Himahella

Taidenautintoja Mäntässä - Banksysta mänttäläiseen Madonnaan

Poden suurta kulttuurinälkää korona-ajan vajareiden vuoksi, joten kesän 2021 matkakohteista tulisi löytyä muutakin herkkua kuin pelkästään vatsan nautintoja. Niinpä päivän pituinen lähimatka heinäkuussa suuntautui Mänttä-Vilppulan taidekaupunkiin. Kaupungin vetonaula on nyt maailman kuuluisimman katutaiteilijan Banksyn näyttely Serlachius-museo Göstassa.

Mänttä-Vilppula on metsäteollisuuden ympärille syntynyt kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Vireä pikkukaupunki sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Tampereelta ja Jyväskylästä. Helsingistä Mänttään ajaa noin kolmessa tunnissa.

Kaupunki on tunnettu monista taide- ja kulttuurikohteista sekä tapahtumista. Kuvataideviikot, Mäntän Musiikkijuhlat, Urkuviikko, Kevyttä Klassista, Mää oon Mänttästä -kaupunkifestivaali ja Mänttä Food Festival houkuttelevat paikkakunnalle vuosittain lähes sata tuhatta kävijää. Kaupungin merkittävä taide- ja kulttuuritarjonta on siivittänyt Mänttä-Vilppulan Kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuun yhdessä Tampereen rinnalla.

Vaikuttavat Serlachius-museot

Jo museot itsessään ovat syy tehdä lähimatka Mänttään. Siellä kun yhdistyvät taide, arkkitehtuuri, historia, hyvä ruoka sekä kaunis järviluonto.  Serlachius-museo Göstaan kuuluu kaksi osaa: Joenniemen kartano ja vuonna 2014 valmistunut paviljonki. Taidemuseo sijaitsee Joenniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä Melasjärven rannalla. Taidemuseo Göstan perusta on Joenniemen vanha kartano, jossa on esitelty Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia jo vuodesta 1945. Museon kartano-osa valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Koko rakennus otettiin taidemuseokäyttöön vuonna 1984.

Kesällä 2014 taidemuseo Göstan yhteyteen valmistui modernia puuarkkitehtuuria edustava laajennusosa, paviljonki, joka on tehnyt mahdolliseksi uudet, entistä monipuolisemmat ja mittavammat näyttelyt.

Puisto on ollut 1930-luvulta lähtien keskeinen osa kartanon kulttuurimaisemaa. Puistossa voi nähdä runsaasti Harry Kivijärven veistoksia, joita Gösta Serlachiuksen taidesäätiö sai lahjoituksena vuonna 2011 Kokoelma Kivijärvi -säätiöltä. Kun kävelimme puistossa veistoksia katsellen, totesin ystävilleni: ” Musta näissä on jotain samaa kuin Paasikiven patsaassa.”   No ei mikään ihme,  Google kertoi, että J. K. Paasikiven muistomerkki eli Itä ja Länsi on Harry Kivijärven käsialaa.

Gösta-ravintolan tavoite on olla Euroopan paras museoravintola

Nälkä, mikä ihana tekosyy nauttia pöydän antimista. Mäntän matkalla ei kulinaristiakaan ole unohdettu. Taidemuseo Göstan yhteydessä toimii Ravintola Gösta, jolle voin kolmen kesän kokemuksella antaa vahvan suosituksen. Keittiömestarina toimii ravintoloitsija Henry Tikkanen, mm. Vuoden kokkina 2001 palkittu puhtaiden makujen mestari. Muina ravintoloitsijoina ovat Michelin-palkitun Olo-ravintolan ravintoloitsija Pekka Terävä ja Pasi Heinonen. Gösta-ravintolan tavoitteena on kehittyä Euroopan parhaaksi museoravintolaksi.

Henry kuvaa ravintolansa ydinajatusta sanoilla ”luonnollinen keittiö”, jossa hyödynnetään lähiruokaa parhaalla mahdollisella tavalla. Paikallisten tuottajien raaka-aineet ja lähiluonnon villit antimet pääsevät oikeuksiinsa Tikkasen valtakunnassa.

Banksy on saanut ravintolassa oman nimikkomenunsa, jossa kolme ruokalajia maksaa  49 euroa  ja neljä ruokalajia 54 euroa. Viinipaketti menulle 29e/36e. Green Protest  (39e/48 e) on puolestaan tarkoitettu kasvissyöjille ja vegaaneille.

Ravintolan ja taidemuseon tiloissa vuosittain järjestettävästä Mänttä Food & Art -tapahtuma on noussut Suomen arvostetuimpien fine dining -ruokatapahtumien joukkoon.

Sekaisin Banksysta

Kesän 2021 näyttelytapaus on ehdottomasti Serlachius-museo Göstassa esillä oleva Banksy. A Visual Protest.

Banksy on Bristolista kotoisin oleva, virkavaltaa vuosikaudet pakoillut maailman kuuluisin katutaiteilija, jonka henkilöllisyyttä ei edelleenkään tiedetä. Banksy on tehnyt 1990-luvulta lähtien katutaidetta, performansseja ja taidetempauksia eri puolilla maailmaa. Teokset ovat usein sodanvastaisia ja irvailevat kaupallisuudelle sekä kritisoivat kulutusyhteiskuntaa. Hassua kyllä, hän on kapinoitsija, jonka kaupallisuutta irvailevista teoksista keräilijät maksavat nykyisin huippuhintoja.

Serlachius-museo Göstan näyttely sisältää yli sata eri kokoelmista lainattua teosta, jotka eivät todellakaan jätä katsojaansa kylmäksi. Pitää tyylistä tai ei, Banksyn työt tulevat kuitenkin katsojansa iholle. Ne ravistelevat ja herättävät ajattelemaan, vaikkakin huumorin keinoin. Itse makustelin näkemääni pitkään vielä seuraavanakin päivänä.

Mukana on myös Banksyn urasta kertovia esineitä: levynkansia, julisteita ja postikortteja. Kyseessä ei ole Banksyn virallinen näyttely, sillä taiteilija itse ei ole sitä auktorisoinut. Näyttelyn on kuratoinut pop- ja katutaiteeseen perehtynyt Gianni Mercurio.

Näyttelyyn ei ole Banksyn ajattelua kunnioittaen lainkaan pääsymaksua. Koronarajoitusten vuoksi vieraiden määrää joudutaan kuitenkin rajoittamaan. Vierailuajan voi varata etukäteen, mutta näyttelyyn pääsee kuitenkin koko kesän myös suoraan ovelta. Meidän kolmen hengen ryhmämme käveli jonottamatta sisään Banksyn näyttelyyn perjantai-iltapäivänä.

Göstassa  ja Gustafissa on  monia muidenkin taiteilijoiden näytteilyitä. Näyttelykattaukseen pääset tutustumaan tästä linkistä.

Mäntän kirkko tarjoaa sanan lisäksi suomalaista huumoria 

Mäntän kirkko on vuonna 1928 valmistunut arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema kivikirkko Mäntän keskustassa. Mäntän tehdasseurakunta perustettiin vuonna 1921 ja perustamisen ehtona Vilppulan seurakunnasta erottamiseen oli kirkon rakentaminen.G.A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaiden johtaja, vuorineuvos Gösta Serlachius yritti ratkaista kysymyksen tiedustelemalla ensin Petäjäveden ja sen jälkeen Keuruun seurakunnalta niiden vanhojen puukirkkojen ostamista ja siirtämistä Mänttään. Näiden suunnitelmien ajettua karille päädyttiin uuden kirkon tekemiseen. Yhtiön kustantama ja rakennuttama kirkko toteutettiin taloudellisen nousukauden aikana rahaa ja työtunteja säästämättä. Kirkko valmistui sopivasti juhlistamaan patruunan pyöreitä synttäreitä.

Keskelle tehdasyhdyskuntaa sijoitettu kirkko on muista 1920-luvun kirkoista poikkeava, omaperäinen barokkiklassismin arkkitehtuurin ja kansanomaisen puuveistotaiteen yhdistelmä. Kirkon tarkoituksena oli muistuttaa arjen keskellä hengellisten asioiden tärkeydestä. Kirkkoon mahtuu 450 ihmistä. Kirkko on Museoviraston suojelukohde.

Alttaritaulun on maalannut Alvar Cawén. Taulu esittää Mariaa ja Jeesus-lasta lampaiden ympäröimänä. Se on paikallinen tulkinta jouluevankeliumista. Mäntässä Cawénin alttaritaulu on liitetty mänttäläisyyteen, paikalliseen ympäristöön ja ihmisiin.Teoksessa Marian ja lapsen malleina olivat 1925 Joenniemeen karjakoksi tullut, alun perin jämsäläissyntyinen Tyyne Helin ja hänen 1927 syntynyt Sirkka-tyttärensä Joenniemen kartanon lampaiden ympäröimänä. Maalauksen lampaat olivat samoja harmaita suomenlampaita, joita karjakko Helin hoiti Joenniemessä työkseen ja joita vuorineuvos Gösta Serlachius oli alkanut jalostaa 1920-luvun alussa omistamallaan Syskyjärven Hovin tilalla Laatokan Karjalassa yhdessä Suomen Lammashoitoyhdistyksen kanssa. Paitsi että Serlachius oli taiteen ystävä, hän oli henkeen ja vereen myös liikemies. Alttarimaalauksessa malleina olleita lampaita kasvatettiin ja jalostettiin lihan- ja villantuotannon vuoksi. 1920-luvulla myös nahkoille oli kysyntää, sillä Suomen armeija tarvitsi vuosittain 3 000 harmaata lampaannahkaa.

Alttaritaulun sivuilla olevat lasimaalaukset ovat myös Alvar Cawénin työtä. Hannes Autereen yhteensä 35 puuveistosta ovat kansanomaisia kristinuskon, kirkollisen elämän ja historian kuvauksia. Työnsä Autere on höystänyt huumorilla.

Tosikoita ja Veitikoita, muotokuvia Gandhista Santapukkiin

Koska minulla on musta vyö shoppauksessa, painoimme jarrua Myllyrannan Uniikkien Putiikkien kohdalla ennen Serlachius-museoille ajamista. Myllyrannan pihapiiristä, 100 vuotta vanhasta myllystä löytyi kulttuurinälkäiselle matkaseurueellemme mänttäläisen taiteen monitoimimies Ronny Gilanin taidenäyttely. Tosikoita ja veitikoita – muotokuvia Gandhista Santapukkiin -kooste on esillä elokuun 2021 loppuun.

Gilan on mainosgraafikko, joka on pääosin tehnyt työnsä taiteen parissa. Hän on toiminut yli 20 vuotta Espanjassa taidevälittäjänä, mutta kesäisin hän on maalannut ja pitänyt kesänäyttelyitä Myllyrannassa.

Näyttelyssä on 80 maalausta. Mänttä-Vilppulan runoilijat POEM ry. on maustanut jokaisen teoksen runolla tai ajatelmalla, ja taustalla soi mänttäläisen Eero Peltosen sävelteos. Teoksiin Gilan on ikuistanut muun muassa Sauli Niinistön, Seela Sellan, Frida Kahlon, Äiti Teresan, Toni Wirtasen ja Sipe Santapukin, Michael Monroen ja Andy McCoyn ja Tom of Finlandin. Gilan kehottaa katsomaan taidetta avoimin mielin; kun taiteilija on työnsä tehnyt, niin teos alkaa elää omaa elämäänsä. Koin näyttelyn annin  hauskana julkkisten bongauksena näyttelytilan seinältä.

Lähimatkailuterveisin

Blonditiina

PS. Tuliaisiksi kotiin Uniikeista Putiikeista lähti lakritsapussi, jonka viisaus puhutteli koko ikänsä kilokamppailua harrastanutta.  Oli muuten tosi hyvää lakua!

Lue myös:

Hämeenlinna – kesäretki Suomen Hämptoniin

Ahvenanmaa on ruokamatkailijan lähikohde

Makumatka herkkujen Mathildedaliin

Puotirundi sopii kesämatkailijalle

---

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Seuraa Himahella -blogia Facebookissa Seuraa Himahella -blogia Pinterestissä Seuraa Himahella -blogia Instagramissa