Tarinat

Selvänäkijä Aino Kassinen ennusti jo viisivuotiaana kuoleman – ”Älä mee sinne, isä!"

Aino Kassinen ennusti lukuisille ihmisille aina kuolemaansa asti vuonna 1977. Häneen luotti jopa valtakunnan eliitti Armi Ratiaa ja marsalkka Mannerheimia myöten.

Elettiin aivan 1900-luvun alkua. Kivityömies Heikki Kassinen oli laittamassa pukua ylleen häihin lähtöä varten, kun viisivuotias tytär Aino Kassinen tarttui häntä itkuisena hihasta.

”Älä mee sinne, isä. Siellä tapetaan mies. Älä mee”, Aino aneli.

Lue myös: Yllättävät unien tulkinnat – tiedätkö, mitä tarkoittaa ilmapallo tai matkalaukku unessa? 

Kassinen suhtautui tyttären sanoihin hieman huvittuneesti, mutta kun hän saapui häätalon pihaan, siellä oli kuin olikin mies makaamassa verissään. Ihmettelyn aiheeksi jäi, miten pikku Aino oli saattanut tietää asian.

Tämän ja useita muita vastaavanlaisia lapsuudenmuistojaan Aino Kassinen kertoi vuonna 1972 julkaistussa kirjassa. Siinä vaiheessa hänestä oli tullut koko valtakunnan tuntema selvänäkijä, joka uskoi olevansa välikäsi ihmisten ja henkimaailman välillä.

Aino Kassinen oli erilainen nuori

Aino Lydia Kassinen syntyi pienessä Maikosken kylässä Oulun lähellä joulukuussa 1900. Koti oli vaatimaton torppa, toimeentulo vaihtelevaa. Aino löysi jo lapsena itselleen oman maailman, jota muut eivät nähneet. Luonto oli hänelle täynnä elämää: puissa asui keijuja, koivutyttöjä ja naavaukkoja, järvissä aallottaria ja talvisin pakkaspojat nauroivat hänelle.

Ihmisten maailma kiinnosti Ainoa sangen vähän. Hän oli levoton sielu, joka ei kaihtanut edes tappeluita päätä pidempien poikien kanssa. Kansakoulussa hän saattoi rynnätä kesken tunnin ulos, vaikka sitten ikkunan kautta. Myöhemmin tansseissa käydessään hänellä oli tapana kiivetä sisään niin ikään ikkunasta.

Lue myös: Kotilieden lukijat muistelevat koulun aloitusta: ”Lähdin vahingossa jo välitunnilla kotiin”

Ainoa pidettiin hieman omituisena, mutta vakavia seurauksia hänelle ei tempauksistaan koitunut.

”Jokaisen torpan lapsilaumassa oli aina joku enemmän tai vähemmän höynähtänyt”, hän muisteli myöhemmin.

Poikienkin kiinnostuksen hän onnistui herättämään rämäpäisyydellään. Aino kuitenkin tiesi jo tuolloin, ettei kukaan mies tulisi hänen ja hänen maailmansa väliin.

Hän pysyi yksineläjänä koko ikänsä ja keskittyi omien henkisten kykyjensä kehittämiseen.

Aino Kassinen
Aino Kassisen maine selvänäkijänä oli huipussaan 1970-luvulla.

”Kyllä se tietää”

Kuusitoistavuotiaana, rippikoulun käytyään, Aino Kassinen muutti Ouluun. Siellä hän työskenteli näyttelijänä ja Norjan konsulin piikana – sisällissodan aikaan hän joutui jopa kuljettamaan saksalaisten salaisia viestejä.

Hän kuitenkin koki säännöllisesti näkyjä tulevista tai menneistä tapahtumista, kuten lapsenakin. Tuttavapiirissään Kassinen ennusti onnettomuuksia, kertoi varastettujen tai kadonneiden tavaroiden sijainnin ja paljasti jopa vakuutuspetoksen.

Kassisen maine näkijänä levisi. Ihmisiä alkoi tulla Ouluun jopa Helsingistä asti kysymään neuvoa ”siltä naiselta joka tietää”. Suosion kanssa samaa tahtia lisääntyivät Kassisen viholliset. Yhdet paheksuivat jumalatonta povaamistouhua, toiset olivat vain kateellisia.

”Olkoon pirusta tai Jumalasta, mutta kyllä se tietää”, puolusti Kassista eräs hänen ystävänsä.

1930-luvun alussa Kassinen siirtyi asumaan Helsinkiin. Hänen luonaan kävi asiakkaita niin runsaasti, että hän joutui varaamaan asunnostaan erityisen vastaanottohuoneen. Ompelijan ammatti, jonka hän oli oppinut äidiltään Marialta, jäi sivuun ja Kassinen saattoi siirtyä täyspäiväiseksi selvänäkijäksi.

Lue myös: Tutkija Jeena Rancken: ”Jäin koukkuun yliluonnolliseen”

Näkyjä tyhjästä

Selvänäkijä määritellään henkilöksi, joka saa tulevista tai menneistä tapahtumista ”tietoa, jota hänellä ei pitäisi olla”. Ennustajasta selvänäkijä eroaa siten, että ennustaja käyttää yleensä välineitä, esimerkiksi kortteja.

Kassinen sanoi näkyjensä tulevan kuvina, toisinaan ääninä tai symboleina. Hänen mukaansa ne olivat vahvimmillaan aamuisin heti heräämisen jälkeen. Selvänäkeminen oli hänen mukaansa korkeamman tajunnan tila. Kyky, joka vaati ankaraa kehittämistä henkimaailman opastajien johdolla.

Suomen parapsykologian instituutin puheenjohtaja Jani Lassila viittaa selvänäkemiseen puhumalla yliaistillisesta havaitsemisesta. Näitä ilmiöitä tutkittiin Aino Kassisen elinaikana sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa, vaihtelevalla menestyksellä.

”Yliaistillisen havaitsemisen tutkinnan ongelmana on se, että sitä on vaikea määritellä, ja tutkimuksia on hankalaa toistaa”, Lassila sanoo ja jatkaa filosofisella pohdinnalla tietoisuuden ja todellisuuden luonteesta. Voisiko olla olemassa muutakin kuin tuntemamme fysiikan lait?

Kuuntele ja rakasta

Aino Kassisen asiakkaista yhdet kyselivät kadonneista ihmisistä tai esineistä, toiset ihmissuhteista, kolmannet tulevaisuudesta. Eräät olisivat tarvinneet pikemmin terapeuttia kuin selvänäkijää, ja Aino Kassinen ymmärsi tämän itsekin.

”Jospa jokainen ihminen suostuisi pienen hetkenkin kuuntelemaan lähimmäistään, ei maailmassa olisi niin paljon hätää ja tuskaa. Eikä ehkä Kassistakaan tarvittaisi niin paljon”, hän pohti.

Joka tapauksessa Aino Kassinen mielsi itsensä ennen kaikkea auttajaksi, jonka korkeammat voimat olivat lähettäneet ihmisten pariin. Hänestä henkisiä voimia ei pitänyt koskaan käyttää itsekkäisiin tarkoituksiin.

Kuolemaa hän ei ennustanut milloinkaan, vaikka olisi nähnyt sellaisen.

Kassisen maailmankatsomukseen oli vaikuttanut voimakkaasti teosofia, eri uskontoja yhdistävä hengellinen oppi, johon hän oli tutustunut nuorena. Hän uskoi jälleensyntymään ja kaiken elämän kunnioitukseen. Kuuntele ja rakasta, hän kiteytti asenteensa.

Kuuluisia vieraita

Selvänäkijöihin luottavat ihmiset leimataan usein tietämättömiksi ja oppimattomiksi. Aino Kassisen puoleen kääntyi kuitenkin kansanmiesten ja -naisten lisäksi kulttuurivaikuttajia, poliitikkoja ja talouselämän eliittiä.

Kun Armi Ratia perusti Marimekkoa, hän toimi Kassisen neuvojen mukaan. Sodan aikana sotilaita upseeristoon saakka kävi kyselemässä Kassiselta kohtaloaan. Kassinen kiinnosti jopa marsalkka Mannerheimia niin paljon, että hän lähetti talvisodan aikaan upseeri Mikael Gripenbergin toistuvasti tiedustelemaan näkijältä Suomen tulevaisuutta. Kassisen mukaan Suomi selviäisi kyllä.

Kassinen tunsi henkilökohtaisesti myös Risto Rytin, joka Suomen Pankin pääjohtajana ollessaan kutsui hänet useita kertoja luokseen keskustelemaan. Tuleva presidentti ei ollut kiinnostunut niinkään ennustuksista, vaan henkimaailman asioista, teosofiasta ja ihmisen henkisestä kehityksestä yleensä. Yhtä kaikki hän uskoi Kassisella olevan tietoa suoraan korkeammilta voimilta.

Psykologi Tapani Riekki on tutkinut väitöskirjassaan uskoa sekä Jumalaan että yliluonnolliseen. Hän toteaa, että analyyttinen eli tieteellinen ajattelu ei välttämättä sulje pois uskoa yliluonnolliseen, joka taas perustuu intuitiiviseen ajatteluun. Nämä ajattelun rakenteet ovat lähtökohtaisesti erilaisia, mutta ne voivat jopa täydentää toisiaan.

Lue myös: Luota vaistoosi! Näin teet päätöksiä intuition avulla

 

Aino Kassinen
Luonto oli Kassiselle täynnä henkiolentoja. Hän uskoi kaiken elämän kunnioittamiseen.

Hyvä arvaamaan?

Aino Kassinen sai myös kritiikkiä koko elämänsä ajan. Jotkut väittivät hänen käyttävän yliluonnollisia voimia pahoihin tarkoituksiin. Häntä syytettiin muun muassa Oulun typpitehtaan räjäyttämisestä vuonna 1963.

Toiset pitivät häntä silkkana humpuukimaakarina. Hänen vastauksiaan Uusi Maailma -lehden palstalla arvosteltiin epämääräisiksi, kehen tahansa sopiviksi. Kassinen vastasi, että kysymyksen esittäjä osaa kyllä tulkita vastauksen oikein.

Tapani Riekin mukaan juuri tämä on yksi tieteellinen selitys ennustamiselle. Niin sanotussa kylmäluennassa ihmiselle esitetään ylimalkaisia väitteitä, jotka hän tulkitsee omien kokemustensa kautta. Tätä kautta hän tulee paljastaneeksi lisää itsestään, mikä antaa ennustajalle mahdollisuuden kertoa yhä yksityiskohtaisempia asioita.

Myös Parapsykologisen instituutin Jani Lassila myöntää, että monen selvänäkijäksi tai ennustajaksi itseään kutsuvan toiminta on selitettävissä kylmäluennan avulla – ilman että näkijä tiedostaa sitä välttämättä itsekään. Toisin sanoen näkijä on vain hyvä arvaamaan ja lukemaan ihmisiä. Ennusteet voivat olla myös itse itseään toteuttavia.

”Asiaa ei suoranaisesti ole tutkittu, mutta hyvä veikkaus on, että se perustuu assosiaatioihin ja intuitioon”, Riekki sanoo varsinaisesta selvänäkemisestä.

”Kuva tulee mieleen, ja sen tulkitaan liittyvän johonkin ilman, että tiedostetaan, miten lopputulokseen päädytään.”

Erehtyväinen näkijä

Riekki tai Lassila eivät kumpikaan ole perehtyneet nimenomaan Aino Kassiseen. Eivät myöskään muut tutkijat.

Kassinen kuoli heinäkuussa 1977 pitkän sairastelun jälkeen. Hän ei ollut suostunut osoittamaan kykyjään valvotussa koetilanteessa, ja hänen työstään on vain vähän muita kuin hänen omia kuvauksiaan. Eikä ennustuksia ole koottu yhteen, jotta niiden toteutumisesta voisi tehdä jonkinlaista tilastoa.

Kassinen ennusti ainakin talvisodan syttymisen, Saksojen yhdistymisen ja Helsingin metron. Sodan aikana hän ei mennyt kertaakaan pommisuojaan, koska uskoi tietävänsä, mihin pommit osuisivat. Hän neuvoi myös muita oleskelemaan oikeissa paikoissa.

Toisissa asioissa hän oli selvästi väärässä. Hän esimerkiksi ennusti maailman saavan 2000-lukuun mennessä toisen auringon, joka pidentäisi ihmisten elinikää. Erehtyväisyytensä hän tosin myönsi itsekin.

Ilmeisesti Aino Kassinen uskoi omiin kykyihinsä ja halusi vilpittömästi auttaa ihmisiä. Hän ei vaatinut maksua palveluksistaan, vaikka käytännössä pystyikin elämään lahjoituksilla.

Oli hänellä sitten todella yliluonnollisia kykyjä tai vain poikkeuksellisen vahva intuitio, huijariksi sanan varsinaisessa merkityksessä häntä tuskin voi kutsua.

 

Lähteet:

Häkkinen, Perttu & Iitti, Vesa: Valonkantajat – välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Like 2016.

Kassinen, Aino & Laine, Kaarina: Aino Kassinen kertoo. Otava 1972.

Soukola, Timo: Kassinen, Aino (1900–1977). Suomen Kansallisbiografia 28.2.2001.

 Juttu on julkaistu Kotiliedessä 15/2018.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Selvänäkijä Aino Kassinen ennusti jo viisivuotiaana kuoleman – ”Älä mee sinne, isä!"

Niin nähty

Huijari. Ehta, aito, oikea huijari.

Mirkku

Oletko tavannut, ja tullut huijatuksi? – Jos et, niin kuinka voit niin varmasti tietää?

Tietoa

Huijari oli, mutta hänelle työskenteli henkilö joka oli näkijä. Tämä on fakta, kassinen oli vain arvailija, joka käytti etsiviä ja myös tätä henkilöä joka näki nämä tapahtumat, eikä aino.

Rambo Rajatieto

Tietäjät tietää. <3

Zoikkuli

Olin 1972 Aino Kassisen juttusilla serkkuni kanssa. Odotin lasta. Aino ei sitä maininnut. Eikä mitään tärkeää. Serkulleni osasi kertoa hänen veljestään tärkeän paikkansa pitävän asian.

minä ja muut ihmiset

Kävin Aino Kassisen luona 70-luvun alussa parikymppisenä opiskelijaneitosena. Hän ennusti, että minulla tulisi olemaan vaikea elämä ja tarkensi vielä millä tavoin.
Elämässäni näyttivät silloin kaikki palikat olevan ns. kohdallaan ja
pidin käsittämättömänä ja epäuskottavana hänen näkemäänsä.
Monien epätodennäköisenä ja epäoikeudenmukaistenkin käänteiden ja kiemuroiden jälkeen on todettava hänen nähneen
oikein kohtaloni. Olen kuitenkin nyt onnellinen, terveenä ja hyvinvoivana elämän ehtoota viettävä vanhus.

Kielipoliisi

”Aino Kassinen ennusti lukuisille ihmisille aina kuolemaansa asti vuonna 1977”

Tuo väliotsikko särähti silmiin. Tulkitsen sen niin, että hän ennusti vuonna 1977 kuolemaansa asti. Tiedän, pilkunviilausta mutta toimittajalta voisi odottaa selkeämpää ilmaisua.

Ennustus sittenkin oikeaan?

”Toisissa asioissa hän oli selvästi väärässä. Hän ennusti maailman saavan 2000-lukuun mennessä toisen auringon, joka pidentäisi ihmisten elinikää.”

-> 1990 luvulla saapui Kirkasvalolamput joilla on terveydellisiä vaikutuksia mm. Masennukseen

Rekke

Löytyykö pyörä. ”Löytyy ,jos on löytyäkseen ”. (Poiminta Uusi Maailma lehdestä ).

Riitta

Muistaakseni sinä vuonna, kun Presidentti Urho Kekkosen sairasloma alkoi, Kassinen näki etukäteen, että Kekkosella tulee olemaan terveyden kanssa ongelmia. Julkisuudessa ei asiasta vielä puhuttu mitään.

Tiesikö Aino Kassinen..

Minulle hän ennusti, että menen tummatukkaisen miehen kanssa naimisiin. Lasten lukumäärää hän ei osannut sanoa, mutta ” ensin tulee tyttöjä”.
Menin naimisiin vaalean miehen kanssa ja saimme kaksi tyttöä. Erosimme pian ja myöhemmin avioiduin tumman kiharatukkaisen miehen kanssa, jonka kanssa olemme olleet nyt 25 vuotta. Hänellä oli poika, joka asui kanssamme.

Tiesikkö hän

Minulle hän ennusti, että menen tummatukkaisen miehen kanssa naimisiin. Lasten lukumäärää hän ei osannut sanoa, mutta ” ensin tulee tyttöjä”.
Menin naimisiin vaalean miehen kanssa ja saimme kaksi tyttöä. Erosimme pian ja myöhemmin avioiduin tumman kiharatukkaisen miehen kanssa, jonka kanssa olemme olleet nyt 25 vuotta. Hänellä oli poika, joka asui kanssamme.

Helena

Klassinen ennusti 3. maailmansodan syttyvän, mutta Suomi on sen ulkopuolella, koska Suomi on jo sotansa sotinut. Hän ennusti myös Neuvostoliiton hajoamisen itsenäisiin valtioihin.

Oululainen

Syntymäpaikaksi mainitaan jutussa Maikoski, mutta sellaista ei Oulun seudulla ole. Tarkoittaakohan Madekoskea?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.