Tulevaisuudet toivot: 7 nuorta kykyä, joista kuulemme vielä
Kenestä tulee seuraava huippuhiihtäjä, entä oopperalaulaja? Kysyimme oman alansa konkareilta, ketä nuorta lupausta he seuraavat.
Kenestä tulee seuraava Kerttu Niskanen tai Karita Mattila? Ketkä ovat vielä tällä hetkellä suurelle yleisölle tuntemattomat tulevaisuuden toivot?
Pyysimme seitsemää omalla alallaan menestynyttä mestaria kertomaan, keneltä he odottavat tulevaisuudessa suuria saavutuksia.
Ex-hiihtäjä Virpi Sarasvuo, kirjailija Anneli Kanto, elokuvaohjaaja Alli Haapasalo, pelialan yrittäjä Peter Vesterbacka, Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi, aivotutkija Katri Saarikivi ja koodaada-kirjailija Linda Liukas valitsivat tulevaisuuden toivot omilta aloiltaan. Lue, kenet he nostavat esiin ja miksi.
Lilli Paasikiven valinta: Sanna Iljin nousee kansainvälisille oopperalavoille
Suomen kansallisoopperan taiteellisen johtajan ja sopraanon Lilli Paasikiven mielestä sopraano Sanna Iljinillä on kaikki edellytykset kansainvälisen tason taiteilijaksi.
”Hänellä on hieno ääni, luontainen vahva lavakarisma, ja hän on esiintyjänä rohkea ja älykäs”, Lilli perustelee.
Sanna Iljin, 30: ”Maailmassa ei ole mitään parempaa kuin ooperassa laulaminen
”Olin kolmevuotias, kun katsoin Savonlinnan oopperajuhlilla Taikahuilun ensimmäistä kertaa yksin. Isä soitti selloa orkesterissa ja ohjeisti, etten saa laulaa mukana. Kuusivuotiaana osasin oopperan jo ulkoa, koska kuuntelin levytystä sohvalla libretto sylissäni.
Olen käynyt koko ikäni oopperassa, konserteissa ja baletissa. Ooppera on ollut aina kaikkein rakkainta, mutta musiikki on ollut monella muullakin tavalla läsnä. Viisivuotiaana aloitin pianotunnit. Jouluna valmistuin Sibelius-Akatemiasta pianonsoiton maisteriksi.
Laulaminen on kuitenkin ollut aina suurin haaveeni ja intohimoni. Maailmassa ei ole mitään parempaa kuin oopperassa laulaminen. Kuusi vuotta sitten aloin käydä laulutunneilla. Vuoden jälkeen pärjäsin Timo Mustakallio -laulukilpailuissa ja aloin saada töitä laulajana.
Nyt nipistelen päivittäin itseäni, sillä saan elää unelmaani ja tehdä töitä huippukollegoiden kanssa.
Kuuntelen levytyksiä ja käyn oopperassa niin paljon kuin pystyn. Mietin, mitä ja miten maailman parhaat tekevät, miksi heidän laulunsa toimii. Haluan tulla koko ajan paremmaksi ja saavuttaa omaa huippupotentiaaliani. Tiedän, että se on muusikolle elämänmittainen työ.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Toivottavasti elän samanlaista elämää kuin nyt: elätän itseäni laulamalla, teen työtä monipuolisesti ja kehityn koko ajan paikasta riippumatta.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Kaikki ymmärtävät musiikin universaalia kieltä, koska koemme sen syvällisellä tasolla. Uskon, että löydämme taiteen avulla rauhanomaisia yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.”
Virpi Sarasvuon tulevaisuuden toivot -valinta: Jasmin Kähärä kilpailee pian maailman huipulla
Hiihtäjälegenda Virpi Sarasvuo uskoo, että pitkäjänteisellä harjoittelulla Jasmin Kähärä napsii tulevaisuudessa maastohiihdon kärkisijoja maailmalla.
”Jasminilla on raamit, asenne ja tahtotila, joiden avulla kehittyminen kohti kärkeä on mahdollista”, Virpi sanoo.
Lue myös Anna.fi:n juttu: Virpi Sarasvuo kymmenen vuoden avioliitostaan Jarin kanssa: ”Päivä päivältä käy selvemmäksi, että meidän pitikin päätyä yhteen”.
Jasmin Kähärä, 21: ”Minulla on hyvä pää ja saan parhaan ulos itsestäni kilpailuissa”
”Pienenä harrastin jalkapalloa, lentopalloa ja yleisurheilua. Kun olin kymmenvuotias, MM-kisat pidettiin Tšekissä Liberecissä. Katselin televisiosta Virpi Sarasvuon ja Aino-Kaisa Saarisen hiihtoa ja päätin, että joskus vielä hiihdän kuin he.
Ensimmäisen kerran huomasin pärjääväni, kun tulin 15-vuotiaana valtakunnallisessa Hopeasompa-kilpailussa kolmanneksi. Seuraavana vuonna jo voitin.
Olympialaiset ovat olleet unelmani alusta asti. Oma tavoitteeni oli vuoden 2026 kisoissa, joten oli ihan hullua päästä Pekingiin jo tänä vuonna.
Itsensä kehuminen on vaikeaa, mutta ehkä hyviä ominaisuuksiani ovat nopeus ja räjähtävyys. Uskon, että avaintekijä on ollut se, että olen harrastanut monipuolisesti eri lajeja.
Minulla on myös hyvä kilpailupää. Monesti olen saanut parhaan ulos itsestäni kauden pääkisoissa.
Hiihto on mahtava laji, koska siinä kehittyy koko ajan. Tykkään siitä, että saan viedä itseni äärirajoille.
Nyt harjoittelen niin, että aikuisten MM-kisoissa 2025 olisi jo rahkeita menestyä.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Menossa ovat toivottavasti urani parhaat vuodet. Haaveilen siitä, että kehitys jatkuu ja pysyn terveenä ilman suurempia loukkaantumisia.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Uskon tulevaisuuteen, koska Etelä-Suomessakin on ollut kaksi hyvää lumitalvea ja Suomessa on hiihtobuumi. Toivon, että ilmastonmuutos saadaan hallintaan ja talviurheilu on tulevaisuudessakin mahdollista.”
Linda Liukkaan tulevaisuuden toivot -valinta: Eero Karjalainen jättää jäljen Suomen kulttuurielämään
Lastenkirjailija ja tyttöjen tietoteknisten taitojen edistäjänä tunnettu Linda Liukas sanoo, että Eero Karjalaisesta tulee joko taiteilija, kuraattori, yrittäjä tai mitä tahansa mielenkiintoista.
”Hänellä on spesiaali aura ja poikkeuksellisen varma maku, oli kyseessä sitten taide, kirjat, ravintolat tai ihmiset”, Linda perustelee.
Eero Karjalainen, 20: ”Ajattelen, että siinä vaiheessa kun toivo kuolee, kuolevat myös ratkaisut”
”Opiskelen ensimmäistä vuotta Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykytaiteen historian ja teorian kandiohjelmassa. Jatkan myös taiteiden tutkimuksen opiskelua Helsingin yliopistossa.
Olen ajautunut taiteiden pariin siksi, että lauloin lapsena pari vuotta Kansallisoopperan lapsikuorossa. Oopperassa yhdistyvät kaikki taiteen lajit kuvataiteesta klassiseen musiikkiin.
Taiteentutkimus kiinnostaa, koska kaikkiin asioihin, joiden parissa ihminen elämässään työskentelee, kannattaa suhtautua kriittisesti. Taitelijaa minusta tuskin tulee. En muutenkaan ajattele asioita tehtävän kautta. Kokonaisuuksien organisoiminen kiinnostaa. Toivon, että työskentelen kulttuurin parissa asioiden ja ihmisten yhteentuojana.
Juuri nyt mietin paljon sitä, miten vastaamme siihen vääjäämättömään lopputulemaan, että lentämällä matkustaminen tulee vähenemään.
Ajattelen , että siinä vaiheessa, kun toivo kuolee, kuolevat myös ratkaisut. Toivo ei kuitenkaan saa olla toimetonta ja sokeaa. Kun hyväksymme realiteetit ja teemme kovasti töitä, löydämme ratkaisuja. Toiveikkuus, empatia ja optimismi kannattaa pitää kaiken toiminnan ytimessä.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Toivon olevani tutkijakoulussa tekemässä väitöskirjaa.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Luotan siihen, että ihmiskunta ymmärtää oman paikkansa osana biosfääriä ja että teemme kriittisesti sellaisia valintoja, joita on pakko tehdä, jotta elämä voi jatkua.”
marjo.tynkkynen@otava.fi
Peter Vesterbackan tulevaisuuden toivot -valinta: Maija Luukan innokkuus tarttuu nopeammin kuin korona
Rovion entinen keulahahmo arvostaa Maija Luukan näkemystä ja aktiivisuutta.
”Maijassa on ennakkoluulottomuutta ja intoa, joka tarttuu nopeammin kuin korona”, Peter sanoo.
Maija Luukka, 25: ”Ongelmat ratkeavat yrittäjämäisellä asenteella”
”Uin lapsena kilpaa, ja kun lukiokaverit menivät kesätöihin, perustin parin viikon pituisen uimaleirin. Tein aika monen kesän kesätyörahat kerralla ja sain tosi hyvää palautetta. Koko touhu oli superkivaa. Se oli ensimmäinen kokemukseni yrittäjyydestä.
Kun pääsin opiskelemaan tuotantotaloutta Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon ja lähdin mukaan opiskelijatoimintaan, huomasin, miten tärkeää minulle on tehdä asioita yhdssä muiden kanssa.
Olen aina tykännyt ratkoa ongelmia. Tulen taitelijaperheestä, jossa kasvoin toteuttamaan itseäni. Yrittäjyys on tähän luonteva jatkumo: siinäkin lähdetään luomaan jotain, mitä ei ole vielä olemassa.
Valmistumisen jälkeen olen ollut töissä, mutta vapaa-ajalla olen mukana kansalaisjärjestössä, jossa luodaan koulutuksen, yrittäjyyden ja viihteen kautta siltoja Afrikan ja Pohjoismaiden välille. Tiimit pyörivät kaikissa pohjoismaissa ja 20 Afrikan maassa.
Afrikassa nuorisotyöllisyys on suuri ongelma. Siellä on tosi skarppia porukkaa, joten yrittäjyydellä voi saada paljon aikaan. Yrittäjyys on Suomessakin noussut 2000-luvulla. Nuoret haluavat ratkaista ongelmia yrittäjämäisellä asenteella.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Haluan olla rakentamassa kestävää tulevaisuutta. Toivon, että saan tehdä sitä hyvien tyyppien kanssa ja että yhteistyökuviot Afrikan maiden ja Pohjoismaiden välillä jatkuvat.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Koulutuksen taso on noussut ja lapsikuolleisuus pienentynyt. Perusjutut elämässä paranevat ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja kuunnella toisia, yrittää ymmärtää, mitä voidaan saada yhdessä aikaan.”
Alli Haapasalon valinta: Siiri Halkon töissä on paljon lahjakkuutta
Kansainvälisissä elokuvakilpailuissa huomioitu ohjaaja Alli Haapasalo on seurannut nuoren Siiri Halkon töitä, esimerkiksi itähelsinkiläisestä kaveripiiristä kertovaa Zone B -televisiosarjaa. Siirin opiskelijana tekemä lyhytelokuva Haikara on Jussi-ehdokkaana lyhytelokuvien sarjassa.
”En tunne Siiriä, mutta töidensä perusteella hän on lahjakas tekijä”, Alli sanoo.
Siiri Halko, 25: ”Lähden usein liikkeelle siitä, että mieten, miten elämä menee vinksalleen pienistä asioista ”
”Vietin lapsena paljon aikaa taiteilijaisovanhempieni kanssa, joten olen saanut kannustusta taidealalle ja se on tuntunut aina itsestäänselvältä.
Lapsena soitin klassista musiikkia musiikkiopistolla ja tein kuvataideopintoja. Rippilahjaksi sain kameran. Ajattelin, että elokuvassa yhdistyvät kaikki taiteenlajit, joita olen harrastanut.
Olen utelias. Ihmiset kiinnostavat minua. Tykkään myös rakentaa maailmoja. Lähden töissäni usein liikkeelle siitä, että mietin, mitä tapahtuu, kun reaalimaailmassa muutetaan jotain pientä yksityiskohtaa. Mikä menee vinksalleen, ja miten ihmiset käyttäytyvät?
Kandityöni kertoi pojasta, joka oli hyvästelemässä isähahmoaan, mutta se ei onnistu, koska he löytävät nostokurjesta vauvan.
Tällä hetkellä suunnittelen jatkoa Zone-B:lle ja kirjoitan ensimmäistä pitkää elokuvaa. Siinä sivussa yritän tehdä maisteriopintoni loppuun.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Toivottavasti jo seuraavaa elokuvaa. Tykkään siitä, mitä nyt teen. Toivottavasti saan tehdä kunnianhimoisia projekteja ja löydän ne ihmiset, joiden kanssa voin tehdä sitä, mitä kohti itsellä on palo.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Perheen ja ystävien kanssa käydyt keskustelut luovat toivoa. Kun menee itse eteenpäin, maailmakin menee.”
Katri Saarikiven tulevaisuuden toivot -valinta: Oliver Snellmanista tulee tieteentekijä, joka saa aikaan paljon hyvää
Aivotutkija Katri Saarikivi uskoo, että taloustieteen väitöskirjaa tekevästä Oliver Snellmanista kuullaan vielä.
”Häntä motivoi urallaan asia, joka puhuttelee myös minua: tutkimuksen tekeminen tavalla, joka parantaa päätöksentekoa maailman ongelmien ratkaisemisessa”, Katri perustelee.
Oliver Snellman, 31: ”Minua kiinnostavat asiat, jotka ovat melkein liian isoja tutkittaviksi”
”Olen kasvanut ympäristössä, jossa on aina arvostettu tietoa ja kulttuuria, ja keskusteltu maailmasta. Äiti vei minua ihan pienenä taidenäyttelyihin ja konsertteihin ja saattoi lukea metromatkoilla ääneen Hesaria.
Olen aina kokenut vetoa yhteiskuntaa kohtaan, se on varmaan jossain määrin sukuvikakin. Tällä hetkellä teen kolmatta vuotta taloustieteen väitöskirjaani, mutta miellän itseni enemmän yhteiskuntatieteilijäksi, joka käyttää matemaattisia menetelmiä.
Minua kiinnostavat suuret kysymykset, esimerkiksi se, miksi jotkut yhteiskunnat menestyvät paremmin kuin toiset tai millainen vaikutus kriiseillä on koko maailmaan.
Ja vielä enemmän kuin yksittäisiin asioihin koen vetoa selvittää, miten voi ylipäänsä yrittää tutkia rehellisesti ja laadukkaasti sellaisia asioita, jotka ovat melkein liian vaikeita tutkittaviksi, kuten kriisit ja pandemiat.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Haluaisin olla akateemisella uralla tai asiantuntijana vaikkapa Maailmanpankissa, missä voisin perehtyä kehityshankkeisiin sekä kentällä että tutkijana. Haluaisin miettiä sitä, millainen olisi hyvä ja toimiva yhteiskunta.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Olemme jo kartoittaneet maailmankaikkeuden saloja filosofian ja tieteiden avulla ja hyödyntäneet niitä selviytymisessä. Mikä kaikki onkaan mahdollista, jos kykenemme viisastumaan entisestään?”
Anneli Kannon valinta: Dess Terentjeva tekee koskettavaa tekstiä
Kirjailija Anneli Kannon Rottien pyhimys oli viime vuoden ilmiö kirjallisuudessa. Hänen tulevaisuuden toivot -valintansa on Dess Terentjevalta, joka tavoittaa lahjakkaana kirjailijana nuoren ihmisen kokemusmaailman läheltä ja koskettavasti.
Dess Terentjeva, 29: ”Herään kuudelta, ruokin kissat ja alan kirjoittaa”
”Tulen kirjallisuuskodista. Mummoni teki pitkän uran venäläisen kirjallisuuden opettajana, ja kirjat ovat aina olleet osa elämääni. Minulle on luettu aina, ja jo pienenä lausuin ulkoa Puškinin runoja.
Kun olin 7-vuotias, muutimme Venäjältä Suomeen. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat luontevia tapoja opetella kieltä. Kirjoitin tarinoita systemaattisesti suomeksi, ja kun lukiossa tuli aika tehdä ammatillisia päätöksiä, päätin, että minusta tulee kirjailija.
Olin ja olen aika päämäärätietoinen. Lukiossa heräsin viideltä ja kirjoitin joka aamu ennen koulua. Nyt herään kuudelta, ruokin itseni ja kissat ja alan kirjoittaa.
Koska kirjailijan ammatti ei ole kaikkein turvallisin, opiskelin kirjallisuustiedettä. Siitä on hyötyä kirjailijalle, mutta sitä kautta voi saada myös turvallisen päivätyön. Hetken tein töitä litteroijana, mutta lopetin, kun näytti siltä, että pystyn elämään kirjailijana.
Olen kirjoittanut kolme kirjaa, kaksi osaa Neonkaupunkia yhdessä Susanna Hynysen kanssa ja viimeisimmän Ihanan yksin. Nyt teen käsikirjoitusta ja ensi vuonna ilmestyvää nuortenromaania. Neonkaupunki-trilogiakin on kesken.”
Mitä teet viiden vuoden kuluttua?
”Olen kirjailija ja kirjoittanut jo monta kirjaa.”
Mitä ajattelet tulevaisuudesta?
”Ajattelen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Yksittäinen ihminen ei pelasta maailmaa, mutta jokaisella on mahdollisuus tehdä pieniä hyviä tekoja huolehtia läheisistään. Epätoivoon vaipuminen ei auta ketään.”
Juttu on ilmestynyt Kotiliedessä 6/22.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tulevaisuudet toivot: 7 nuorta kykyä, joista kuulemme vielä