Suomalaiset naiset haluavat nyt oppia ampumaan – millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, jos vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa?
Naisille tarkoitetut vapaaehtoiset maanpuolustuskoulutukset täyttyvät nyt hetkessä. Joka kolmas nainen on valmis puolustamaan maata ase kädessä.
Naisten kiinnostus maanpuolustusta kohtaan on kasvanut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi helmikuun lopussa Ukrainaan.
Kaikkien maanpuolustukseen vihkiytyneiden järjestöjen jäsenmäärä on kasvanut. Esimerkiksi Reserviläisliittoon on liittynyt parissa kuukaudessa tuhansia uusia jäseniä. Maanpuolustusnaisten jäsenmäärä on kasvanut kolmanneksella.
Satu Virtanen toimii koulutuspäällikkönä vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävässä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ssa. Hän kertoo saaneensa kevään aikana valtavan määrän yhteydenottoja viisikymppisiltä naisilta, jotka eivät ole aiemmin olleet missään tekemisissä maanpuolustuksen kanssa.
”Etenkin ampuminen kiinnostaa. Se on kyllä yllättänyt, miten monet naiset, jotka eivät ole koskaan pitäneet asetta kädessä, kokevat, että heidän pitäisi tässä tilanteessa oppia ampumaan”, Virtanen hämmästelee.
Vuodessa järjestetään yli 2000 kurssia – valtaosa on jo täynnä
Vaikka vapaaehtoisia maanpuolustuskoulutuksia järjestetään vuosittain yli 2000, ne ovat suuren innostuksen vuoksi täyttyneet yhdessä hujauksessa.
Satu Virtasen mukaan naisissa on herännyt suuri tarve paitsi ampua, myös kehittää selviytymisen taitojaan arjessa. Moni on kuitenkin epätietoinen siitä, mistä pitäisi aloittaa.
”Tilanne on hankala. Olisi kiva sanoa kysyjille, mitä kaikkea on tarjolla, mutta rynnistys on ollut niin suurta, että monet kurssit ovat jo täynnä.”
Suosittu reitti maanpuolustustoimintaan ovat olleet vain naisille tarkoitetut valtakunnalliset Nasta-harjoitukset, joita järjestetään kahdesti vuodessa.
Toukokuun lopussa Nasta kokoaa jälleen 380 naista viikonlopuksi Hattulaan Parolannummen varuskuntaan.
”Kun ilmottautuminen avattiin viikko Venäjä hyökkäyksen jälkeen, Nasta täyttyi muutamassa minuutissa. Yli 500 naista jäi jonoon”, kertoo Nastan järjestämisestä vastaavan Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell.
Lue myös: Kriisitilanteet saavat monet varautumaan pahan päivän varalle – löytyyhän kotoasi jo nämä tavarat?
Vapaaehtoinen maanpuolustuskurssi naisille: vaihtoehtoja löytyy moneen lähtöön
Suuren kysynnän vuoksi MPK yrittää kasvattaa koulutustensa määrää ja ottaa kursseille enemmän osallistujia pitkin vuotta.
Tarjontaan voi tutustua MPK:n nettisivuilla. Monenkirjavan ase- ja ampumiskoulutuksen lisäksi tarjolla on muun muassa luonnossa ja poikkeusoloissa selviytymistä.
Myös Reserviläisliitto ja sen paikallisyhdistykset järjestävät omia vapaaehtoiskurssejaan.
Esimerkiksi vastaikään Toijalassa pidetyllä alkusammutuskurssilla oli mukana paljon naisia, toiminnanjohtaja Minna Nenonen kertoo.
Nenosen mukaan Reserviläisliitonkin toiminnassa kiinnostaa eniten ampumiskoulutus.
”Sen määrää on vaikea lisätä, koska meillä ei ole tarpeeksi ampumaratoja. Yhdistykset tarvitsisivat enemmän aseitakin”, hän sanoo.
Valtaosa vapaaehtoisesta koulutuksesta on tarkoitettu armeijaa käymättömille siviileille ja kaikille sukupuolille. Jos pääsyvaatimuksena on aiempi sotilaallinen koulutus tai vapaaehtoinen maanpuolustuskurssi on suunnattu pelkästään naisille, se ilmoitetaan pääsyvaatimuksissa.
Vaikka viikonloppu- ja päiväkurssit ovatkin täynnä tai täyttymässä, sekä MPK että Naisten Valmiusliitto järjestävät myös verkossa maksuttomia webinaareja. Niissä käsitellään esimerkiksi henkistä kriisinkestävyyttä, väestönsuojelua, kotitalouksien omatoimista varautumista, kyberturvallisuutta ja medialukutaitoa.
”Viimeksi webinaarissa oli kuuntelemassa 150 naista eri puolilta Suomea”, pääsihteeri Pia Lindell kertoo.
Kun sähköt katkeavat useiksi päiviksi, koko yhteiskunta halvaantuu
Sekä Pia Lindell että Satu Virtanen toivoisivat, että maahan saataisiin lisää matalan kynnyksen maanpuolustuskoulutusta, koska naisten tiedontarve on suuri.
Lindellin mukaan naiset kaipaavat tietoa esimerkiksi siitä, miten toimitaan, jos sähköt katkeavat useiksi päiviksi.
Tällainen uhkakuva on Lindellin mukaan hyvin mahdollinen ja saattaa tapahtua nopeasti.
Kun sähköt katkevat, tieto ei kulje, pankkikortit lakkaavat toimimasta, kaupat tai vedenjakelu eivät välttämättä toimi. Koko yhteiskunta halvaantuu nopeasti.
Lindell kertoo käyneensä viime aikoina puhumassa useissa yhdistyksissä, koska haluaa edistää kansalaisten resilienssiä eli sieto- ja toimintakykyä vaikeissa tilanteissa.
”Ettei heti häirittäisi viranomaisia, kun jotain yllättävää tapahtuu, vaan pystyttäisiin jonkin aikaa selviämään ihan omatoimisesti, jotta viranomaiset voisivat keskittyä omiin tehtäviinsä”, hän sanoo.
Lindell huomauttaa, ettei kriisitilanteiden tarvitse olla sotilaallisia. Ne voivat olla myös esimerkiksi luonnonilmiöistä johtuvia.
”Itärajalla on totuttu pitkiin sähkökatkoihin, mutta mitä lähemmäs tullaan suurten kaupunkien keskustoja, sitä hankalampaa on selvitä pitkään ilman sähköä.”
Satu Virtanen huomauttaa, että naisia kiinnostaa myös se, löytyisikö heille tehtäviä mahdollisessa sotatilanteessa.
”Siihen meillä ei ole antaa vastauksia, koska siviilinaisille ei ole tarjolla poikkeusolojen tehtäviä. Tai tehtävää olisi varmasti paljon, mutta ei ole valtakunnallista keskitettyä järjestelmää, mihin voisi ilmottaitua.”
Myös sotilaalliset rituaalit, maastopuku ja marssiminen kiinnostavat naisia
Pia Lindellistä on luonnollista, että poikkeuksellinen aika nostattaa kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan. Kriisitilanteissa osa ihmisistä lamaantuu, mutta osa alkaa hakea tietoa ja kaipaa toimintaa.
Hän huomauttaa, että miehet tutustuvat maanpuolustukseen vähintään kutsunnoissa, mutta naiset lähtevät liikkeelle usein aivan nollasta. He ei välttämättä ole koskaan miettineet mitään maanpuolustukseen tai arjen turvallisuuteen liittyvää.
”Sitten he törmäävät siihen, että tietoa valtavasti, mutta kenttä on hyvin sirpaloitunut ja itselle sopivan toiminnan löytäminen on vaikeaa.”
Monet naiset innostuvat maanpuolustuksesta osallistuttuaan Nasta-harjoitukseen. Siksi puolet paikoista varataan ensikertalaisille.
Lindellin mukaan naiset ovat kertoneet, että heille tärkeitä ovat myös sotilaalliset rituaalit, mahdollisuus pukeutua maastopukuun ja marssia muiden kanssa samaa tahtia.
”Siinä syntyy varmaankin tietty turvallisuudentunne, kun ollaan samanlaisissa varusteissa ja nähdään, ettei olla yksin tämän asian kanssa”, Lindell sanoo.
Suomalaisten maanpuolustushalukkuus on länsimaiden suurinta
Maanpuolustustoimintaan ovat osallistuneet ahkerimmin akateemisesti koulutetut pääkaupunkiseudulla asuvat naiset, selviää Nasta-harjoituksissa tehdyistä kyselyistä.
”Koulutustaustastaan johtuen nämä naiset havainnoivat maailmaa aktiivisesti ja haluavat kantaa vastuuta. Ruuhkavuosien jälkeen lapset tulevat jo toimeen omillaan, ja pääkaupunkiseudulla on tietysti eniten ihmismassaa”, Lindell analysoi.
Suomalaisten herännyt into maanpuolustusta kohtaan näkyy myös mielipidekyselyissä.
Toukokuun ensimmäisellä viikolla julkistettiin Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tekemä Arvo- ja asennetutkimus, jossa todettiin, että suomalaisten maanpuoluistusinto on ollut tähänkin asti länsimaiden korkeinta.
Kun EVA kysyi kansalaisilta Venäjän hyökkäyksen alettua, kuinka moni on valmis puolustamaan maata, peräti 85 prosenttia vastasi myöntyvästi. Aseeseen on valmis tarttumaan 73 prosenttia miehistä ja peräti 36 naisista.
Pia Lindell Naisten Valmiusliitosta on yllättynyt siitä, miten paljon suomalaisten maanpuolutusinto kiinnostaa tällä hetkellä myös ulkomaista mediaa.
Hän kertoo saaneensa toimittajilta yhteydenottoja niin Itävallasta, Hollannista kuin Saksastakin.
”Toimittajia on vieraillut meillä toimistolla, ja Nastaa on tulossa kuvaamaan saksalainen televisiokanava”, hän hämmästelee.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suomalaiset naiset haluavat nyt oppia ampumaan – millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, jos vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa?