mielikuvissa.

Ohje: Avokado-banaani-mustikkasmoothie

Lue myös:

Smoothie antaa kierroksia koneeseen

Vihersmoothie saa nesteet liikkeelle

Lue myös uusista ruokarytmeistä:

Brunssi – brinneri – linneri ja dunchi -uudet ruokarytmit

Onko vihreä vallankumous käynnissä?

Ruokamaailmaa seuraavien mielestä jo parin viimeisen vuoden aikana on eletty ns. vihreää vallankumousta ja ihmiset ovat kääntyneet sankoin joukoin vegeiksi. Markkinoille on tullut monia lihaa korvaavia tuotteita, kuten nyhtökauraa ja härkistä.

Useiden tehtyjen kuluttajakyselyiden mukaan 2/3 lapsiperheiden ruokaostoksista päättävistä haluaisi lisätä kasvisten määrää perheen ja erityisesti lapsien ruokavaliossa. Samoilla poluilla kulkevat nuoret kaupunkilaiset.

Fleksaus eli kasvis- ja sekaruokavalion joustava yhdistäminen, on sana, joka on tullut vuoden aikana tutuksi. Moni lisää kasvisten määrää ruokavaliossaan, vaikka lihasta ei kokonaan luopuisikaan.

Lisää aiheesta:  Fleksaus on nyt kuumin ravitsemustrendi

Mutta mitä kertoo Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ravintotase? Tuoreiden vihannesten kulutus oli noin 62 kiloa henkilöä kohden. Vuoteen 2015 verrattuna viime vuonna tuli hieman pudotusta, sillä pari vuotta sitten suomalaiset söivät kasviksia keskimäärin 65 kiloa vuodessa.

Jos kasvisten käyttö väheni, miten sitten menee sen lihan kanssa? LUKEn tilastojen mukaan lihankulutus kasvoi kokonaisuudessaan kolme prosenttia ja normisuomalainen söi vuodessa 79,4 kiloa lihaa eli sitä kului reilut 17 kiloa enemmän kuin kasviksia! Sianlihaa syötiin 35 kiloa, siipikarjanlihaa 21,6 kiloa ja naudanlihaa syötiin reilut 19 kiloa. Siipikarjan kulutus lisääntyi eniten.

Tilastot siis puhuvat eri kieltä kuin meille markkinoidut mielikuvat.

Leipää? Kyllä, kiitos!

Kun seuraa ruokakeskustelua, leipä tuntuu olevan joko totaalisesti pannassa tai vaihtoehtoisesti hehkutetaan hitaiden juurileipien ihanuutta.

Oikeassa elämässä suomalainen syö ostettua leipää keskimäärin 40 kiloa vuodessa, jos uskomme Leipätiedotuksen ylläpitämiä tilastoja. Eli se tarkoittaa  kolmesta neljään palaa tuoreleipää tai kymmentä palaa kuivaleipää joka päivä! Eikä tilastossa ole huomioitu kotona leivottua leipää.

Leivänkulutus on pysynyt jotakuinkin samana koko 2010-luvun, vaikka leipää vieroksuva karppaus ja gluteenittomuus ovat viime vuosina saaneet paljon mediahuomiota.

Ohje: Yrttinen pataleipä

Mitä tästä opimme?

Mediaa, niin sosiaalista kuin printtimediaa, seuraamalla saa kuvan, että suomalaisten syöminen on radikaalisti muuttunut. Tilastojen mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä muutokset kuluttajatottumuksissa tapahtuvat hyvin hitaasti. Yksi avokadopastapiikki tai muttikastike ei vielä kesää tee isossa kokonaiskuvassa! Trendsettereitä ja edelläkävijöitä on kuluttajista hyvin pieni prosentti.

Ruokapuolen radikalisoituneet ääriryhmät pitävät itsestään ja aatteestaan niin suurta ääntä, että siihen hypetykseen on helppo mennä mukaan. Ja lopulta oma usko muuttuu ainoaksi oikeaksi totuudeksi. Kuten Helsingin Sanomien  vuotta 2018 ennustavassa megatrendikatsauksessa sunnuntaina 13. elokuuta sanottiin:  ”Oikeanlainen ravitsemus on uskonto”.

Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että tilastot eivät ole ravitsemussuosituksia, ne vain kertovat lukuina mitä suomalaiset lautasilleen lappavat.  Harva meistä on ainakaan omasta mielestään keskivertoihminen!

Ravitsemussuositukset sen sijaan ovat ihan eri juttu. Ne kehottavat edelleenkin noudattamaan lautasmallia, joka on suomalainen, nerokas keksintö.

Niinpä terveellisen arjen resepti sisältyy tähän yksinkertaiseen lauseeseen:  Kun kokoat aterian lautasmallin mukaan, syöt monipuolisesti eikä sinun tarvitse huolehtia yksittäisten ravintoaineiden saannista.

Kun lautasmallia noudattaa, ei tarvitse enää olla niin kauhean huolissaan. Se helpottaa stressiä kummasti.

Lautasmalli livenä. Kuva Evira. 

Aloita tästä:

1. Täytä puolet lautasesta kasviksilla, tuoreilla ja/tai kypsennetyillä. Ihan sama, kunhan on vegeä.
2. Perunaa, riisiä, pastaa tai viljalisäkkeitä voi lautasella saisi olla sen neljänneksen verran.
3. Täytä loppuneljännes sitten protskulla: kala-, liha- tai munaruoalla. Tai valitse vaihtoehtoisesti palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävää kasvisruokaa.

Lisäksi:

* Juo aterialla rasvatonta maitoa, piimää tai vettä.

* Syö lisäksi leipää, jonka päälle sipaiset kasvirasvalevitettä.

* Nauti jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä. Maitovalmisteen ja jälkiruoan voit siirtää myös välipalaksi.

Eihän tuo lautasmalli rakettitieteeltä ( eikä myöskään mediaseksikkäältä) kuullosta, mutta ainakin ravitsemustieteilijöiden saamien tutkimustulosten mukaan se toimii ja malli on kerännyt kansainvälisiäkin kehuja! (Kukaanhan ei ole profeetta omalla maallaan! Varsinkaan Suomessa.)

Ei tehdä asioista liian vaikeita, kun ei ole pakko! Arkikin voi olla ihanan terveellistä, ilman mitään sen suurempia suorituspaineita!

Terveisin

Blonditiina

---

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Seuraa Himahella -blogia Facebookissa Seuraa Himahella -blogia Pinterestissä Seuraa Himahella -blogia Instagramissa