Kodinhoito

Kriisitilanteet saavat monet varautumaan pahan päivän varalle – löytyyhän kotoasi jo nämä tavarat?

Jokaisen suomalaisen olisi syytä varautua häiriöön ympäri vuoden – ei vasta silloin, kun käynnissä on kansainvälinen pandemia tai maailmalla aseellinen konflikti.

Normaalit arjen toiminnot saattavat lakata hetkessä erilaisten häiriötilanteiden takia. Suomessa yleisimpiä – ja täysin mahdollisia – häiriötilanteita ovat esimerkiksi pitkittynyt sähkökatkos tai häiriö vedenjakelussa.

”Jo pitkittynyt sähkökatkos muuttaa kaiken, eli huoltoasemilta ei saa bensaa, eikä julkinen liikenne kulje”, kertoo SPEK:in, eli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Sanna Räsänen.

Tällaisia tilanteita varten jokaisesta suomalaiskodista tulisi löytyä ympäri vuoden erilaisia tarvikkeita. Suomalaisten varautumisessa on tutkimuksien mukaan kuitenkin paljon eroja, jotka liittyvät alueeseen ja ikään.

”Mitä nuorempi ja mitä kaupunkilaisempi, sen todennäköisemmin ajattelee, että kaikki toimii aina ja kaikkea on saatavilla aina”, Räsänen sanoo.

SPEK:in ohjeistuksen lähtökohta on se, että koti on turvallisin paikka häiriötilanteissa. Kodeissa tulisi siis varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä.

Jos kotoa pitäisi poistua, tärkeintä on ottaa mukaan tärkeimmät paperit ja lääkkeet.

Lue myös: Kotivara on selviytymispaketti hätätilanteen varalle: Nämä 13 asiaa pitää löytyä joka kodista

Huolehdi, että kotoasi löytyy nämä asiat

1. Elintarvikevara

Räsänen kumoaa yleisen harhaluulon siitä, että kotivaralla tarkoitetaan pahvilaatikkoon säilöttyjä säilykeruokia varastossa.

”Siitä ei ole kysymys missään nimessä, vaan puhuttaisiin huimasta ruokahävikistä, jos ruokaa pakkaisi laatikkoon, eikä sitä kuluttaisi. Se on rahanhaaskuuta”, Räsänen sanoo.

Elintarvikevaralla tarkoitetaan omassa jääkaapissa ja pakasteessa valmiiksi olevia asioita – juuri niitä elintarvikkeita, joita käyttää omassa arjessaan muutenkin.

”Kun käytät makaronipaketin, huolehdi, että seuraava on jo kaapissa valmiina.”

Kotona pitäisi aina olla elintarvikkeita koko perheen tarpeeksi ainakin kolmeksi vuorokaudeksi. Perheellä tarkoitetaan myös lemmikkieläimiä.

kotitalouksien varautuminen
Pakasteessa kannattaa aina olla hieman ylimääräistä ruokaa. Kuva: iStockphoto

2. Muutama litra pullovettä

Tilanne, johon suomalaiset ovat kaikkein huonoiten varautuneet, on vedenjakeluhäiriö. Vesivara on erittäin tärkeä silloin, jos hanasta ei tulekaan vettä. Vesivara on erityisen tärkeä lemmikkitalouksissa.

Kaupasta kannattaa käydä ostamassa pullovettä varaksi, sillä avaamaton pullovesi säilyy hyvänä vuosien ajan toisin kuin hanasta pullotettu vesi. Investointi ei myöskään ole kallis.

”Monesti törmää ajatukseen, että jos vettä ei tulisi, menisin sitä kaupasta ostamaan. Silloin luotetaan siihen, että kauppa on normaalisti auki ja silloin kukaan muu ei tarvitsisi vettä, vaikka häiriössä kaikki lähtevät ostamaan vettä”, Räsänen sanoo.

3. Kannellinen ämpäri tai kanisteri

Jos vedenjakeluun tulee jostain syystä häiriö, suomalaisilla vesilaitoksilla on nopeasti valmius järjestää väliaikaisia vedenjakelupisteitä, eli tuoda isolla tankilla juomavettä sen alueen ihmisille. Jokaisessa kodissa pitää olla siis puhdas astia, jolla hakea vettä.

”Jos edelliseltä mustikkakaudelta on jäänyt likainen ämpäri kaappiin, siitä ei ole hyötyä, koska häiriötilanteessa ei ole vettä, millä puhdistaa sitä.”

4. Muovipusseja ja vessapaperia

Jos vesi tai sähkö katkeaa, vessan voi vetää vain kerran sen jälkeen. Silloin ulosteista tulee sekajätettä ja tarpeet tehdään muovipussiin.

5. Pieni summa käteistä rahaa

Esimerkiksi sähkökatkon aikaan pankkiautomaatit eivät toimi, ja omassa pankissa saattaa olla häiriötä korttiostoissa. Häiriötilanteita varten ei ole tarpeen varautua suurilla setelijemmoilla. Käteistä kannattaa aina olla sen verran, että sillä saa ostettua ruokaa.

”Tarkkaa summaa on vaikea antaa, sillä pieni määrä rahaa on jokaiselle eri.”

Käteistä rahaa tulisi aina olla sen verran, että sillä pystyy ostamaan ruokaa. Kuva: iStockphoto
Käteistä rahaa tulisi aina olla sen verran, että sillä pystyy ostamaan ruokaa. Kuva: iStockphoto

6. Välttämättömät lääkkeet

Jos terveydellinen tilanne edellyttää säännöllistä lääkitystä, lääkevarastoja ei koskaan tulisi päästää tyhjäksi.

”On olemassa se riski, että apteekkiin ei sillä hetkellä pääsekään tai apteekissa ei ole kaikkea hyllyssä”, Räsänen sanoo.

7. Joditabletit

Säteilyturvakeskus suosittelee, että jokaisella suomalaisella olisi kaapissa joditabletteja. Joditablettien säilyvyysaika on erittäin pitkä, joten niitä ei tarvitse olla uusimassa muutaman vuoden välein.

Räsäsen mukaan joditablettien käyttöön liittyy väärinymmärryksiä. Jos Japanissa on ydinvoimaonnettomuus, Suomessa ei tarvitse syödä tabletteja, koska säteily ei kanna maailman toiselle puolelle.

”Joditabletteja laitetaan suuhun vain ja ainoastaan viranomaisten suosituksesta.”

Lue myös: Löytyykö kotoasi lääkekaappi? Nämä lääkkeet ja tarvikkeet pitää löytyä joka kodista

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kriisitilanteet saavat monet varautumaan pahan päivän varalle – löytyyhän kotoasi jo nämä tavarat?

Liisa

Oli erittäin huono asia, että Suomessa putkiremonttien yhteydessä poistettiin kylpyammeet. Vesipula ei heti yllätä, jos amme on täynnä vettä.

Aijo

Ehtisikö vettä enää laskea ammeeseen siinä vaiheessa, kun ilmoitus vesipulasta tulee ja olisiko vesi elintarvikekelpoista (amme pesty hyvin). Kokoon taittuva kanisteri ei vie paljoa tilaa, sinuna varaisin sellaisen kotiin, sillä voi hakea vettä jakelupaikalta ja sen ehkä ehtii täyttääkin hanasta.
Itselläni on monta puhdasta, kannellista marjaämpäriä, iso etikkakanisteri ja pienempi mehukanisteri, niistä on tarpeen tullen apua naapureillekin. Hiilihapotettua vettäkin on kaapissa aina, koska maha pitää siitä, se on samalla kotivaraa.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.