Himahella

Hämeenlinna - kesäretki Suomen Hämptoniin

Hämeenlinna on perustettu 1639 ja asukkaita siellä on lähes 68 000. © Tiina Rantanen

Aion viettää kesälomani tutkiskellen tätä rakasta kotimaatani päivän tai korkeintain yön yli kestävillä lähimatkoilla. Kesäkuun viimeisellä viikolla suuntasin matkani kohti Hämeenlinnaa eli Hämptonia.

Mikä ihmeen Hämpton? No, kutsutaanhan Lahteakin Suomen Chicagoksi ja Tamperetta Tampesteriksi mukaillen kaupungin Manchester nimeä. Lähdin tutkimusmatkalle Googlen ihmeelliseen maailmaan ja päädyin Hesarin sivuille ja Palefacesta vuonna 2007 tehtyyn haastatteluun. Siellä kerrotaan näin:

”Kaupungin lempinimi Hämptoni on Palefacen mukaan luultavasti hänen kaveripiirinsä lanseeraama. ”Meillä on tapana sanoa, että ollaan straight outta Hämpton. Se tulee gangsta rap -ryhmä N.W.A.:n biisistä Straight Outta Compton, josta on jopa nyt myöhemmin tehty versio Straight Outta Hämpton”, hän naureskelee. ” No, nyt Hämpton-nimitys on painettu jopa kaupungin matkailuesitteen kanteen.

Maanantaina Hämeenlinna on kiinni

Ensimmäinen retkipäivä osui maanantaiksi, joka ei viikonpäivänä yleensäkään helli turistia missään päin maailmaa. Museot ja monet ravintolat pitävät silloin ovensa säpissä. Niin nytkin. Emme antaneet sen haitata menoa, vaan rakensimme ohjelmamme ulkoilmanähtävyyksien varaan. Mutta siksi omakohtaisesti testatut ravintolasuositukset puuttuvat tästä postauksesta.  Mutta syväkurkuiltani saamieni vinkkien mukaan kokeilemisen arvoisia olisivat olleet skandiruokaa tarjoava Uoma,  perinteisestä keittiöstään tunnettu, Tomi Björckin freesaama  Piparkakkutalo sekä  Kellariravintola Hällä. joka oli yksi presidentti Kekkosen lempiravintoloista.  ´

Hämeenlinnan kirkon esikuvana kerrotaan olleen Rooman Pantheon-temppeli. © Tiina Rantanen

Torilla tavataan

Tutkimusmatka alkoi Hämeenlinnan torilta, jonne ruokaihmisen suuntavaisto vie aina kuin luonnostaan. Kesäisin Hämeenlinnan tori on vilkas kaupunkilaisten kohtauspaikka, joka täyttyy torikahviloista ja -myyjistä. Kahvilassa istuskeltuani nappasin torilta mukaani mansikoita ja kirsikoita suunniteltua puistopiknikkiä varten.

Laurell on perustettu vuonna 1947.

Torin laidalla  (Sibeliuksenkatu 7) on ehkä Hämeenlinnan kuuluisin kahvila-konditoria Laurell, jossa olen pistäytynyt useasti aikaisemmilla Hämeenlinnan reissuillani. Suosittelen lämpimästi sinne poikkeamista, mikäli mieli halajaa kahvia, kakkua tai pikkusuolaista.

Laurellin tarina alkaa vuodesta 1947, jolloin Sanni Laurell päätti perustaa Hämeenlinnaan leipomon. Yrityksen alkutaipaleella monet kaupungin rouvat toivat Sannille leivontatarpeita, joista he yhdessä siskonsa Taimin kanssa leipoivat monenmoisia leivonnaisia. Leipomo toimi tuolloin Hämeenlinnassa Sammon talossa, nykyisellä Arvi Kariston kadulla. 1950-luvun alussa mukaan tuli myös kahvilatoimintaa. Laurell on laajentunut vuosien varrella alueen johtavaksi leipomo-konditoriaksi. Vuodesta 1997 yritystä on luotsannut Sannin poika Heikki Kokko yhdessä vaimonsa Sarin kanssa. Nykyisin Laurellin kahvila-konditorioita on useilla paikkakunnilla.

Hämeenlinnan torin ympäristön arkkitehtuuri on eri aikakausilta. © Tiina Rantanen

Heille, joita arkkitehtuuri kiinnostaa, kauppatorin laidalla sijaitsee runsaasti eri aikakausia ja tyylisuuntia edustavia rakennuksia. Näistä merkittävimpiä ovat Hämeenlinnan kirkko (Jean Louis Desprez, 1798), entinen lääninhallituksen talo (C. L. Engel, 1834) sekä Hämeenlinnan raatihuone (Alfred Cawén, 1888). Armas Lindgrenin suunnittelemassa toripuistossa on suihkulähde, kaksi 1910-luvulla rakennettua toripaviljonkia sekä runoilija-suomentaja Paavo Cajanderin että runoilija Larin-Kyöstin patsaat. Näin kertoo Wikipedia, kun etsin taustatietoja huomioilleni.

Sibeliuksen kotimuseossa voi tutustua kansallissäveltäjämme nuoruusvuosiin.

Sibeliuksen jalanjäljillä

Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) on megastara, joka on jo reilusti yli sata vuotta ollut tunnetuin suomalainen maailmalla. Sibelius syntyi ja eli elämänsä 20 ensimmäistä vuotta Hämeenlinnassa. Jean Sibeliuksen syntymäkodissa toimii museo, joka kertoo säveltäjämestarin lapsuuden ja nuoruuden vuosista.

Miksi tämä kohde kiinnostaisi ruokamatkailijaa? Koska Sibelius oli myös kulinaristi, joka ymmärsi pöydän ilojen päälle.

Lue myös: Sibelius -megastara ja kulinaristi.

Lusikkaniemi avautuu upeasti Aulangon näköalatornilta. © Tiina Rantanen

Puistopiknikillä Aulangolla

Aulangon aluetta kuvaillaan Hämeenlinnan helmeksi. Nuori Jean Sibelius samoili Aulangon metsissä ja kansallismaiseman kerrotaan inspiroineen säveltäjäneroa itse Finlandian säveltämisessä. Paikkaan perustettiin vuonna 2018 noin sadan hehtaarin luonnonsuojelualue, joka sai nimekseen Sibeliuksen metsä.

Aulangon luonnonsuojelualueella kulkee runsaasti eripituisia ulkoilureittejä ja polkuverkostoja. Siellä voi mainiosti nauttia piknik-eväitä puistopöytien ääressä. Joutsenlammen ympäri kulkeva luontopolku on noin kilometrin mittainen ja se soveltuu myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa kuljettavaksi.

Joutsenlammen vedessä oli virkistävää uittaa varpaita hellepäivänä.

Hotelli Aulanko, nykyiseltä nimeltään Kylpylähotelli Scandic Aulanko, tuli minulle tutuksi jo lapsuudessani. Kävimme siellä usein äitienpäivälounaalla perheeni kanssa. Useaan otteeseen laajennetun kylpylähotellin ensimmäinen osa valmistui vuonna 1938. Alkuperäinen hotellirakennus on yksi aikakautensa merkittävimpiä funktionalistisia rakennuksia Suomessa. Se kuuluu modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomon laatimaan suomalaisen modernismin merkkiteosten luetteloon.

Malja nuoren, huimapäisen näyttelijättären muistolle hotelli Aulangon puistossa! © Tiina Rantanen

Koska olemme matkakumppanini kanssa samaa ikäluokkaa ja turhan tiedon mestareita molemmat, muistelimme hotelli Aulangon rannalla Suomi-Filmin tähti Sirkka Saria, joka oli  aikansa valovoimaisimpia näyttelijöitä. Hänen tähdittämänsä Niskavuoren naiset oli saanut ensi-iltansa puoli vuotta aiemmin 1938. Kesken Aulangolla vietetyn iloisen ravintolaillan Sari nousi parvekkeelle, kiipesi savupiippuun – ja katosi. Näyttelijä oli erehtynyt luulemaan suurta savupiippua näköalatorniksi, sillä sitä reunusti metallinen kaide ja sen huipulle johti tikapuut. Paikalle hälytetyn lääkärin mukaan Sari kuoli 30 metrin pudotuksen aiheuttamiin vammoihin eikä mitään ollut tehtävissä hänen pelastamisekseen 82 vuotta sitten. Nostimme vaaleanpunaisen cavamaljan hänen muistolleen!

Matin ja Maijan Majatalo on aivan Hämeenlinnan keskustassa. © Tiina Rantanen

Yöksi Matin ja Maijan Majataloon

Puistopiknikin jälkeen kello näyttikin jo majoittautumiseen sopivaa aikaa. Yöpymispaikkamme oli minulle yllätys, jota varauksen tehnyt matkakumppanini ei ollut halunnut etukäteen paljastaa.

Matin ja Maijan Majatalo sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa, yhdessä Eteläkadun Villoista, suojellussa rakennuksessa, joka on valmistunut jo vuonna 1923. Eteläkatu 5:n Villa on yksi kadun kuudesta puutalosta. Alunperin Villa rakennettiin yrittäjäperhe Tuomen kodiksi.  Matti ja Maija Tuomi omistivat ja asuivat kiinteistöä aina 1980 luvun alkuun saakka.1980-luvun alussa kaupunki lunasti kaikki Eteläkadun puutalot, rakentaakseen alueelle kaavan mukaisen pysäköintialueen. Kaupungin omistusaikana rakennuksessa toimi ensin englanninkielinen päiväkoti ja sen jälkeen kehitysmaakauppa Kirahvi.

Kesällä 2018 Karoliina Frank ja Tapio Vekka avasivat kaupungilta ostamassaan kiinteistössä majatalon, jossa on kuusi huonetta. Majatalo on rakennettu kestävän matkailun näkökulmasta. Suuri osa majatalon kalusteista on 1920-1950 -luvuilta. Irtaimistosta vain vuoteet ovat uusia. Huoneilla on houkuttelevat nimet: isot (23-25 m2) huoneet ovat nimeltään Onni, Rakkaus ja Ilo, pienemmät (11-13 m2) Rauha, Vapaus ja Lempi. Meillä oli onni majoittua Onnessa.

.Majatalossa aamiainen tarjotaan yksilöllisenä, jokaisella asiakkaalle henkilökohtaisesti tehtynä annoksena, jolloin ruokahävikkiä syntyy mahdollisimman vähän. Ruokatarvikkeet hankitaan lähikaupoista ja arkipäivän ostosmatkat tehdään jalan.

Villa Marenki on itsekin soma kuin kuppikakku. © Tiina Rantanen

Vaikka aamiaisen olisi saanut huoneeseen, päätimme nauttia sen viereisessä talossa sijaitsevassa  Villa Marenki -kahvilassa. Persoonallinen kahvilamiljöö kauniissa vanhassa puutalossa kun on itsekin kuin leivos.

Villa Marengin sielu on tv:stä tuttu kondiittorimestari, cake designer Jenni Höijer. Hämeenlinnalainen kondiittorimestari Jenni Höijer perusti Sokerileipuri Suomisen Oy:n vuonna 2005 jolloin Villa Marenki aloitti toimintansa. Korona-aikana yritys meni kuitenkin konkurssiin ja Villa Marengin yrittäjinä jatkavat  Matin ja Maijan Majatalon omistajapariskunta, mutta Jenni luotsaa kahvilaa edelleen. Kerrotaan, että virallisesti Jennin työsopimuksessa lukee ammattinimike Marengin Mamselli!  Kahvilan kakkuvitriini herautti kyllä veden kielelle ja aamiainen oli sekin parasta A-ryhmää. Aamiaisen voi kuka tahansa käydä nauttimassa arkena 7,50 euron ja viikonloppuna 13 euron hintaan.

Hämeenlinnassa voi Hotsittaa

Jos ravintoloiden ovet eivät aukene,  nälkää voi torjua perinteisellä hämeenlinnalaisella grilliherkulla, Hotsilla. Oikeaoppinen Hotsi valmistetaan munkkitaikinasta tehdystä, lihattomasta höyrykeitetystä piirakasta ja 1-2  suomimakkaran halkaistusta puolikkaasta.

1950-luvulla alkunsa saaneen Hotsin keksijänä pidetään Sirkka Vallia, joka pyöritti legendaarista Vallin grilliä. Valli myi aikoinaan myös omena- ja luumupiirakoita, jotka nekin täytettiin makkralla. Aikoinaan Hotsin myyjiä oli toistakymmentä, mutta nykyään vain yhden käden sormiin mahtuva määrä. Hotsi tunnetaan Hämeenlinnassa, Hattulan kulmilla ja lähikylissä, mutta Forssassa Hotsin pyytäjä saa ihan jotain muuta. Janakkalan Tervakoskella ei tavarasta tiedetä enää mitään.

Kokeile Hotsia x 3

Ravarin grilli Mättögrilli Yömakkara

Kantolan muraali pitää nähdä omin silmin! © Tiina Rantanen

Muraali viljasiiloissa

Jäikö reissussa vielä kulttuurinälkä? Ei hätää, oli viikonpäivä sitten mikä hyvänsä, suuntaa silloin Kantolan kaupunginosaan, osoitteeseen Puusepänkatu 9. Australialainen taiteilija Guido van Helten toteutti syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Hämeenlinnaan. Van Helten maalasi Kantolan vanhojen viljasiilojen julkisivuun 56 metriä korkean teoksen. Taiteilija on tunnettu erittäin tarkkana ihmiskasvojen kuvaajana.

Valtavien teosten  aiheet ovat usein historiallisia ja koskettavia. Van Heltenillä on omintakeinen tyyli liittää työt yhteiskuntaan ja paikallisuuteen. Hämeenlinnassa taiteilija tutustui ennen maalaustyön aloittamista hämeenlinnalaisiin perheisiin ja elämäntapaan.

Taideteosta voi ihastella muun muassa tapahtumapuiston kukkulalta.

Kirpparihaukka saalistaa

Ja koska olen tunnetusti kirpparihaukka, löysin aikani muraalia ihmeteltyäni tieni läheiselle Kantolan Kellarille, isolle ja hyvinhoidetulle kirpparille. Hämeenlinnassa on useita kirppareita paitsi Kantolan teollisuusalueella, myös Kaurialan kaupunginosassa ja ihan ydinkeskustassakin.

Hämpton on kiva kesäkaupunki ja päivän tai parin arvoinen käyntikohde!  Hämeen linna, Vankila ja Museo Militariakin jäivät tällä kertaa vielä kokematta. On siis vielä monta syytä palata takaisin näille mestoille.

Terveisin 

Blonditiina


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Hämeenlinna - kesäretki Suomen Hämptoniin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *