Balettitanssija Atte Kilpinen säväytti Linnan juhlissa pinkillä frakilla – nyt hän pukee hameen päälle, maalaa silmät mustiksi ja tanssii Jorma Uotisen Ballet Pathétiquen
Kun balettitanssija Atte Kilpinen käveli Linnan juhliin pinkissä frakissa, osa kauhisteli. Hän ei ole koskaan pelännyt herättää tunteita tai ottaa paikkaansa. Asenne on kantanut myös lavalla.
Balettitanssija Atte Kilpinen ei ehkä ole julkkis, jonka nimen jokainen tuntee. Mutta sen tyypin siinä pinkissä frakissa tietävät kaikki.
Kun Atte asteli Presidentinlinnaan Teemu Muurimäen suunnittelemassa pinkissä puvussa itsenäisyyspäivänä 2022, ”raju, etiketin vastainen asu” nousi otsikoihin.
Ei mitään kunnioitusta presidenttiä kohtaan! Ja entä veteraanit – tämänkö takia he taistelivat? Mitenköhän kaveri pärjäisi sodassa? Kansa kommentoi asua keskustelupalstoilla.
”Kyllä minä siellä sodassa voisin jotain rauhantanssia tehdä”, Atte sanoo ja virnistää kolme kuukautta myöhemmin.
Hänestä on vain hienoa, että puku herätti keskustelua. Sitä hän haluaa tanssijanakin tehdä.
”Pahinta on, jos ihminen lähtee näytöksestä niin, että hän ei tunne mitään. Jos hän tuntee jotain, iloa, surua tai vihaa, asioita on tehty oikein”, Atte sanoo.
Palautteesta päätellen asioita on useimmiten tehty oikein.
Kun Atte tanssi 20-vuotiaana Jorma Uotisen Ballet Pathétique -sooloteoksen Kuopio tanssii ja soi -festivaalilla, aplodeista ei meinannut tulla loppua. Helsingin Sanomien kriitikko ylisti nuoren miehen tulkintaa illan parhaaksi anniksi, niin raikkaaksi, tarkaksi ja älykkääksi, että melkein itketti.
Se oli ensimmäinen iso soolo. Sittemmin superlatiiveja on niitetty niin maailmalla kuin Suomen Kansallisbaletin solistinakin.
Entä pinkki frakki Linnan juhlissa? Se kiilasi äänestyksissä illan tyylikkäimmäksi puvuksi.
Miksi joku kiusaisi Suomen parasta? Atte Kilpinen sai itsevarmuuden kotoa
Sen tunteen Atte muistaa aina. Seitsemänvuotiaan hiukset oli vedetty geelillä pystyyn. Päällä oli puvuntakki.
Oli vuosi 2003. Meneillään oli Studio Taina Kovalaisen tanssikoulun joulujuhla Turussa. Kun Marilyn Monroe lauloi nauhalla Diamonds are a girl’s best friend, tyttöjen ympäröimä Atte avasi puvun takin ja osoitti vuoreen ommeltuja timantteja.
Koko yleisö katsoi. Se tuntui oikealta. Tämä on minun paikkani, Atte ajatteli.
”Olen aina tiennyt olevani sydämeltäni solisti.”
Hän päätyi showtanssitunneille, kun isä näki lehdessä ilmoituksen lasten tunneista.
”Olin vilkas lapsi, seinät kaatuivat päälle. Tanssi pelasti. Kävi onni, että olin siinä ihan hyvä”, Atte sanoo ja nostaa jalat risti-istuntaan sohvalle.
Jos koulussa joku jääkiekkoilija alkoi urputtaa tanssiharrastuksesta, hiljaista tuli, kun Atte näpäytti, että hän jaksaa tehdä enemmän istumaannousuja.
Sitä paitsi miksi kukaan kiusaisi sellaista, joka on Suomen paras, Atte mietti. Ensimmäisen showtanssin Suomen mestaruuden hän voitti 14-vuotiaana.
Itsevarmuus on tullut kotoa. Vanhemmat ovat aina tukeneet ja kannustaneet – myös silloin, kun ovat halunneet suojella.
”Kun menin seiskaluokalle, sanoin, että haluan värjätä hiukset oranssiksi. Iskä kysyi, että olenko ihan varma, koska olen kuitenkin menossa yläasteelle.”
Tukka värjättiin yhdessä.
Atte Kilpinen meni balettitunneille vasta 15-vuotiaana
Klassista balettia pidetään teknisesti ja tyylillisesti niin haastavana lajina, että se on aloitettava varhain, jos tahtoo päästä huipulle. Atte alkoi käydä säännöllisesti balettitunneilla vasta 15-vuotiaana, kun hän aloitti ammattitanssijan opinnot Turun konservatoriossa.
Päätös balettitanssijan urasta tuli vuotta myöhemmin opintomatkalla Suomen Kansallisbaletissa. Meneillään olivat Lumikuningatar-baletin harjoitukset.
Upeita tanssijoita! Upea talo! Upeita teoksia! Tänne minä tulen, hän ajatteli.
Unelma tiesi töitä. Maanantaisin Atte matkusti koulun jälkeen bussilla Helsinkiin baletti- ja nykytanssitunneille. Bussi Turkuun lähti kello 23.15. Aamukahdeksalta Atte venytteli jo Turun konservatoriolla painot nilkoissa.
Kahden vuoden päästä Atte kutsuttiin harjoitustunnille Suomen Kansallisbalettiin. Tunnin jälkeen baletin johtaja Kenneth Greve kaivoi esiin nuorisoryhmäsopimuksen.
”Muuta hiustyyli, niin pääset tänne töihin”, Greve sanoi.
Sivuilta siiliksi ajellut hiukset saivat kasvaa.
Atte ei ole tyypillinen balettitanssija muussakaan mielessä. Siinä missä monet balettitanssijat ovat hiljaa ja tekevät, mitä käsketään, Atte kysyy ja kyseenalaistaa.
Kun Greve kysyi kehityskeskustelussa, mitä Aten pitäisi muuttaa itsessään tullakseen paremmaksi tanssijaksi, Atte vastasi: ”Ei mitään. Olen hyvä juuri tällaisena.”
Greve rakasti vastausta.
Lue myös: Kansallisbaletin ex-johtaja Kenneth Greve: ”Seuraavaksi kunnostan linnan Ranskassa”
Elämää suuremmat roolit
Mihin laitetaan kahvikupit? Elokuussa 2018 koko Kansallisbaletti oli johtoa myöten paniikissa. Alan supertähti, Hampurin baletin johtaja, koreografi John Neumeier oli tulossa valitsemaan tanssijoita Sylvia-balettiinsa.
Attea ei jännittänyt. Hän halusi näyttää, mitä osaa. Tilaisuus meni melkein ohi, kun Aten kanssa triona harjoitelleet tanssijat eivät päässeet paikalle. Atte pyysi saada esiintyä soolona.
Neumeier ihastui nuorukaisen liikekieleen ja laittoi hänet opettelemaan Sylvian miespääosaa, Amintaa. Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa pääroolien ykköstanssijat tanssivat harjoituksissa teoksen ensimmäisen näytöksen läpi. Atte tanssi koreografiaa pääparin takana taustalla.
Ruokatauolla pomo sanoi: ”John haluaisi nähdä sinut tanssimassa pääroolia.”
Atte ja naispääosaan valittu Abigail Sheppard eivät olleet koskaan tanssineet yhdessä.
”Pumppasimme pari nostoa ja pian tanssimmekin toisen näytöksen. Sitten jäin tekemään sitä pääroolia. Silloin mietin, että kaikki elämässä on mahdollista.”
Ensi-illan jälkeen Neumeier toivotti Aten tervetulleeksi Hampurin balettiin, yhteen maailman arvostetuimmista balettitaloista. Siellä Atte pääsi tanssimaan alansa huippujen kanssa rooleja, joista ei ollut osannut edes unelmoida.
Oli Kuolema Venetsiassa ja Tadzion rooli, sitten Shakespearen näytelmään perustuva Kesäyön unelma ja Puckin rooli. Neumeierin Beethoven Projectissa Atte oli solisti.
”Sain kokea, millaista on tehdä teoksia, jotka ovat elämää suurempia – miten nerokkaasti kaikki oli mietitty.”
Hampurissa oli toki ihmeellistä ja ihanaa, mutta myös raskasta. Sen Atte sai kokea joulukuussa 2021.
Lue myös Seura.fi: Jorma Uotinen, 70, ei avaudu henkilökohtaisimmista asioista edes ystävilleen: ”Syvimpiä tunteitani en jaa”
Pyörtyminen Ruususen häissä
Silmissä alkoi sumentua. Pakko mennä kulissiin, Atte Kilpinen kuiskasi parilleen. Sitten jalat pehmenivät, keho luikerteli lavan pintaan. Atte pyörtyi kesken Hampurin baletin Prinsessa Ruususen hääkohtauksen.
”Minut raahattiin lavalta ulos aivan kuin se suomalainen maalausenkeli”, Atte sanoo ja roikottaa käsiään kuten Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli.
Uusi lähestymistapa kohtaukseen, pomo ajatteli katsoessaan esitystä.
Antoivatko ne liian pienen roolin, että piti varastaa show Ruususelta, yleisössä istuneet vanhemmat vitsailivat.
”Totta kai he olivat huolissaan. Mutta he tietävät, että poika osaa olla dramaattinen. Nyt pyörtyminen naurattaa, mutta silloin se oli aika kauheaa”, Atte sanoo.
Se oli ensimmäinen kerta, kun keho petti. Attea pelotti mennä lavalle sen jälkeen. Entä, jos se tapahtuu uudestaan? Niin ei kuitenkaan käynyt. Pelko hälveni.
Hampurissa saattoi kulua neljä viikkoa ilman vapaapäivää. Teoksia tehtiin puolet enemmän kaudessa kuin Suomen Kansallisbaletissa. Askelia oli opeteltava videolta vapaa-ajallakin.
Pian pyörtymisen jälkeen Atte istui puistossa ja mietti, pitäisikö koko ura lopettaa. Työvuosia oli jäljellä 20 vuotta.
”En ollut burn outissa. Työn määrä oli vain liikaa. Tajusin, että rakastan tanssia eniten, mutta tarvitsen elämässä muutakin.”
Katon pitää olla korkealla
Tuosta voisi avata seinän, tuonne siirtää keittiön, Atte Kilpinen esittelee. 50-neliöinen kaksio sijaitsee Helsingin kantakaupungissa 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa. Huonekorkeutta on kolme ja puoli metriä, lattiat lautaa – juuri niin kuin Atte oli kodille kriteereiksi asettanut.
”Kuulostanko ihan diivalta?” Atte kysyy ja nauraa.
”Tanssijana olen tottunut isoihin tiloihin. Kun on korkea katto, tulee vapaa olo.”
Vapaa-ajalla Atte kiertää kirpputoreja ja huutokauppoja ja sisustaa kotia. Nyt hänellä on myös enemmän aikaa oleilla siellä. Hän palasi Suomeen viime kesänä.
Enemmän vapaa-aikaa tarkoittaa myös enemmän aikaa omille projekteille. Tällä hetkellä Atte työstää teosta yhdessä Radion sinfoniaorkesterin, näyttelijä Valtteri Lehtisen ja dramaturgi Pirkko Saision kanssa.
Kun itse luo, vastuu ja vapaus ovat itsellä.
Vapaus on sana, joka toistuu Aten puheessa usein. Vapaalta hänestä tuntuu, kun hän tanssii.
Toukokuussa Kansallisbaletti lähtee Suomea kiertävälle areenakiertueelle. Silloin Atte pukee hameen päälle, maalaa silmät mustiksi ja tanssii Jorma Uotisen Ballet Pathétiquen.
”Siinä saa hullutella ja laittaa omaa persoonaa peliin. Siinä on klassisen baletin liikkeitä, mutta samaan aikaan pitää olla tosi ilmeikäs. Se antaa paljon vapauksia”, Atte sanoo.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 10/2023.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Balettitanssija Atte Kilpinen säväytti Linnan juhlissa pinkillä frakilla – nyt hän pukee hameen päälle, maalaa silmät mustiksi ja tanssii Jorma Uotisen Ballet Pathétiquen