Blonditiina testasi: Halvatun hyvä raparperipai
Maasta valtoimenaan puskeva raparperi lehtiröyhyineen kuuluu alkukesään. Alkujaan aasialainen rikkaruoho talttuu sokerilla makeaksi herkuksi, mutta kirpeä kasvis antaa uutta potkua myös suolaisille ruoille. Siitä voi tehdä vaikka chutneyta . Mutta blondikeittiössä pysytään tässä postauksessa aiheen makealla puolella.
”Tee raparperista jotain blondimaista”, tuottajani Anu sanoi puhelimessa kun koordinoimme Himahellan sisältöä printin kanssa. Hmm…mitenköhän tuokin briiffi pitäisi ymmärtää. Mutta se Blondin täytyy myöntää, että raparperi on yksi suomenkielen vaikeimpia sanoja kirjoittaa oikein. Jos näpylöintivirheitä löytyy, pyydän anteeksi jo etukäteen. Tiedän kyllä, että se kirjoitetaan RAPARPERI.
Mieleeni nousi ihana italialaistyyppinen raparperitorttu, jonka ohjeen kehittelin muutama vuosi sitten. Siinä käytettettiin marsipaania raparperin mausteena. Ajattelin ainakin lähteä liikkeelle tästä makumuistosta. Mutta eipä tullut taaskaan toistettua itseään. En löytänyt kahdesta isosta marketista kyseistä marsipaanipötköä, joten nappasin hyllystä mukaani paketillisen vaniljalla maustettua halvaa. Niinpä blondikeittiössä syntyikin tällä kertaa halvatun hyvä raparperipai. Ohje kehittyi tekiessä, mutta lopputuloksena oli torttu, johon on käytetty vain kuutta ainetta. Mikä mielestäni on ohjeelle eduksi.
Ai niin, viime keväältä linkitän tähän vielä Viileän mansikka-raparperikakun, jonka voi säilyttää pakastimessa h-hetkeen ja tarjota herkullisen mansikka-raparperihillokkeen kanssa. Sama hilloke toimii muurinpohjalettujen ja vohveleiden kanssa tarjottuna. Kokeiltu on.
Kuuden aineen raparperipai – pohja, raparperi, halva, munat, sokeri & mantelilastut
1. Ostin valmiin, pakastetun 400 g murotaikinapohjan. Eihän sen tekeminen mikään ongelma olisi, kun muistaa suhteen 1:2:3. Eli tuossa suhteessa taikinaan tulee sokeria, voita ja vehnäjauhoja. Lisäksi muna ja 1/2 tl leivinjauhetta. Mutta valmistaikina nopeuttaa leipomisprosessia. Sitä paitsi taikina on vielä hyvän makuinenkin. Painelin sulaneen murotaikinan irtopohjaiseen 22 senttiä halkaisijaltaan olevaan, voideltuun piirakkavuokaan.
2. Kuorin ja viipaloin viisi keskikokoista rapaprperinvartta. Viipaleina niitä oli neljän desin verran. Ne voi tietysti levitellä pohjan päälle huiskin haiskin, mutta minä pipersin ne kauniiksi ruusukuvioksi. Huvinsa kullakin.
3. Raparperiviipaleiden päälle ripottelin 100 grammaa vaniljanmakuista, murenneltua halvaa. (Lisäys 18.5. Vaikka paissa on sokerinen marenki, piirakka ei ole kauhean makea. Siihen voi hyvin käyttää koko paketillisenkin eli 150 g halvaa, jos pitää makeammasta setistä.) Sen jälkeen paiston piirakkaa 200 asteisessa uunissa 30 minuuttia. Kun otin piiraan uunista, käänsin uunin grillivastuksen päälle ja lämpötilan 250 asteeseen.
Piirakka olisi hyvää jo tällaisenaan, mutta jatkoin ohjeen tuunaamista.
4. Tein piiraan päälle marenkihunnun, joka mielestäni tekee siitä kahvipöydän silmänilon. Vaahdotin neljä valkuaista kovaksi vaahdoksi ja lisäsin joukkoon 1 1/2 dl erikoishienoa sokeria. Annoin yleiskoneen laulaa. kunnes marenki oli kiiltävää ja sitä nostellessa se muodosti kauniita huippuja. Halutessa joukkoon olisi voinut laittaa myös vaniljasokeria teelusikallisen verran.
5. Levitin marengin piirakan päällle ja pyörittelin siihen veitsellä kauniita kuvioita. Heittelin päälle vielä kourallisen verran mantelilastuja. Sen jälkeen piiras meni frillivastusten alle uuniin muutamaksi minuutiksi. Kannattaa istua vieressä, sillä jo muutama ylimääräinen sekunti saattaa olla kohtalokas. Kuten minulle melkein kävi. Ei kannata somettaa tämän valmistusvaiheen aikana.
6. Lopputuloksena oli herkullinen, kuudesta aineksesta syntyvä piirakka, jonka mauste eli halva, oikeuttaa kutsumaan sitä Halvatun hyväksi raparperipaiksi. Ja sitä se oikeasti onkin. Herkullisen näköinen pai sopii niin kahvipöytään kuin jälkkäriksi. Nam.
Raparperiterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Blonditiina testasi: Halvatun hyvä raparperipai